Hyppää sisältöön

Valtiovarainministeri Matti Vanhanen naulaa talousteesinsä  – eduskunta keskustelee ennätyssuuresta lisäbudjetista

Historian suurimmalla, yli viiden miljardin euron lisäbudjetilla rakennetaan siltaa koronakriisin yli.

Eduskunnan talouskeskustelussa etsitään jo tietä ulos koronakriisistä. Kuva: Jani Saikko / Yle

Eduskunnan puhemiehen tuolilta pikavauhdilla valtiovarainministeriksi hypännyt Matti Vanhanen (kesk.) esittelee talouspoliittisia näkemyksiään eduskunnalle tänään iltapäivällä, kun eduskunta keskustelee tämän vuoden neljännestä lisätalousarvioesityksestä. (siirryt toiseen palveluun)

Sanna Marinin (sd.) hallituksen ennätyssuuren lisätalousarvioesityksen loppusumma on 5,5 miljardia euroa. Taloutta elvytetään noin miljardilla eurolla, kunnat ja sairaanhoitopiirit saavat yhteensä 1,4 miljardin euron tukipaketin ja yrityksille on luvassa 300 miljoonaa euroa suoraa kustannustukea.

Hallituksen neljäskin lisäbudjetti rahoitetaan velaksi. Menot kasvavat noin 4,1 miljardia ja tulot vähenevät noin 1,2 miljardia euroa. Tämän vuoden puolivälissä uutta velkaa on kertynyt jo lähes 19 miljardia euroa.

Vanhanen: Käsiä ei nosteta pystyyn

Valtiovarainministeri Vanhanen ehti jo eilen hieman raottaa ajatuksiaan, kun eduskunta käsitteli valtioneuvoston keväällä linjaamaa selontekoa julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2021–2024.

Tuoreen valtiovarainministerin mielestä Suomen talouden haasteet ovat suuria, mutta eivät voittamattomia.

– Tässä ei pidä nostaa käsiä pystyyn, Vanhanen viritti taisteluhenkeä.

Kestävyystiekartta syksyn budjettiriihestä

Vanhanen totesi, että hallituksen on luotava uskottava suunnitelma siitä, miten nopeasti kasvanut velka pidetään hallitussa mittakaavassa.

Uskottavalla suunnitelmalla on Vanhasen mukaan suuri vaikutus siihen, miten Suomen kykyyn huolehtia velan velvoitteista uskotaan ja minkälaisilla ehdoilla Suomen valtio tulevaisuudessa lainamarkkinoilla elää.

– Hallitus tiedostaa, että tavoite on vaativa. Se edellyttää mittavia toimenpiteitä, joihin on ryhdyttävä.. Kestävyystiekartta laaditaan budjettiriihen yhteydessä, ja työllisyyttä vahvistavat toimet ovat sen keskeinen osa. Tavoittelemme tilannetta, jossa työn riittämätön kysyntä ei rajoita työllisyyden kasvua, Vanhanen linjasi.

Hallitus on todennut, että kun työn kysyntä on heikkoa, niin tarvitaan myös työn tarjontaa vahvistavia uudistuksia.

Osana kestävyystiekarttaa hallitus asettaa budjettiriihessä uuden työllisyystavoitteen, joka on suurempi kuin nykyinen 60 000 uuden työllisen tavoite.

Koskinen: Lisäbudjetit Aladdinin taikalampusta

Eduskunnassa valtiovarainministeri Vanhanen löytää hengenheimolaisia ainakin valtiovarainvaliokunnasta.

Julkisen talouden suunnitelmaa koskevassa mietinnössään valtiovarainvaliokunta (siirryt toiseen palveluun) vaati hallitusta ryhtymään määrätietoisiin toimiin julkisen talouden vakauttamiseksi.

Valtiovarainvaliokunnan mielestä julkista taloutta on vakautettava vaiheittain.

– Hallituksen on vahvistettava kestävän talouskasvun edellytyksiä, työllisyyttä, kilpailukykyä, osaamista sekä julkisen hallinnon tuottavutta, valtiovarainvaliokunta suosittaa.

Valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja Johannes Koskinen (sd.) kiitti hallitusta aktiivisesta suhdannepolitiikasta koronakriisissä.

– Nämä kolme runsasta lisäbudjettia ovat tulleet ikään kuin Aladdinin taikalampusta. On tuntunut, että miten ihmeessä onnistutaan näin isoja summia keräämään välttämättömiin menoihin. Samalla ehkä se kolme on ratkaiseva luku niin kuin Aladdininkin osalta, että jatkossa ei ihan yhtä merkittäviä ihmeitä löydy, Koskinen kuvaili.

Lue myös:

.
.