1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Kokkola

Suntin ja Potin puhdistukselle tukea Kokkolaan – tähkä-ärviän torjumiseen etsitään Ykspihlajassa pysyvämpiä konsteja

Ärviä on alkanut levitä haitaksi asti monissa muissakin paikoissa, erityisesti venesatamissa.

Kokkola
Tähkä-ärviää kietoutuneena airoon.
Tähkä-ärviä leviää hyvin myös palasista. Kuva ei ole Kokkolan Potista.Jari Pelkonen / Yle

Kokkolassa puhdistetaan Suntin vettä ja poistetaan Potin kasvillisuutta ely-keskuksen tuella.

Kirkkolehdon kosteikon rakentaminen Suntin yläjuoksulle sai pohjalaismaakuntien suurimman tuen eli 200 000 euroa. Tarkoituksena on parantaa Suntin veden laatua ja esimerkiksi kalojen kutuoloja.

Eteläväylän eteläpuolelle rakentuvan kosteikon avulla veden mukana kulkeva kiintoaines saadaan laskeutettua pohjalle, sillä kosteikkouomassa veden virtaus hidastuu.

Runsaan hehtaarin suuruisen kosteikon molempiin päihin tulee syvänteet, joihin veden mukana kulkevaa kiintoainesta laskeutuu. Syvänteet tyhjennetään imuruoppaamalla tai kaivinkoneilla 2–5 vuoden välein sen mukaan, paljonko ainesta kertyy.

Kokkolan kaupungin suunnitelmaan voit tutustua täällä (siirryt toiseen palveluun).

Suntin yläjuoksulle rakennetaan kesällä kosteikko: toiveena puhtaampi vesi ja bonuksena lähiluontokohde

Ykspihlajan Pottia taas riivaa erityisesti tähkä-ärviä, josta on tullut yhä yleisempi ongelma muun muassa venesatamissa. Viime vuonna laskettiin, että Potin kunnostus maksaisi pari miljoonaa.

Tähkä-ärviä tulee Kokkolalle kalliiksi: Potin kunnostus maksaisi 2 miljoonaa euroa

Kaupunki on etsinyt yhdessä vesistönpuhdistusaluksia kehittävän Clewatin kanssa tapaa kitkeä tähkä-ärviää pysyvämmin, ja nyt tuo työ jatkuu ely-keskuksen tuella. Tähkä-ärviästä on tullut riesa myös muualla Suomessa, erityisesti venesatamissa.

Yhden teorian mukaan ärviä leviää esimerkiksi kun veneilijä huomaa moottorin päälle kertyneen kasvin ja poistaa sen seuraavassa satamassa. Potti on Kokkolan suurin pienevenesatama.

Lisäksi ely-keskus tukee Rekijärven kunnostusta Teerijärvellä 15 000 eurolla. Paikalliset ovat niittäneet umpeen kasvanutta järveä jo aiempinakin vuosina, ja pidempiaikaisilla niitoilla uskotaan olevan jo pysyvämpää vaikutusta.

Lue seuraavaksi