Tutkija Jukka Jormola: Ohitusuomat Kemijoen kaikkiin voimalaitoksiin ovat mahdollisia

Vesistörakentamisen tutkija Jukka Jormolan mielestä vaelluskalakantaa voitaisiin palauttaa luonnonmukaisten ohitusuomien avulla.

vaelluskalat
Tutkija Jukka Jormola
Jukka Jormolan mukaan luonnonmukaiset uomat ovat toteuttamiskelpoisia kaikilla Kemijoen voimalaitosalueilla sekä voimaloiden että säännöstelypatojen yhteydessä.Tiinamaija Rantamartti / Yle

Luonnonmukaista vesirakentamista vuosikymmenet tutkineen Jukka Jormolan mukaan muun muassa Kemijoen voimalaitoksia on mahdollista ohittaa kalojen ylös- ja alasvaelluksessa hyödyntämällä vanhoja kuivauomia ja sivujokia.

Johtamalla niihin pääuomasta vettä ympärivuotisesti kalojen nousumahdollisuutta ja myös poikastuotantoa voidaan parantaa.

Näin myös entisiä koskialueita saataisiin uudelleen lisääntymisalueiksi.

Jukka Jormola tekee parhaillaan väitöstutkimusta, jossa selvitetään, minkälaisia toimenpiteitä rakennettuihin jokiin olisi mahdollista tehdä, jotta esimerkiksi vaelluskala voitaisiin palauttaa.

Kemijoen osalta väitöstutkimuksessa ovat tarkastelussa kaikki rakennetut koskialueet Kemijärvelle saakka.

Jormolalla on takanaan pitkä ura Suomen ympäristökeskuksessa, missä hän on työskennellyt maisema-arkkitehtina ja tutkijana.

Kemijoella useita kiinnostavia voimalaitosalueita

Jukka Jormolan mukaan luonnonmukaiset uomat ovat toteuttamiskelpoisia kaikilla Kemijoen voimalaitosalueilla sekä voimaloiden että säännöstelypatojen yhteydessä.

– Erityisen kiinnostavia ovat voimalaitokset, joissa laajat kuivauoma-alueet ovat jäljellä, kuten Ossauskoski, Petäjäskoski ja ylempänä myöskin Pirttikosken alue on erittäin mielenkiintoinen.

Karttapohjille tehdyissä suunnitelmissa Jormola esittelee vaellusyhteyksiä ja vaihtoehtoja patojen ohittamiseksi. Suunnitelmissa osoitetaan, että Kemijoen voimalaitosalueille voidaan rakentaa puromaisia tai jokimaisia uomia, jotka toimivat vaellusreitteinä ja myös uusina lisääntymisalueina kaloille.

– Tarvitaan erilaisia vaellusyhteyksiä, kuten luonnonmukaisia ohitusuomia, vanhoja luonnonuomia ja joitakin pääuomaan yhdistettävissä olevia sivujokia. Ympäristövirtaamat ovat välttämättömiä näihin koskialueisiin, joita on vielä hyvinkin paljon jäljellä, vaikka ne ovat pääosin kuivia muulloin paitsi tulva-aikaan.

Vaellusreitit soveltuisivat lisääntymisalueiksi Jormolan mukaan useille kalalajeille, eivät siis vain lohelle, vaan myös ns. heikosti uiville kaloille

Esimerkiksi Ossauskoskelle voisi tulla vielä valtava koskialue

Miten Jormolan suunnitelma luonnonmukaisesta vaellusreitistä voisi pääpiirteissään toimia esimerkiksi Ossauskoskella Tervolassa?

Voimalaitoksen eteen voisi rakentaa vinon ohjausseinän, jolla smoltit ohjataan sivuun turbiinivirrasta uuteen ohitusuomaan, joka johtaa voimalaitoksen alapuolelle. Tällöin uoma voisi toimia sekä ylös- että alasvaellusreittinä.

Ympäristövirtaama voidaan johtaa vanhaan luonnonuomaan joko juoksutuksena tulvaluukuista tai rakentamalla niiden viereen pienvoimala. Myös vanhaan luonnonuomaan voidaan yhdistää sivujoki pääuomasta.

– Tällaisesta pienvoimalasta löytyy esimerkki Pielisjoelta. Kuurnan uusi voimalaitos on rakennettu nimenomaan sillä mielellä, että sen kautta johdettavalla vedellä vesitetään kuiva- eli tulvauomaa ja silloin voidaan osa energiasta saada hyödyksi myös tulva-aikana, Jukka Jormola sanoo.

Yhtenä vaihtoehtoisena vaellusyhteytenä ja lisääntymisalueena olisi reitti Ossauskosken yläpuolelta Pisajoen kautta Kemijokeen. Se vaatisi valmiin yhdysuoman kunnostusta 2,5 kilometrin matkalta. Vaellusreittiä olisi lisäksi 3,5 kilometriä Pisajokea pitkin Kemijoen sivuhaaraan.

Jormolan mukaan suunnitelma muuttaisi Ossauskosken maisemaa näkyvästi.

– Sinne tulisi valtava koskialue ja alue voisi mahdollisesti joskus palvella kalastusmatkailua.

EU edellyttää ympäristövirtaamia voimalaitoslupiin

Jukka Jormola tähdentää, että luonnonuomien ympäristövirtaamia on toteutettu voimalaitosten yhteyteen jo eri puolilla maailmaa ja niitä on lisätty vapaaehtoisestikin.

Suomessa EU:n vesipuitedirektiiviä tulkitaan vielä löyhästi, vaikka EU-komissio on jo huomauttanut Suomea voimalaitoslupien ajanmukaistamisesta.

Se tarkoittaisi muun muassa ympäristövirtaamien määrittelyä, joka mahdollistaisi jokialueilla vapaat vaellusyhteydet ja kalojen lisääntymisen.

Kemijoki Oy:tä ja PVO Vesivoima Oy:tä koskeva Kemijoen kalatalousvelvoitteen muutos on tulossa kuulutusvaiheeseen piakkoin.

– Tietysti toivon, että ainakin osa näistä suunnitelmista on esityksessä mukana, Jukka Jormola sanoo.

Lue myös:

Jasper Pääkkönen Kemijoen kalateistä: "Käsittämätön tilanne, että valtionyhtiö taistelee valtion asettamia tavoitteita vastaan"