Ex-pääministeri Juha Sipilä kuvaili valtiovarainministerin pestiä "kansakunnan kusitolpaksi" – Tutkija: Heitto kuvastaa Sipilän katkeruutta

Politiikantutkija Johanna Vuorelman mukaan "kusitolppa"-sana voidaan helposti tulkita kansalaisten vähättelynä.

Juha Sipilä
Kuvassa on Juha Sipilä kesäkuussa 2020.
Keskustan kansanedustaja Juha Sipilä toimi pääministerinä vuosina 2015-2019. Hänet kuvattiin Helsingissä 8. kesäkuuta.Mikko Stig / Lehtikuva

”Kyllä minulle tehtävät kansakunnan kusitolppana riittävät”.

Näin värikkäästi vastasi keskustan kansanedustaja, entinen pääministeri Juha Sipilä toimittajille maanantaina Helsingissä hotelli Presidentin edustalla, kun häneltä kysyttiin halukkuutta valtiovarainministerin tehtävään. Keskusta valitsi hotellissa pidetyssä kokouksessa valtiovarainministerin pestistä eronneelle Katri Kulmunille (kesk.) seuraajan. Paikan täytti lopulta Matti Vanhanen (kesk.).

Vuosina 2015–2019 pääministerinä toimineen Sipilän kommentti on herättänyt hämmästystä ja arvostelua poliitikkojen ja politiikkaa seuraavien keskuudessa. Hänen tokaisuaan kommentoitiin runsaasti esimerkiksi viestipalvelu Twitterissä.

Yle ei tavoittanut tiistaina Juha Sipilää kommenttia varten.

Tutkijatohtori, politiikantutkija Johanna Vuorelma näkee, että Sipilän käyttämään "kusitolppa"-sanaan liittyy erityisesti hänen henkilökohtainen, katkera kokemus politiikasta.

Vuorelma muistuttaa, että Sipilä käytti tämäntyyppistä retoriikkaa jo pääministeriaikanaan, kun hänen hallituksensa politiikkaa tai toimia pääministerinä arvosteltiin.

– Hän toi jo pääministeriaikanaan esiin, että hän ei ymmärrä minkä takia häntä syytetään tai epäillään henkilökohtaisesti. Sipilän mukaan hänen hyveellisyyttään ei pitäisi epäillä, Vuorelma sanoo.

Vuorelman mukaan Sipilän käsitys politiikasta oli hänen hallituskaudellaan jännitteinen liberaalin demokratian näkökulmasta. Liberaaliin demokratiaan kuuluu olennaisesti vallankäyttäjien systemaattinen epäily niin median kuin kansalaistenkin taholta.

– Sipilän mielestä lähtökohtainen kriittinen suhtautuminen valtaan oli hänen henkilökohtaisen moraalinsa epäilemistä.

Sipilän hallituskausi kummittelee yhä

Juha Sipilä ei ole ollut valtioneuvoston jäsen enää yli vuoteen. Tämän vuoksi voisi helposti kuvitella, että asiat unohtuvat.

Vuorelma ei kuitenkaan pidä yllättävänä sitä, että entiseltä pääministeriltä kuulee vielä tänäkin päivänä katkeran kuuloista puhetta politiikasta. Vuorelman mukaan yllätys olisi ollut sen sijaan se, että Sipilän katkeruuden ja väärin kohdelluksi tulemisen tunne olisi hävinnyt.

– Sipilällä voi olla vaikeuksia unohtaa katkeria kokemuksia politiikasta, koska hänen hallituskauteensa viitataan edelleen aika kielteisesti.

Vuorelma muistuttaakin, että nykyisen Sanna Marinin (sd.) hallituksen politiikka ja retoriikka on asemoinut Sipilän hallituksen edustaman politiikan vastavoimaksi.

Vuorelman mukaan hallituksen politiikka henkilöityy yleensä pääministeriin niin hyvässä kuin pahassa.

Sipilän johtama keskustaoikeistolainen porvarihallitus sai kaudellaan hyvinkin rankkaa kritiikkiä, joka henkilöityi usein juuri Sipilään itseensä. Kova leikkauspolitiikka suututti monet tahot ja hallituksen tekemiä päätöksiä moitittiin monessa yhteydessä eriarvoistaviksi.

Toisaalta Sipilän hallitusta on kiitelty liki mahdottomalta haasteelta tuntuneen 72 prosentin työllisyystavoitteen saavuttamisesta ja talouden kuntoon saamisesta.

Tästä huolimatta Sipilän hallituskausi muistetaan pääosin hyvin kielteisenä, Vuorelma katsoo.

– Sipilällä on kokemus siitä, että politiikassa ansioilla ja tavoitteiden täyttymisillä ei saa kiitosta.

Vuorelman mukaan Sipilä siis tuskin halusi osoittaa kommentillaan väheksyvänsä itsessään ministerin tehtäviä.

Sipilän suorapuheisuutta on myös kehuttu, koska ”kusitolppa”-sanan katsotaan tuovan värikkyyttä yleensä kuivana pidettyyn poliittiseen keskusteluun.

Vuorelman mukaan termi voidaan kuitenkin helposti tulkita kansalaisten vähättelynä. Hänen mukaansa siitä voi tulla käsitys, että kansalaiset ovat vain räksyttäviä koiria, joille ei kelpaa mikään.

– Kansalaiset tuskin pystyvät samaistumaan tämäntyyppiseen käsitteeseen, koska aika harva kansalainen on ollut sellaisessa asemassa, jossa joutuu omasta mielestään kohtuuttoman kritiikin kohteeksi.

"Kusitolppa"?

”Kusitolppa”-termi ei suinkaan ole mikään Sipilän keksimä tokaisu. Sanonnalla on silti hyvin keskustalaiset juuret.

”Kusitolppa”-ilmaisun teki tunnetuksi keskustan pitkäaikainen kansanedustaja ja ministeri Hannes Manninen, joka totesi politiikan jättäessään lokakuussa vuonna 2010 (siirryt toiseen palveluun), että ”41 vuotta julkisena kusitolppana riittää”.

Eikä Sipiläkään käyttänyt sanontaa maanantaina ensimmäistä kertaa. Helmikuussa 2015 (siirryt toiseen palveluun) Sipilä kuvasi poliitikon osaa ”kansakunnan kusitolpaksi” Elinkeinoelämän valtuuskunta EVAn pääministeritentissä.