1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. mikromuovit

EU haluaa uudet pelisäännöt tekonurmikenttien kumirouheelle – näin toimii rouhesieppari, joka katkaisee mikromuovin matkan vesistöön

Euroopan kemikaaliviraston mukaan mikromuovin käyttöä kentillä pitää rajoittaa. Yksi vaihtoehto on rouheen kieltäminen.

Mikromuovit
Lahden liikuntapalvelupäällikkö Markku Ahokas esittelee rouhesieppari Lahden kisapuistossa
Vanhoista autonrenkaista valmistettua kierrätyskumia käytetään täyteaineena kymmenillä tuhansilla tekonurmilla Euroopassa. Lahdessa rouheen päätyminen vesistöihin aiotaan estää rouhesieppareilla.

Lahden Kisapuiston jalkapallonkentän tekonurmella on noin satatuhatta kiloa mustaa kumirouhetta. Rouhe tuo kentälle tarvittavaa kitkaa, joustoa ja pitää nurmimaton nukan pystyssä.

Ennen sadevesi on huuhtonut kumirouheen hulevesien mukana eteenpäin vesistöön. Nyt kenttää ympäröiviin kahteentoista hulevesikaivoon on asennettu rouhesiepparit.

– Kun materiaali päätyy kaivoon, on siepparin silmäkoko sen verran pieni, että se ottaa tämän kumirouheen vastaan, kertoo liikuntapalvelupäällikkö Markku Ahokas Lahden kaupungilta.

Rouhetta käytetään Euroopassa kymmenillä tuhansilla tekonurmikentillä. Suomessa kierrätyskumirouhetta on runsaalla 350 tekonurmella. Kumia pitää säännöllisesti myös lisätä kentille, sillä kuluessaan se tiivistyy ja menettää ominaisuuksiaan.

Kumirouhe on mikromuovia, jonka käyttöä EU haluaa rajoittaa.

EU sorvaa uusia pelisääntöjä rouheelle

Kentille levitettävää mustaa SBR-kumirouhetta valmistetaan vanhoista autonrenkaista.

EU-komission pyynnöstä Euroopan kemikaalivirastossa (ECHA) teki vuoden 2019 alussa ehdotuksen, miten mikromuovien käyttöä EU:ssa tulisi rajoittaa.

Viraston kahdessa tieteellisessä komiteassa on mietitty yhteisiä pelisääntöjä SBR-rouheen käytölle tulevaisuudessa tekonurmilla.

Komiteoiden lausunnot viraston rajoitusehdotuksesta ovat juuri valmistuneet. Tekonurmien osalta rajoittamisessa on kaksi vaihtoehtoa.

– Synteettisen, ei biohajoavan rouheen käyttö kiellettäisiin kuuden vuoden päästä siitä, kun rajoitus tulee voimaan. Tämä on riskienarviointikomitean kanta ja luonnon kannalta paras vaihtoehto, sanoo viraston riskienhallintayksikön päällikkö Matti Vainio.

Toinen vaihtoehto on, että rouheen käyttö sallittaisin, mutta rajoituksilla estettäisiin niiden pääsy kentiltä luontoon. Tämä on Vainion mielestä vaihtoehdoista hankalampi, sillä se vaatii monilla kentillä teknisiä ratkaisuja, joiden toimivuudesta ei tällä hetkellä ole varmuutta.

– Tälle kumirouheasialle pitää tehdä jotain, sillä tekonurmien määrä Euroopassa kasvaa. Nyt lausunnoissa on esitetty kaksi tapaa puuttua asiaan.

Kemikaaliviraston sosioekonomisen komitean lausunnoista alkaa nyt kuulemiskierros. Lausunnot ja viraston esitys menevät EU-komissioon tämän vuoden lopulla. EU-tason rajoituspäätöstä voidaan odottaa noin kahden vuoden kuluttua.

Lahden kisapuiston tekonurmi
Musta rouhe kulkeutuu kentiltä myös pelivarusteiden mukana koteihin. Petri Niemi/Yle

Palloliitto haluaa painaa päästöt alas

Euroopan jalkapalloliitto UEFA on yhdessä eri maiden liittojen kanssa korostanut, kuinka paljon tekonurmikentät lisäävät liikkumista ja hyvinvointia.

Suomen Palloliittokaan ei lämpene rouheen täyskieltoon. Kansainvälisissä jalkapallopiireissä luotetaan pikemminkin ympäristövaikutusten minimoimiseen.

– Pyrittäisiin tekemään kentistä suljettuja järjestelmiä, joissa tekonurmikumirouheen päästöt olisivat mitättömiä tai vähäisiä, sanoo olosuhdepäällikkö Tero Auvinen Suomen Palloliitosta.

Tämä tarkoittaa sadevesisuodattamien lisäksi esimerkikiksi rouheen kulkeutumista estävien elementtien asentamista kentän aitoihin ja kenkäharjojen käyttöä. Tällaisia kenttiä on Auvisen mukaan jo paikoin rakennettukin.

Suomessa tehdään noin 25 uutta tekonurmikenttää vuodessa. Kumirouhetta laitetaan 6–15 kiloa neliömetriä kohti.

SBR-rouheen korvaajaksi on väläytelty esimerkiksi korkkia tai puu- ja biorouheita. Korvaavien aineiden käyttö ei ole vielä suurta.

– Nämä materiaalit ovat vasta tulossa, ja niiden saatavuus on huonohkoa. Ne ovat pääsääntöisesti kalliimpia kuin musta kumirouhe, arvioi Auvinen.

– Olemme miettineet paljonkin rouheen vaihtoehtoja, mutta toistaiseksi ei ole löytynyt sopivaa. Luonnonkorkit ja muut eivät ole samalla viivalla. Emme halua esimerkiksi lisätä kenttien palokuormaa, miettii liikuntapalvelupäällikkö Markku Ahokas Lahdesta.

Norjasta mallia?

Suurta pastasiivilää muistuttavat Lahden rouhesiepparit on hankittu yhdessä kaupungin vesiyhtiön Lahti Aquan kanssa. Keräimet laitetaan kaupungin kaikille tekonurmikentille (siirryt toiseen palveluun) tämän kesän aikana.

Norjassa vastaavia keräimiä asennetaan noin 80 kentälle vuodessa. Maan jalkapalloliitto on myös osallistunut keräimen kehitystyöhön.

Suomen ympäristökeskus selvittää parhaillaan tekonurmikenttien rouhepäästöjen määrää ja reittejä sekä rouheen vaikutuksia mallilajiksi valittuun kastematoon. Hankkeessa yhteistyötahoina ovat Palloliitto ja Helsingin kaupunki. Autonrenkaista irronneen rengaspölyjauheen vaikutuksia liejusimpukoihin (siirryt toiseen palveluun) (MTV Uutiset) on puolestaan tutkittu muutama vuosi sitten.

Lahtikin aikoo toistaiseksi jatkaa mustan kumirouheen käyttöä ja suodattaa kenttien hulevedet. Talteenotto kannattaa.

– Se on selvää, että kumirouhe ei ole luonnonmateriaali, eikä se kuulu esimerkiksi vesistöihin. Pieneksi hioutunut rouhe voisi ilman suodattimia päätyä esimerkiksi kaloihin, sanoo Lahden liikuntapalvelupäällikkö Markku Ahokas.

Kuuntele:

Tekonurmien musta kumirouhe on monelle tuttu – nyt sen ympäristövaikutukset halutaan hallintaan

Lue lisää:

EU:n kaavailema kielto olisi lottovoitto suomalaisyritykselle – Alajärvellä alettiin panostaa ympäristöystävällisiin tekonurmiin jo vuosia sitten