Bella Forsgrén näkee rasismia eduskunnassa, Paul Abbeyn ystävää puukotettiin, mutta Okko Soila luottaa Suomen poliisiin – tätä he toivovat rasisminvastaiselta kampanjoinnilta

Suomalaisten into nousta rasismia vastaan on yllättänyt Okko Soilan.

Black Lives Matter
Kolme henkilöä
Vihreiden kansanedustaja Bella Forsgrén, jyväskyläläinen Paul Abbey ja mikkeliläinen Okko Soila iloitsevat suomalaisten halusta osallistua rasisminvastaiseen kampanjointiin. Isto Janhunen / Yle

Paul Abbey asui Suomessa, ehkä yllättäenkin, lähes kaksikymmentä vuotta kokematta rasismia. Viime lauantaina se muuttui.

Abbey osallistui rasisminvastaiseen mielenosoitukseen kotikaupungissaan Jyväskylässä. Sen jälkeen hän suuntasi vaimonsa kanssa kauppaan, kun joku huusi hänen peräänsä ja haukkui neekeriksi.

– Ei se tuntunut miltään. Ajattelen, että jos jollakin muulla on ongelma, minun ei tarvitse tehdä siitä omaa ongelmaani, Abbey naurahtaa.

Nigeriasta kotoisin oleva Abbey muutti Suomeen Lontoosta vuonna 2001. Maahanmuuttaja-aktiivi ja Jyväskylän pitkäaikainen kaupunginvaltuutettu (vas.) piti puheenvuoron lauantain mielenosoituksessa Jyväskylän Lounaispuistossa.

Tapahtuma oli osa maailmanlaajuista rasisminvastaista liikehdintää. Myös Suomessa useissa kaupungeissa on järjestetty viime viikkoina mielenosoituksia, joihin on osallistunut jopa tuhansia ihmisiä.

Sosiaalisessa mediassa Black Lives Matter -kampanjointi on suorastaan räjähtänyt. Yhdysvaltalaisen George Floydin kuolemasta alkaneesta rasisminvastaisesta ilmiöstä ennakoidaan syntyvän me too -kampanjan kaltainen maailmanlaajuinen kansalaisliike.

“Rasismin vaientaminen on vaarallisempaa kuin siitä puhuminen”

Paul Abbeyn omat vähäiset kokemukset rasismista eivät tarkoita, ettei sitä Jyväskylässä olisi. Hänen ystävänsä joutui kymmenisen vuotta sitten puukotuksen uhriksi rasistisen nimittelyn päätteeksi.

Abbey on osallistunut useisiin maahanmuuttajatyön hankkeisiin, joiden asiakkaiden kautta rasismikokemukset ovat tuttuja. Osa heistä pelkää ottaa yhteyttä poliisiin, koska kokemukset virkavallasta ovat huonoja aiemmasta kotimaasta. Abbey on lähtenyt tukihenkilöksi poliisia tapaamaan.

Paul Abbey
Paul Abbey kertoo olevansa aina valmis keskustelemaan myös rasistisista mielipiteistä. Hänen mielestään erilaisiin ihmisiin tutustuminen on paras tapa poistaa ennakkoluuloja.Aura Abbey

Hän on tyytyväinen, että nyt ihmiset ovat heränneet vastustamaan rakenteellista rasismia. Siitä saa Abbeyn mukaan kiittää erityisesti sosiaalista mediaa. Toisaalta sama sosiaalinen media voi hänen mielestään edistää rasismia, jos se aiheuttaa ihmisten etääntymistä toisistaan.

– Oma toiveeni on, että ihmiset puhuisivat keskenään ja tutustuisivat toisiinsa. Sen kautta rasismia saataisiin ratkaistua yksilötasolla, Abbey sanoo.

Ihmisten keskinäisten suhteiden parantaminen ei kuitenkaan riitä, vaan myös yhteiskunnan rakenteisiin on puututtava sekä Yhdysvalloissa että Suomessa, Abbey uskoo.

Hän toivoo, että Suomessa käytäisiin jatkuvasti avoimempaa keskustelua esimerkiksi maahanmuutosta. Kaikkia mielipiteitä olisi hyvä kuulla. Ilman jatkuvaa keskusteluyhteyttä tarvitaan aina suurempi konflikti, että asiat nousevat tapetille.

– On vaarallisempaa yrittää vaientaa rasistiset mielipiteet kuin avoimesti keskustella niistä. Silloin ehkä joku voi sanoa jotain, mitä toinen osapuoli ei nähnyt. On puhuttava asioista, vaikka olisimme eri mieltä, Abbey uskoo.

“Myös eduskunnassa on rasismia”

Vihreiden kansanedustaja Bella Forsgrén on järkyttynyt George Floydin kuolemasta.

– Kun toiselta ihmiseltä viedään henki, se on julmaa ja lopullista väkivaltaa. Toisaalta tämä tapaus on äärimmäinen esimerkki rakenteellisesta syrjinnästä ja rasismista, Forsgrén sanoo.

Kansanedustajan mukaan myös Suomessa on rakenteellista rasismia.

Hän kertoo olleensa itse tilanteissa, joissa on tapahtunut etnistä profilointia. Vaatekaupassa vartijan huomio tai lentokentällä satunnaistutkinta on keskittynyt tummaihoiseen tai muihin rodullistettuihin. Osassa tilanteista on Forsgrénin mukaan ollut paikalla myös poliisi.

– Olen yrittänyt olla keskittymättä vain poliisiin, sillä ilmiö on paljon laajempi: se on kokonaisen instituution ongelma. Poliisi on tietysti osa sitä instituutiota, hän sanoo.

Myös eduskunnassa esiintyy Bella Forsgrénin mukaan rasismia. Hän ei halua antaa tarkempia esimerkkejä, sillä on itse tutkimassa osaa tapauksista perustuslakivaliokunnassa.

– Jopa istuntosalissa rajoja on ylitetty. Mielestäni se heijastaa koko maan keskustelukulttuuria.

Bella Forsgrén.
Vihreiden kansanedustaja Bella Forsgren toivoo, että rasisminvastainen kampanjointi muuttuu myös teoiksi ja rasistisia rakenteita saadaan purettua. Simo Pitkänen / Yle

Black Lives Matter -kampanjan saama tuki Suomessa ilahduttaa Forsgrénia. Myös hän puhui kotikaupungissaan Jyväskylässä lauantaina järjestetyssä mielenosoituksessa.

– Minulle on henkilökohtaisesti tärkeää, että oma kotikaupunkini on mukana osoittamassa solidaarisuutta. On tärkeää, että aktiivisuus siirtyy globaalilta tasolta paikalliselle tasolle, Forsgrén kertoo.

Kansanedustaja kuitenkin muistuttaa, että sanojen on muututtava teoiksi. Pitäisi purkaa konkreettisia rakenteita, joissa syrjintää esiintyy. Forsgrén nostaa esille poliisin lisäksi myös työmarkkinat.

– Itseäni sukunimi on suojannut ja olen voinut päästä työpaikkahaastatteluun, mutta monelle on käynyt niin, ettei pääse, koska nimi paljastaa ihonvärin.

Forsgrén odottaa yhteiskunnalta toimintaa, rasismin tunnistamista ja siihen puuttumista.

Hänen mukaansa yksi äänekäs rasisti ei satuta läheskään niin paljon kuin vaikeneva enemmistö.

– Niin kauan kuin hiljainen massa ei toimi, muutosta ei tapahdu. Ei riitä, että välittää, jokaisen pitää olla omassa arjessa aktiivinen, Forsgrén sanoo.

“On surullista, että pienen muutoksen aikaansaamiseen on oltava näin suuri liike”

Okko Soila, 19, on positiivisesti hämmästynyt viime viikkojen rasisminvastaisesta kampanjoinnista Suomessa.

Häneen itseensä Black Lives Matter -kampanja on vaikuttanut vahvasti – se on käynyt suoraan sydämeen.

Nuorelle miehelle on ollut lähes shokki tajuta, kuinka moni suomalainen välittää rasismin uhrien kokemuksista. Kolikolla on kuitenkin myös kääntöpuolensa:

– Oikeastaan on vähän surullista, että on oltava näin suuri liike edes pienen, selkeän muutoksen aikaansaamiseen. Toivon, että jokainen antaisi asialle edes pienen ajatuksen, Soila sanoo.

Okko Soila istuu terassilla
Mikkeliläinen Okko Soila toivoo, että tulevaisuudessa jokaisen ihmisen teot määrittelevät häntä enemmän kuin ihon väri. Sami Ikonen

Kaksivuotiaana Suomeen adoptoitu Soila ei ole kokenut tulevansa leimatuksi ihonvärinsä vuoksi kotikaupungissaan Mikkelissä. Syrjintä ei silti ole kokonaan vieras kokemus:

– Joskus olen joutunut nuorten tyhmien puheiden tai vanhempien ihmisten epäluulon kohteeksi. Mutta se on ollut aina vain puhetta, ei tekoja.

Vaikka Soila ei pidä Suomea rasistisena maana, hän uskoo että rasismia on kaikkialla maailmassa jonkin verran.

Suomen poliisiin nuori mies luottaa. Hän on aina kokenut virkavallan läsnäolon tuovan turvaa.

Soila toivoo, että nyt ihmisiä liikkeelle saava voima ei hiipuisi. Sama yhteishenki voisi saada aikaan merkittävää muutosta monissa yhteiskunnallisissa kysymyksissä.

– Jos tämä energia pysyy päällä, sitä ei edes tiedä millaisessa yhteiskunnassa voimme elää tulevaisuudessa.

Lue lisää:

Valtaosa afrikkalaistaustaisista kokee Suomessa syrjintää ihonvärinsä vuoksi, kertoo tuore selvitys – lapsillekin saatetaan huudella törkeyksiä

Syntyikö nyt rasismin #metoo-liike? Tutkimuksen mukaan poliisi syrjii etnisiä vähemmistöjä myös Suomessa

Poliisiväkivallan uhrina kuollutta George Floydia muistettiin Minneapolisissa – "Rasismin ja syrjinnän pandemia tappoi hänet"