Luonnonperintösäätiö jatkaa Pentti Linkolan viitoittamalla tiellä – suojelualueiden määrä lisääntyy vuosi vuodelta

Säätiön ensimmäinen suojelukohde löytyi Parikkalan Akanvaarasta vuonna 2000. Tänä vuonna kohteita on Hämeestä, Keski-Suomesta, Etelä-Karjalasta ja Lapista.

luonnonsuojelu
Vanhoja puita ja suuri sammaleinen kivi.
Pentti Linkolalle mieluisia paikkoja olivat vanhat metsät, joita löytyy muun muassa Evon luonnonsuojelualueelta Sorsajärven rannalta. Katso Anneli Jussilan haastattelu kuvaa klikkaamalla.

Persoonallinen Pentti Linkola oli tuttu monestakin eri yhteydestä, mutta erityisesti hän vaikutti luonnonsuojelun saralla. Linkola kuoli 5. huhtikuuta 2020 kotonaan Sääksmäen Ritvalassa. Neljännesvuosisata sitten perustettu Luonnonperintösäätiö on yksi Linkolan perintö kaikille suomalaisille.

Luonnonperintösäätiön toiminnanjohtajan Anneli Jussilan mukaan Pentti Linkolan kuoltua tuli ensin hiljainen hetki alkuun, kun oli vielä korona ja rajoitukset voimakkaimmillaan.

– Siinä oli pientä tyhjäkäyntiä, mutta nyt meillä on uusi järjestäytyminen säätiön hallituksessa, uusi puheenjohtaja ja hallituksen jäsen ja varmaan henkilökuntaa joudutaan lisäämään jonkin verran, kun on ollut niin paljon yhteydenottoja.

Hämeenlinnassa pääpaikkaansa pitävän säätiön missio on aika yksinkertainen eli lahjoitusvaroilla ostetaan luonnonalueita ja perustetaan niistä pysyviä rauhoitusalueita. Käytännössä homma toimii molemmin päin.

– Ensin kerätään rahaa ja sitten ostetaan alue. Tai niin, että me olemme ensin ostaneet alueen ja sitten ihmiset voivat ostaa paloja ikimetsää jälkikäteen suojeluun, jolloin saadaan se ostohinta takaisin ja voidaan laajentaa aluetta.

Monet haluavat tietää minne lahjoitus kohdentuu, ettei se ole vain jokin seuraava säätiön ostokohde. Jussilan mukaan monille on tärkeää, että kohde on esimerkiksi tietystä maakunnasta tai omalla kotiseudulla.

– Säätiön listalta voi valita sellaisen alueen, joka on jollain lailla itselle miellyttävä. Näin voi lahjoittaa siihen, mikä on jo hankittu tai mitä ollaan hankkimassa.

Oma pala ikimetsää itselle tärkeästä paikasta

Viime vuosi oli aluehankinnoissa ennätyksellinen, sillä Luonnonperintösäätiö osti peräti kaksikymmentä uutta aluetta. Lisäksi säätiö hankki lisäalueita viidelle jo olemassa olevalle suojelualueelle. Tänä vuonna tulee Jussilan arvion mukaan täyteen 3 000 hehtaaria ja sata aluetta.

Säätiö ostaa yleensä niitä kohteita, jotka ovat myynnissä välittäjällä tai metsä.fi-sivustolla. Joskus harvoin säätiö ottaa itse yhteyttä maanomistajaan.

– Minulla on tuttuja välittäjiä, jotka vinkkaavat, että nyt on todella vanha, koskematon perikunnan metsä ja nyt se tulee myyntiin, että kiinnostaako. Joskus yksityiset ihmiset kertovat, että naapurissa on omistajanvaihdos ja siellä tulee myyntiin jotakin.

Säätiö voi suojella paljon muutakin kuin metsää eli perinnemaisemia, vanhoja niittyjä, pienvesistöjä, kallioalueita ja soita. Luonnonperintösäätiön ostokriteerit ovat väljemmät kuin ely-keskusten Metso-ohjelmassa.

– Tietynlainen koskemattomuus ja se, että aluetta ei ole hyödynnetty moniin kymmeniin vuosiin, jolloin alueen palautuvuus, ennallistuminen on helppoa ilman meidän apuakin.

Metsäinen maisema.
Luonnonperintösäätiö on suojellut metsää muun muassa Turun Paattisista. Mikko Hovila

Uusia suojelukohteitakin löytyy – esimerkiksi Hauholta Utterinvuori, joka on Jussilan mukaan mielenkiintoinen kohde vesistöjen välissä. Utterinvuorella on paljon metsää ja siellä on sijainnut joskus uhripuu, josta saattaa olla vielä yksi jäänne.

Yksi uusi kohde löytyy Lapista Inarin takaa. Anneli Jussilan mukaan se on lahjoituskohde, mutta säätiö on myös ostanut Inarista suojelualueen.

– Tällä hetkellä meillä on käynnissä keräys Etelä-Karjalassa ja olen menossa katsomaan yhtä kohdetta Rautjärveltä Imatran läheltä, koska sieltä on otettu meihin yhteyttä. Käynnissä on maastokausi, niin käyn myös katsomassa alueita Jämsässä ja Padasjoella.

Muistometsä missä on vanhoja puita

Tänä vuonna Luonnonperintösäätiön yhtenä tavoitteena on myös kerätä lahjoituksia Pentti Linkolan muistometsän suojelemiseksi. Tähän mennessä keräykseen on lahjoitettu jo yli 100 000 euroa. Anneli Jussila kertoo, että Pentin toiveena olivat vanhat isot puut, mutta sen tarkemmin ei metsälle ole vielä määritelty tarkkaa sijaintia.

– Sellainen metsä, joka olisi Pentille sillä tavalla henkisesti sopiva. Ehkä juuri sellainen alue, missä hän mieluiten retkeili nyt ainakin viimeisinä vuosikymmeninä eli Päijät-Häme, Kanta-Häme ja Pirkanmaa. Alueilla on aika reheviä metsiä ja tummia kuusikoita, joista Pentti piti todella paljon.

Linkolan muistometsäkeräys jatkuu ainakin tämän vuoden loppuun. Jussilan mielestä muistometsän koko ei voi olla alle kymmentä hehtaaria vaan vieläkin suurempi.

– Koska mitä suurempi, sitä useampia lajeja se voi täysin pitää sisällään ilman, että ekologinen käytävä katkeaa. Jos hakkuut ympäröivät suojeltua aluetta, niin se voi katketa. Paikallisen luonnonsuojeluyhdistyksen taholta on ollut jopa hiukan puhetta Pentti Linkolan kansallispuistosta Evon yhteydessä, mutta se on vain yksi ajatus, joka on heitetty.