Potilaat pannaan purskuttelemaan ja visiirin käytöstä tulee arkipäivää – hammashoidossa ei ole paluuta entiseen

Koronaepidemian arvioidaan aiheuttavan pysyviä muutoksia suun terveydenhuollon käytäntöihin.

työturvallisuus
Kuvassa paikataan potilaan hampaita
Nykykäytännön mukaan hampaat huuhdellaan desinfioivalla aineella ennen hampaiden poistoa, mutta jatkossa ehkä rutiininomaisesti ennen kaikkia hoitotoimenpiteitä.Heini Holopainen / Yle

Koronaviruksen torjunta on tuonut suun terveydenhuoltoon uusia käytäntöjä, jotka saattavat jäädä pysyviksikin. Sellaisia ovat esimerkiksi purskuttelu desinfiointiaineella ennen hampaiden hoitoa ja potilaiden aikaisempaa tarkempi terveystietojen selvittely.

Monissa hammashoidon yksiköissä kiireetön hoito on ollut tauolla. Nyt pohditaan, onko paluuta entiseen normaaliin.

– Toivomme, että syksyllä päästäisiin aloittamaan uutta normaalia toimintaa, mutta paluuta sellaiseen vanhaan arkiseen toimintaan ei täysin ole, toteaa johtava ylihammaslääkäri Martti Lilja Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyskuntayhtymä Soitesta.

Lilja sanoo, että toimintatapoja joudutaan muuttamaan suun terveydenhuollossa.

– Pyrimme välttämään aerosolin muodostumista kaikin mahdollisin tavoin ja hammashoidon korkeaa hygienia- ja suojatasoa pitää edelleen kehittää.

Korona opettaa suojautumaan

Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen (THL) asiantuntijahammaslääkäri Ulla Harjunmaa huomauttaa, että erilaiset virukset ja bakteerit ja niiden torjunta ovat aina olleet oleellisena osana suun terveydenhuollon työskentelyä

– Siksi jokainen ammattilainen oppii korkeatasoiset hygieniakäytännöt jo opiskeluaikanaan ja niitä toteutetaan jokaisella vastaanotolla. Näitä käytäntöjä myös valvotaan.

Heti koronaepidemian alkuvaiheessa kiinnitettiin huomiota suun terveydenhuollon ammattilaisten tartuntariskiin.

Lue seuraavaksi: Suuhygienistit, hammaslääkärit ja -hoitajat ovat suurimmassa vaarassa saada koronaviruksen, ja Helsingissä jo melkein joka kolmas heistä on poissa töistä

Harjunmaan mukaan COVID-19 -epidemia on tuonut mukanaan tarpeen miettiä jokaista toiminnan yksityiskohtaa ja sen mahdollisia riskejä vieläkin tarkemmin.

– On kyllä hyvin mahdollista, että jotkin uudet käytännöt jäävät pysyviksi, kuten esimerkiksi suun huuhtominen desinfioivalla aineella ennen hoitoa. Sitä on tosin tähänkin asti käytetty rutiinisti esimerkiksi hampaita poistettaessa, koska sen on todettu vähentävän toimenpiteen jälkeistä tulehdusriskiä. Aine vain on ollut eri.

Hammashoitaja Kirsi Juusela vas.) ja hammaslääkäri Titta Jokiranta Keravan kaupungin suunterveydenhuollossa 26. maaliskuuta.
Hammashoitaja Kirsi Juusela (vasemmalla) ja hammaslääkäri Titta Jokiranta Keravan kaupungin suunterveydenhuollossa 26. maaliskuuta.Kirsi Juusela

Myös suojainten käyttöön voi tulla pysyviä muutoksia. THL on ohjeistanut COVID-19 -epidemian varalta, että hoitotilanteessa voi suojalasien sijasta tai lisänä käyttää koko kasvot peittävää visiiriä.

– Visiirit jäävät todennäköisesti monille käyttöön muiden suojaimien lisänä, Harjunmaa.

Aerosoli on ongelma

Hammashoidon toimenpiteissä muun muassa poran käytöstä ilmaan syntyy aerosoleja, jonka mukana saattaa levitä myös viruksia ja bakteereita.

Vaikka suurin osa aerosolin ympäristöön pääsystä saadaan estettyä jokaisesta hoitoyksiköstä löytyvän tehoimurin avulla, aerosolin muodostuminen on silti merkittävä ongelma, johon ei ole helppoa ratkaisua.

– Aerosolin tuotantoa on vaikeaa välttää pitkällä tähtäimellä, koska joidenkin toimenpiteiden suorittaminen on mahdotonta ilman sitä tai se hidastaa ja vaikeuttaa työskentelyä huomattavasti.

Harjunmaa toivookin, että korona-aika innostaisi laite- ja suojainvalmistajia uusiin innovaatioihin.

– Aerosolin pääsy ympäristöön voitaisi estää kokonaan vaikkapa uudenlaisilla imulaitteilla ja myös erilaisissa henkilösuojaimissa olisi varmasti kehittelyn varaa.

Potilaat hammaspesulle

THL on kesän alussa päivittänyt ohjeen suun terveydenhuollon yksiköille COVID-19-epidemian aikana (siirryt toiseen palveluun).

Ohjeen mukaan vastaanotolle pitää lähtökohtaisesti saapua yksin. Lapsilla ja huolettavilla voi tarvittaessa olla mukana yksi saattaja. Potilaita pyydetään harjaamaan hampaat jo ennen vastaanotolle tuloa.

Ohjeessa tähdennetään myös potilaan esitietojen tarkistamista ennen vastaanotolle tuloa.

Ulla Harjunmaa arvioi, että jatkossa potilaiden ennakkohaastatteluun ja nimenomaan hengitystieoireisiin kiinnitetään vieläkin tarkempaa huomiota kuin aikaisemmin.

– Lievemminkin oireileville tarjotaan kiireellinen hoito korkeammalla suojainvarustuksella ja kiireetön hoito siirretään siihen asti, että ollaan parannuttu, hahmottaa Harjunmaa hammashoidon "uutta normaalia".

Myös pysyväisohjeeseen koronapäivitys

Myös THL:n vuonna 2016 julkaisema pysyvä ohje suun terveydenhuollon yksiköiden tartunnantorjuntaan (siirryt toiseen palveluun) on tarkoitus päivittää heti kun luotettavaa tutkimustietoa koronaviruksen torjunnasta kertyy tarpeeksi.

Sen jälkeen vasta tiedetään, mitkä ovat sellaisia uusia toimenpiteitä, joita ei ohjeessa vielä ole ja jotka ovat todistetusti tehokkaita ja tarpeellisia.

– Tiedon vajavuuden ja taudin potentiaalisesti vakavien seuraamusten vuoksi nyt on tehty kaikki mahdollinen tartuntojen estämiseksi myös ”varmuuden vuoksi”. Pitemmän päälle sellainen ei kuitenkaan ole toiminnan sujuvuuden ja resurssien riittävyyden kannalta järkevää, toteaa Harjunmaa.