Onnea Helsinki! Pääkaupunki täyttää 470 vuotta, katso kuvat muutoksesta – kaupunkiaktiivi: unelmien Helsinki on ihmisten kaupunki

Helsinki-päivää eli kaupungin syntymäpäivää vietetään tänään perjantaina. Helsingin kaupunki on perustettu vuonna 1550.

Helsinki
Onnea Helsinki! Pääkaupunki täyttää 470 vuotta, millainen on sen kaupunkikulttuuri ja miten kaupunki on muuttunut?
Onnea Helsinki! Pääkaupunki täyttää 470 vuotta, millainen on sen kaupunkikulttuuri ja miten kaupunki on muuttunut?

Tänään perjantaina vietetään Helsinki-päivää eli Helsingin kaupungin syntymäpäivää – tosin eri tavalla kuin edellisinä vuosina koronaepidemian vuoksi, sillä päivän ohjelma on kokonaan virtuaalinen eli kaikki tapahtumat on siirretty verkkoon.

Helsingin kaupunki täyttää tänä vuonna 470 vuotta, Helsinki-päivää puolestaan on vietetty vuodesta 1959 lähtien. Viime vuosina juhlapäivän tapahtumissa on käynyt yli satatuhatta ihmistä vuosittain.

  • Suorassa lähetyksessä kello 12 keskusteltiin Helsingistä, sen muuttumisesta ja kaupunkikulttuurista. Haastattelussa Mesenaatti.me-joukkorahoituspalvelun perustaja Tanja Jänicke sekä kaupunkiaktiivi Jaakko Blomberg. Toimittajana on Saija Nironen.

Kaupunkiaktiivi Jaakko Blomberg ei tiedä toista kaupunkia, jossa olisi yhtä kansalaislähtöistä toimintaa kuin Helsingissä. Vaikka Helsinki ei vielä syki yhtä kiivaasti kuin edelliskesinä, Blombergin mukaan pääkaupunki on osoittanut jo heräämisen merkkejä.

– Kaupunginosien omat kirpputorit tulevat taas ja puistot ovat täynnä ihmisiä, Blomberg sanoo.

Kalasatama on esimerkki kaupunginosasta, joka on kokenut valtavan muutoksen entisestä kalasatamasta väliaikaisen kulttuuritoiminnan näyttämöksi ja viimeisimpänä merelliseksi ja moderniksi asuinalueeksi.

– Kalasatamalla on mielenkiintoinen identiteetti ja mielestäni se tulee juuri alueen väliaikaiskäytöstä – tapahtumista ja kulttuuritoiminnasta. Toivon, että tänne jäisi myös väliaikaisiksi tarkoitetut skeittiparkki, Sompasauna ja graffitiseinä, Blomberg sanoo.

Kaupunkiaktiivista on hyvä, että kaupungissa on kerroksellisuutta.

– Jos huomataan, että joku toimii, niin miksi sitä ei voisi säilyttää? Toivon, että kaupunkisuunnittelussa jätettäisiin tilaa maailman muuttumiselle ja sille, mitä ihmiset haluavat.

Blombergin unelmien Helsinki olisi sellainen, jossa ihmisillä olisi mahdollisuus vaikuttaa siihen, minkälaista kaupunkia tehdään.

– Enemmän kaupunkilaisten näköistä kaupunkia, Blomberg pohtii.

Tänä kesänä luvassa uudenlaista kaupunkikulttuuria livenä ja etänä

Kaupunkiaktiivi Jaakko Blombergin mukaan ilmapiiri kulttuuritoimijoiden kesken on hiljalleen muuttumassa myönteisemmäksi koronakevään jälkeen.

– Nyt on pakko tehdä uutta. On hauska nähdä uudenlaisia tapahtumia livenä ja etänä. Tietysti odotetaan paluuta normaaliin, jos sitä on olemassa. Innolla odotan loppukesää ja voiko silloin tehdä enemmänkin, Blomberg sanoo.

Mesenaatti.me-jokkorahoitussivuston yksi perustaja Tanja Jänicke yhtyy Blombergiin ja sanoo, että kaupungissa on havaittavissa uudenlaista yhteisöllisyyttä. Mesenaatti.me:n kevään Korona Aid -joukkorahoituskampanjalla (siirryt toiseen palveluun) saatiin turvattua usean helsinkiläisen ravintolan ja kulttuuritoimijan tulevaisuus kaupunkilaisten rahoituksien avulla erilaisia vastikkeita vastaan.

– Ihmiset ovat pysähtyneet ajattelemaan, miten tärkeitä kivijalkakaupat, klubit, kapakat ja kulttuuri-instituutiot ovat, edellisvuosina Illallinen Helsingin taivaan alla -tapahtumaa Esplanadille järjestänyt ja myös Yhteismaa ry:ssä vaikuttava Jänicke kertoo.

– Kaikkea ei voi mitata rahassa. Yhteisöllisyys ja ihmisten kanssa toimiminen on tärkeää, Blomberg toteaa.

Tänä vuonna Illallinen Helsingin taivaan alla (siirryt toiseen palveluun) tapahtuu verkon välityksellä siten, että kaupunkilaiset kattavat omat pöytänsä pihoilleen ja ihmiset voivat ilmoittautua illastamaan niille. #helsinkikuplii-somekampanja kannustaa puolestaan täyttämään kaupungin saippuakuplilla ja jakamaan kuplansa sosiaalisen median alustoilla.

Muuttunut Helsinki

Helsinki on vuosien mittaan kaupunkina laajentunut ja muuttunut muuallakin kuin Kalasatamassa. Muutos näkyy voimakkaasti esimerkiksi kantakaupungin eri kohteissa. Silti myös historiaa on säilynyt. Alla olevista kuvista voit verrata Helsinkiä ennen ja nyt.

Hakaniemen tori

Hakaniemen torinäkymä 1970-luvulla.
katukuva
Hakaniemen torinäkymä 1970-luvulla ja 2020-luvulla. Kuvat: Eeva Rista, 1970 / Helsingin kaupunginmuseo, Antti Haanpää / Yle

Hakaniemessä avattiin tori jo vuonna 1897. Tori on ollut vilkas markkinapaikka, mutta se on näkynyt myös monissa poliittisissa uutiskuvissa kautta aikojen. Torilta on lähtenyt liikkeelle paljon vappumarsseja sekä mielenosoituksia. Hakanimen tori liittyy läheisesti työväenliikkeen historiaan.

Nykyisin torilta voi hankkia perinteisiä toriherkkuja ja aistia tunnelmaa. Torin vieressä sijaitsee Hakaniemen halli, jossa myydään muun muassa elintarvikkeita, käsitöitä ja lahjatavaroita.

Talvipuutarha ja ruusutarha

Helsingin kaupunginpuutarha lähellä Töölönlahtea vuonna 1920.
katukuva
Helsingin kaupunginpuutarha lähellä Töölönlahtea vuonna 1920 ja vuonna 2020. Kuvat: Eric Sundström, 1920 / Helsingin kaupunginmuseo, Antti Haanpää / Yle

Töölönlahden lähellä on Helsingin kaupungin puutarha, jossa viljellään kasveja puistoistutuksiin. Yleisöltä suljetun alueen edustalla on ympäri vuoden avoinna oleva Talvipuutarha ja sen edustalla Ruusutarha.

Ruusutarha on 1920-luvulla perustettu muotopuutarha, johon kuuluu muun muassa ruusuistutuksia, perennapenkkejä sekä muotoon leikattuja pensaita ja puita.

Sipoon kirkko eli Mannerheimintie 76

Mannerheimintie 76 ja Humalistonkatu 2 kulmassa ollut kerrostalo, jota kutsuttiin Sipoon kirkoksi. Kuva on vuodelta 1970.
katukuva
Mannerheimintie 76 ja Humalistonkatu 2 kulmassa ollut kerrostalo, jota kutsuttiin Sipoon kirkoksi. Kuvat ovat vuodelta 1970 ja 2020. Kuvat: Kari Hakli, 1970 / Helsingin kaupunginmuseo, Antti Haanpää / Yle

Helsingin Mannerheimintie 76:ssa, Töölön raitiovaunuhallien vieressä oli aiemmin jugendtyylinen kerrostalo, jota kutsuttiin Sipoon kirkoksi. Sen oli suunnitellut arkkitehti Waldemar Aspelin.

Helsingin Raitiotie- ja Omnibus Osakeyhtiö rakennutti talon työsuhdeasunnoiksi vuonna 1905, ja se sai nimensä sipoolaisista raitiovaunujen rahastajista, joita palkattiin lakkoilevien työntekijöiden tilalle 1904. Talossa oli myös torni, joka toi mieleen kirkon.

Rakennus purettiin vuonna 1978 ja tilalle rakennettiin seuraavana vuonna arkkitehti Matti Hakalan suunnittelema harmaa elementtirakennus.

Talo on tullut tunnetuksi myös Hectorin Asfalttiprinssi-laulun (1973) sanoista, joissa laulaja ennakoi talon kohtaloa purkupäätöksen vuoksi.

"Luona Sipoon kirkon seison ja katsomaan jään.
Siellä Laineen Pirkon myöskin mä itkevän nään.
Batman ethän auttaa vois,
kun meidän linnat myydään pois.”

Kaisaniemen kurvi, Kaisaniemenkatu 5

Kaisaniemen kurvi vuodelta 1973. Pukevan uudistuneen tavaratalon julkisivu Kaisaniemenkadun suunnalta kuvattuna.
katukuva
Kaisaniemen kurvi vuonna 1973, ja Pukevan uudistuneen tavaratalon julkisivu Kaisaniemenkadun suunnalta kuvattuna. Uudempi kuva on vuodelta 2020. Kuvat: Simo Rista, 1973 / Helsingin kaupunginmuseo, Antti Haanpää / Yle

Kaisanimen kurvi on muuttanut muotoaan kaupungin mukana. Nykyisin kaarteessa on vuonna 2012 avattu Helsingin yliopiston pääkirjasto Kaisa-talo.

1970-luvulla sen paikalla oli arkkitehti Toivo Korhosen suunnittelema Pukevan tavaratalo. Rakennus valmistui vuonna 1973. Tiloissa on sen jälkeen ollut KodinYkkönen ja Helsingin yliopiston opiskelijakirjasto.

Eduskuntatalo ja Kansalaistori

Eduskuntatalon edusta, nykyisen Kansalaistorin alue 1950-luvulla kuvattuna.
Eduskuntatalo Kiasmalta kuvattuna.
Eduskuntatalon edusta, nykyisen Kansalaistorin alue 1950-luvulla kuvattuna. Uudempi kuva vuodelta 2020. Kuvat: Grünberg Constantin, 1950 / Helsingin kaupunginmuseo, Antti Haanpää / Yle

Eduskuntatalo Arkadianmäellä vihittiin käyttöön maaliskuussa 1931. Eduskunnan lisärakennus Pikkuparlamentti puolestaan valmistui vuonna 2004.

Töölönlahden nykyinen Kansalaistori puolestaan on elänyt sitäkin enemmän. Sen lähelle ovat nousseet nykytaiteen museo Kiasma (1998), Sanomatalo (1999), Musiikkitalo (2011) sekä keskustakirjasto Oodi (2018).

Paikalla olleet vanhat VR:n makasiinit purettiin pala palalta, viimeiset osat lähtivät Oodin ja Kansalaistorin alta 2018. Bruno Granholmin suunnittelemat makasiinit rakennettiin vuonna 1899. Vielä 1980-luvulla niisä toimi vuokralaisina pieniä erikoistavaraliikkeitä ja 1990-luvulla niissä järjestetiin kirpputoreja.

Lue myös:

Elävä Arkisto: Katso, tää on Helsinki, sun ikioma Stadisi!