Euroa hyödyllisenä pitävien osuus laski koronakriisissä

Nihkeyttä saattaa selittää esimerkiksi se, että suomalaiset eivät halua tukea muita euromaita.

euro
Mies maksaa itsepalvelukassalla ruokaostoksiaan.
Suomalaisten yleinen suhtautuminen euroon on muuttunut kielteisemmäksi. Henrietta Hassinen / Yle

Suomalaisista 51 prosenttia katsoo, että eurosta on nykyisessä taloustilanteessa Suomelle enemmän hyötyä kuin haittaa, ilmenee Elinkeinoelämän valtuuskunta Evan teettämästä arvo- ja asennetutkimuksesta. Haitallisena euroa piti 19 prosenttia.

Euroa hyödyllisenä pitävien osuus on laskenut viime syksystä yhdeksän prosenttiyksikköä.

– Muutos voi olla merkki siitä, että suomalaiset aavistavat euron haittapuolien jälleen korostuvan huonon taloussuhdanteen aikana. Finanssikriisin jälkeen euroalue ajautui ongelmiin samaan aikaan, kun oma taloutemme sai lisää iskuja ja vajosi pitkään kilpailukykykriisiin, sanoi Evan tutkimuspäällikkö Ilkka Haavisto tiedotteessa.

Haaviston mukaan suomalaisten nihkeyttä saattaa selittää myös se, että he eivät halua tukea muita euromaita.

Myös suomalaisten yleinen suhtautuminen euroon on muuttunut kielteisemmäksi. Yhteisvaluuttaan myönteisesti suhtautuvien osuus laski kolme prosenttiyksikköä ja oli 55 prosenttia. Kielteisesti suhtautui 20 prosenttia.

Voimakkain asennoitumista selittävä muuttuja on koulutustaso. Vähän koulutetut eli korkeintaan ammattikoulun käyneet ja heikoimmassa sosioekonomisessa asemassa olevat ryhmät suhtautuvat euroon selvästi varautuneemmin kuin koulutetuimmat väestöryhmät.

Vastaukset kerättiin Taloustutkimuksen internet-paneelilla maalis-huhtikuussa. Kysymyksiin vastasi reilut 2 000 ihmistä. Tulosten virhemarginaali on koko väestön tasolla 2–3 prosenttia suuntaansa.