Kevät ja alkukesä olleet herukalle suotuisia

Herukat kukkivat kesäkuun toisella viikolla ympäri Suomen.

herukat (marjat)
Punaherukka kukki Liperissä aurinkoisessa ja tuulisessa säässä kesäkuun ensimmäisenä viikonloppuna.
Kun herukan kukinta on kesäkuun puolella, hallan riski on aika pieni.Jouki Väinämö / Yle

Herukat kukkivat kesäkuun toisella viikolla ympäri Suomen.

Herukkaviljelmillä ja puutarhoissa ollaan tässä vaiheessa toiveikkain mielin.

Ensinnäkin mennyt leuto talvi sopi hyvin herukalle. Lisäksi kulunut kevät oli herukoille lähes ihanteellinen.

Marjanviljelijä Tero Tolvanen Rääkkylän Oravisalosta kertoo, että kevät eteni oikeassa järjestyksessä.

– Piti nuo viileet aikanaan toukokuussa ja sitten sopivaan aikaan lämpeni. Kun kukinta on kesäkuun puolella, hallan riski on aika pieni.

Viime viikonloppuna (6.–7. kesäkuuta) olleet kovat tuuletkin saapuivat herukan kannalta sopivaan aikaan.

– Herukka on sekä tuuli- että hyönteispölyttyinen. Kun alkukesästä hyönteisiä on vielä suhteelisen vähän, jos ei itikoita huomioida, niin lauantain ja sunnuntain kohtuullisen voimakaskin tuuli sattui herukan parhaaseen kukintaan, Tolvanen sanoo.

Herukanviljelijän toivekesä ei välttämättä ole sama kuin kuumia uimarantakelejä odottavan nuorison.

– Hellettä ei varsinaisesti toivota. Lämpötila olisi siinä 15–20 asteen välillä ja vettä antaisi säännöllisesti, että jaksaisivat marjat kasvaa isoiksi. Poiminta-aikaan elokuussa toivoisin poutaisempaa, että saatais tehdä pitkiä päiviä.

Herukan viljelyala kasvussa

Tero Tolvasella on Rääkkylässä marjoja viljelyssä noin 25 hehtaaria. Suurin osa siitä on mustaherukkaa. Oravisalon herukoilla on kaksi isoa ostajaa: Pakkasmarja Oy Suonenjoella ja Kiantama Oy Suomussalmella.

– Käsittääkseni pakkasmarjan kautta herukat menevät pääosin kotimaan markkinoille, kauppojen pakastealtaisiin luomumarjasekoituspusseissa. Kiantamalla ne menevät jauheeksi, jota viedään Euroopaan ja aasiaan.

Herukan ja etenkin mustaherukan viljelyala on ollut viime vuodet kasvussa koko maassa. Myös viljelijöiden määrä on lisääntynyt. Kulutuskin on kasvussa

Pohjois-Karjalassa herukkaa viljellään nykyisin yli 450 hehtaarin alalla.