Väinö Linnan juhlavuonna aikalaiset saivat vuoron kertoa kirjailijasta – "Kaikki halusivat kuunnella häntä"

Kirjailijan syntymästä tulee 100 vuotta, mutta uutta muistitietoa ja kuva-albumien aarteita löytyy yhä.

Väinö Linna
Kirjailija Väinö Linna kotonaan.
"Syksyllä 1975, Vammalan lukion toisella luokalla, päätimme kaverini Marja-Leena ja minä kirjoittaa Väinö Linnalle ja pyytää haastattelua. Linna vastasi kirjeellä että tervetuloa. ... Vastaanotto oli ystävällinen, Linnan puoliso tarjosikin meille jotain..." Kirjailija Väinö Linna (1920-1992) elää sekä teoksina että ihmisten muistissa. Kalle Kultala

Ihmisillä on vielä paljon muistitietoa kirjailija Väinö Linnasta. Niissä elää paitsi kirjailija, myös naapuri tai viljelijä tai yleensä vain reilu ja mukava mies.

Kirjailijan nimikkoseura on tänä vuonna kerännyt tietoa talteen. Keruu on osa Väinö Linnan juhlavuotta, sillä kirjailijan syntymästä tulee joulukuussa kuluneeksi sata vuotta. Juhlavuoden teema on Elävä Linna.

Tuntematon ilmestyi joulukuussa vuonna 1954. Eräänä iltana joulukuun alussa Väinö tuli meille kahden veljensä kanssa. Hän toi isälleni lahjaksi omistuskirjoituksellaan varustetun kirjan, yhden tekijänkappaleistaan. Tämä on täytynyt olla itsenäisyyspäivän tienoilla. Mukana oli pullo jaloviinaa ja isäni alkoi heti tarjoilla siitä pikku hömpsyjä äidin keittämän kahvin kanssa.

Marjaana Lipsonen (s. 1948 Urjalassa) Hyvinkää

Esimerkiksi tämä 1950-luvun muisto Urjalasta pääsee Väinö Linnan seuran arkistoon. Siellä se on paitsi tallessa myös tutkijoiden ja muiden kiinnostuneiden saatavilla.

Kerran ollessani Linnalla hoidossa kaaduin keinutuolin jalkaan ja huuleni halkesi. Huuleeni jäi patti, pieni verenpurkautuma. Käydessäni aikuisena ompeluttamassa revennyttä korvalehteäni lääkäri tarttui huuleeni ja kysyi, että laitetaanko huuli kuntoon samalla kertaa? Totesin lääkärille, ettei siihen kosketa, koska vammalla on tunnearvoa: olen satuttanut huuleni Väinö Linnan äidin keinutuolin jalkaan. Patti on edelleen huulessani.

Helena Koivunen (s. 1958 Urjalassa) Hyvinkää

Keruu tuotti kaikkiaan kymmeniä tarinoita, muistoja, kuvia ja haastattelunauhoja. Jopa Linnan koulutodistus löytyi. Yle sai tätä artikkelia varten käyttöönsä muutamia katkelmia.

Ja sitten oli Väinö. Hän oli sellainen kertoja. Ja hän käytti aina lausahduksia ja muita lisäjuttuja kertomuksiinsa. Kaikki halusivat kuunnella häntä.

Hely Jokinen (s. 1939) Toijala

Urjalassa syntynyt Väinö Linna lähti Tampereelle töihin jo vähän ennen kuin täytti 18. Keruussa saatiin muistitietoa sekä lapsuusmaisemista että myöhemmistä elämänvaiheista.

– Linna itse on sanonut, että hän otti kotipitäjästä juuret mukaansa.

Näin kertoo juhlavuonna muistitiedon keruuta hoitava projektitutkija Noora Kytöharju.

Mies kirjojen takana

Noora Kytöharju on ottanut "keruusaaliin" vastaan ja järjestänyt sen arkistokuntoon. Hän teki myös haastatteluja ja kirjoitti tekstiksi niiden sisällön. Materiaalia on määrä esitellä Pentinkulman päivillä heinä-elokuun vaihteessa.

Keruun ja arkistoinnin edetessä Noora Kytöharju sanoo löytäneensä vähän erilaisen Linnan kuin on lukijana – ihmisen kirjojen takaa.

– Muistitiedosta välittyy kuva, että Linna näyttää kohdanneen kaikki ihmiset ikään kuin samalta tasolta. Hän keskusteli kaikkien kanssa ja myös kuunteli mielellään.

Väinö Linna ja hänen kirjoittamansa kirje kustantajalle.
Väinö Linnan kirje kustantajalle Unohtumattomia kirjeitä Suomesta

1977 tammikuussa oli Juvan Kirjatehtaan vihkiäiset. Kirjapainon omisti WSOY. [Tuntemattomasta sotilaasta] painettiin taskukirja. Painokonelinja oli erikoinen, siitä valmistui rullasta suoraan valmis kirja. Näitä konelinjoja ei ollut montaa koko maailmassa.Juhlavieraana oli itse kirjailija Väinö Linna. Juhlallisen tapahtuman jälkeen hän antoi omistuskirjoituksin muistoksi kirjan. Juhlaväki poistui tuotantohallista kohti Juva Hotellia ... Väinö Linna ei lähtenyt muiden mukaan vaan jäi tuotantohalliin varttumaan, että kaikki työntekijätkin saivat häneltä omistuskirjoituksella varustetun kirjan muistoksi. Olimme ylpeitä siitä, että Väinö Linna otti meidätkin työntekijät huomioon.

Jukka Nieminen (s. 1947) Ylöjärvi

Noora Kytöharju kertoo, että vanhin muistitiedon lähettäjistä on syntynyt vuonna 1926.

Mukavia, aikanaan vähän nolojakin tapauksia kertoivat 1950-luvulla syntyneet koululaiset.

Kaverilta lainaksi saatu viimeistä huutoa oleva kasettinauhuri mukanamme menimme sovittuna aikana Linnan kotiin Hämeenpuistoon. Väinö Linna otti meidät vastaan hyvin asiallisesti ja ystävällisesti ja Kerttu -rouva tarjosi pullakahvitkin. Juteltiin kaikenlaista, tunnelma oli hyvä - mutta ongelma oli se, ettei meillä ollut valmisteltuna juuri yhtään järkevää kysymystä! Kun tämä kävi ilmi, Väinö Linna suhtautui tilanteeseen ihmeellisen rauhallisesti ja ehdotti, että tapaisimme parin viikon päästä uudelleen, jospa siihen mennessä tulisi mieleen jotain kysyttävää.

Olli Hellman (s. 1953) Tampere
Kirjailija Väinö Linna
Väinö Linna suostui myös koululaisten haastateltavaksi. Ja Kerttu Linna tarjosi kahvit.

Syksyllä 1975, Vammalan lukion toisella luokalla, päätimme kaverini Marja-Leena ja minä kirjoittaa Väinö Linnalle ja pyytää haastattelua. Linna vastasi kirjellä että tervetuloa. ... Vastaanotto oli ystävällinen, Linnan puoliso tarjosikin meille jotain, ehkä mehua ja keksiä. Haastattelu tehtiin C- kasetille ja se esitettiin koulussa äidinkielen tunnilla ja Vammalan akateemisten naisten kerhossa

Anne Lintilä (s.1958) Vammala

Linnan Tuntematon sotilas ilmestyi vuonna 1954, ja Edvin Laineen sen pohjalta ohjaama elokuva jo seuraavana vuonna. Ohjaaja Rauni Mollberg teki seuraavan elokuvaversion vuonna 1985.

Väinö Linna istahti viereeni Pirkkalaiskirjailijoiden kuukausikokouksen jälkeen joskus 1980- luvun alussa. Hän halusi kertoa, kuinka Tuntemattoman sotilaan uuden elokuvaversion tulee alkaa. ”On kevät, ollaan keskellä taistelua. Kamera kulkee hyökkäävien suomalaisten mukana, poimii eteenpäin ryntäävän sotilaan, pian hän saa osuman ja kaatuu. Kasvojaan ei näytetä, mutta sotilaan käsi löytää maasta sinivuokon, kourii sen irti ja laittaa kukan rintansa päälle, sydämen kohdalle. Ja tämän kuvan päälle tulevat alkutekstit. Voitko kertoa Mollbergille tämän”.

Jussi Niilekselä (s. 1950) Lempäälä
Kirjailija Väinö Linna lähikuvassa.
Väinö Linna - luultavasti maatöissä tilallaan Hämeenkyrössä.Yle kuvanauha

Väinö Linna osti 1950-luvun puolivälissä Käkisaaren maatilan Hämeenkyröstä ja luopui työstään Finlaysonilla.

Tapasin Linnan monasti kesien 1960 ja 1961 aikana. Äitini toimi postiasema I SASI hoitajana ja ... kävin sunnuntai-aamuisin jakamassa aamun lehdet postitoimistolla suoden äidille vapaapäivän. Linnalla oli postilaatikko sunnuntailehtiä (HS, AL) varten kotini luona Miharissa josta on Linnan Käkisaareen n. 4 km. Useina sunnuntai-aamuina Linna odotti paluutani klo 8.15 - 8.30 saadakseen lehtensä. Hän oli liikkeellä useimmiten Zetor traktorillaan, joskus henkilöautollaan. Tavatessamme juttelimme ... usein maanviljelyksestäkin, Linnahan oli siinä melkoinen aloittelija ja itse taas olin pientilan poikana tottunut maataloustöihin.

Matti Lähteenmäki (s. 1938) Hämeenkyrö

Hämeenkyröön muuton jälkeen Linnalta ilmestyi kolmiosainen Täällä Pohjantähden alla 1950- ja 60 lukujen taitteessa. Myöhemmin tuli vielä kokoelma novelleja ja toinen kokoelma esseitä.