Malminetsintäyhtiöiden aluevarauksista ei nykylainsäädännön mukaan tarvitse kuulla paikallisia – Saamelaisorganisaatiot toivovat tilanteeseen parannusta kaivoslain uudistamisen yhteydessä

Myös Paliskuntain yhdistyksessä nähdään, että nykyisessä kaivoslaissa on selkeitä puutteita ja paljon kehitettävää.

kaivostoiminta
Aslak Holmberg Deanu moratorias jagi 2017
Saamelaisneuvoston Suomen jaoston puheenjohtajan Aslak Holmbergin mielestä nykyinen kaivoslaki on hakoteillä.Ville Fofonoff / Yle

Malminetsintäyhtiö Akkerman Finland Oy:n tekemä varausilmoitus Enontekiön Hietakeron alueelle on herättänyt keskustelua viime viikkojen aikana.

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesin tekemästä varauspäätöksestä on valitettu Pohjois-Suomen hallinto-oikeuteen ja vaadittu varauksen perumista.

Yksi valituksen tehneistä on Suomen Saamelaiskäräjät. Sen lisäksi myös muun muuassa Saamelaisneuvosto, sekä Lapin vasemmistonuoret ja Vasemmistoliiton Lapin piiri vaativat, että varaus pitää perua.

Nykylainsäädännön mukaan malminetsintäyhtiöiden aluevarauksissa ei tarvitse kuulla paikallisia, ja tähän toivovat saamelaisorganisaatiot ja paliskuntain yhdistys muutosta, kun kaivoslakia tänä vuonna uudistetaan.

Lue lisää: Malminetsintäyhtiön tekemästä aluevarauksesta Käsivarren Hietakeroon on tehty kolme valitusta

Tukes: Varaus ei edellytä neuvottelua maanomistajien kanssa

Tukes ei siis ole varauksen osalta keskustellut saamelaisalueen toimijoiden, kuten Saamelaiskäräjien tai Käsivarren paliskunnan kanssa.

Tukesin ylitarkastaja Ilkka Keskitalo selittää asiaa sillä, että varaus on ilmoitusmenettely, joka antaa varausilmoituksen tekijälle ainoastaan etuoikeuden ja mahdollisuuden hakea myöhemmin malminetsintälupaa.

– Varaus ei siis anna haltijalleen sellaisia oikeusvaikutuksia, jotka edellyttäisivät neuvottelua maanomistajien kanssa.

Käytäntö on sama kaikkialla Suomessa, sanoo Keskitalo ja painottaa, että varaus on eri asia kuin malminetsintälupa.

– Varaus ei kohdistu sellaiseen oikeuteen tai velvollisuuteen joka edellyttäisi neuvottelua mainittujen tahojen kanssa. Varausilmoitus vaikuttaa vain ja ainoastaan muiden kilpailevien yhtiöiden oikeuteen hakea varausta samalle alueelle.

Keskitalo sanoo, että Tukes toimii kaivoslain mukaisesti, huomioi eri mielipiteet ja ratkaistavaan asiaan liittyvän lainsäädännön. Tasapuolisuus, oikeudenmukaisuus, puolueettomuus ja tarkoitussidonnaisuuden periaate ovat keskeiset viranomaisia ja virkamiehiä sitovat hallintoperiaatteet, hän jatkaa.

Varauksen peruminen on kuitenkin mahdollista, jos varaaja tekee asiasta kirjallisen ilmoituksen kaivosviranomaiselle tai kaivosviranomaisella on syytä perua varauspäätös, kertoo Keskitalo.

– Kaivosviranomainen voi peruuttaa varauspäätöksen, jos varausilmoituksessa tai sen liitteissä on annettu virheellisiä tai puutteellisia tietoja, jotka ovat olennaisesti vaikuttaneet varauspäätökseen liittyvään harkintaan.

Malminetsintäyrityksen varausalue Suomen Käsivarressa.
Kartta Akkerman Finland Oy:n varaamasta alueesta Enontekiöllä.Renja Nurmi / Yle

Saamelaisorganisaatiot toivovat vahvempaa saamelaiskulttuurin suojaa uuteen kaivoslakiin

Suomen Saamelaiskäräjät katsoo, että paikallisten kanssa neuvottelu pitäisi ottaa huomioon kaivoslain uudistamisessa.

Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuson mielestä jo aluevarauksista pitäisi olla lupa valittaa ja tutkia asioita tarkemmin.

– Se pitäisi kaivoslain uudistamisessa korjata. Ylipäätään sellaisille alueille, joille meidän tulkinnan mukaan perustuslaki ei anna minkäänlaista mahdollisuutta perustaa kaivosta, ei tulisi myöskään myöntää malminetsintälupaan tähtäävää aluevarausta.

Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso.
Suomen saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso.Ville-Riiko Fofonoff / Sámediggi | Saamelaiskäräjät

Nykytilanteessa saamelaisten perinteisten elinkeinojen harjoittajat joutuisivat väistymään kaivosteollisuuden tieltä, mikä olisi vastaan saamelaisten perustuslaillista oikeutta ylläpitää ja kehittää omaa kulttuuriaan ja näin ollen myös elinkeinoja. Samalla se tarkoittaisi loukkausta myös alkuperäiskansan oikeuksiin, kirjoittaa Saamelaiskäräjät tiedotteessaan (siirryt toiseen palveluun).

Saamelaiskäräjät on mukana kaivoslain uudistamistyössä, ja he pyrkivät vaikuttamaan siihen, että alkuperäiskansaoikeudet toteutuvat myös käytännössä, sanoo Juuso.

– Kaivoslaissa on vielä paljonkin korjattavaa ja tarvetta selkeämmille linjauksille, miten saamelaisten kotiseutualueella pitää toimia kaivosasioissa. Me pyrimme edistämään asiaa siten, että saamelaisten asema ja oikeudet olisi otettu huomioon kokonaisuudessaan.

"Nykyinen järjestelmä aivan hakoteillä"

Saamelaiskäräjien lisäksi myös Saamelaisneuvosta vaatii kaivoslain muuttamista siihen suuntaan, että saamelaisten oikeudet turvataan kaivoslain mukaisten prosessien jokaisessa vaiheessa.

– Nykyinen järjestelmä on aivan hakoteillä. Ihmiset joiden alueita asia koskee, lukevat asiasta vasta lehdestä, sanoo Saamelaisneuvoston Suomen jaoston puheenjohtaja Aslak Holmberg.

Holmbergin mielestä nykyisessä kaivoslaissa on melko vahva saamelaiskulttuurin suoja, vaikka onkin monia tapoja tulkita sitä. Hänen mielestään suojan pitäisi kuitenkin olla voimassa jo ensimmäisessä varausvaiheessa.

– Näen, että olisi tarvetta mutta lupaprosessin ensimmäistä vaihetta, että keskusteluyhteys paikallisten kanssa paranisi. Vaikka kaivoslaissa onkin uudistamistarpeita, odotan ja toivon että saamelaiskulttuurin suoja ei heikkene, vaan tulee vahvemmin esiin myös lupaprosessin alkuvaiheessa.

"Selkeä lainsäädännöllinen puute"

Myös Paliskuntain yhdistys on yksi sidosryhmä kaivoslain uudistustyössä. Paliskuntain yhdistyksen toiminnanjohtaja Anne Ollilan mielestä on selkeä lainsäädännöllinen puute, kun varausjärjestelmissä ei ole mitään kuulemisvelvotteita.

– Äärimmäisen tärkeää olisi että jo siinä vaiheessa kun joku on jostakin alueesta kaivannaisteollisuuden näkökulmasta kiinnostunut, niin ensimmäinen askel pitäisi olla sen selvittäminen, että mitä tästä kiinnostuksesta siellä paikallisesti ajatellaan.

Ollilan mielestä kaivoslain uudistamisessa pitäisi ottaa huomioon kuulemisvelvoitteen kehittäminen ihan alkuvaiheesta asti.

– Lisäksi pitäisi ehdottomasti kehittää myös kokonaisvaikutusten arviointia, että huomioitaisiin kaikkea sitä toimintaa mitä milläkin alueella on, ja sen suunnitellun toiminnan vaikutuksia tähän jo olemassa olevaan toimintaan. Kyllä siellä paljon on kehittämistä lainsäädännöllisesti näissä asioissa.

Anne Ollila on Paliskuntain yhdistyksen toiminnanjohtaja.
Paliskuntain yhdistyksen toiminnanjohtaja Anne Ollila.Vesa Toppari / Yle

Aina on olemassa riski ja pelko, että lakiuudistukset voivat toisinaan muuttaa asioita myös huonompaan, sanoo Ollila. Paliskuntain yhdistyksessä kuitenkin odotetaan lakiuudistusta varovaisen toiveikkaasti.

– Yhteiskunnallista painettahan on tullut paljon sen suuntaan, että kaivoslaissa pitää nimenomaan huomioida paremmin sekä ympäristövaikutukset että sitten toiset elinkeinot ja toimijat. Aktiivisesti ollaan mukana siellä ohjausryhmissä tämän uudistamistyön prosesseissa ja pyritään tuomaan esille näkökulmia, jotka tätä tavoitetta edistäisivät.

Yhtiö kiinnostunut kuulemaan paikallisia

Alueen varanneen Akkerman Finland Oy:n tarkoituksena on muun muassa toteuttaa maastotutkimuksia alueella ja hakea malminetsintälupaa ennen varausajan loppumista 31.1.2022. Yhtiö uskoo aiemmin tehtyjen tutkimusten perusteella alueella olevan muun muassa kuparia, nikkeliä, kultaa ja kromia.

Yhtiön toimitusjohtaja Jan H. Akkerman kertoi aiemmin Ylelle olevansa kiinnostunut kuulemaan paikallisilta kokemuksia aiemmista tutkimuksista ja ehdotuksia mahdollisten haittojen välttämiseksi sekä haluavansa ymmärtää saamelaisten poronhoitajien tarpeita ja huolenaiheita.

Lue lisää: Malminetsintäfirma varannut alueen Enontekiöltä Natura-alueelta – poronhoitajat pelkäävät elinkeinonsa puolesta: "Tappouhkaus poronhoidolle"

Tarkennettu 10.6. kello 15.28. Ensimmäisessä kappaleessa kohta Tukesin hyväksymä varausilmoitus muutettu muotoon Tukesin tekemä varauspäätös, ja varausilmoituksen peruminen muutettu muotoon varauksen peruminen.