Suomen suurimman sairaanhoitopiirin talous sukeltaa jopa 200 miljoonaa miinukselle – Potilaille tarjotaan digihoitoa ja etävastaanottoja

HUSin alijäämän arvioidaan syöksyvän koronapandemian vuoksi 150–200 miljoonan euroon tänä vuonna.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri
Puhelin, jonka ruudulla palautteenantoviesti.
Tulevaisuudessa yhä useampi hoitokäynti voidaan tehdä joko osittain tai kokonaan etänä.Matti Myller / Yle

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) tammi–huhtikuun tilikauden tulos oli 70,4 miljoonaa euroa alijäämäinen. Sairaanhoitopiirin hallituksen viime maanantaina hyväksymässä talousarviossa arvioidaan alijäämän syöksyvän tänä vuonna koronapandemian vuoksi 150–200 miljoonan euroon.

Lisää tuottavuutta pyritään saamaan erityisesti digitaalisia hoitopolkuja ja -käyntejä lisäämällä. Digiratkaisuista haetaan helpotusta myös korona-aikana kertyneisiin jonoihin.

– Kaikki käynnit eivät voi olla etäkäyntejä, mutta osa käynneistä voi olla. Monet seurantakäynnit, joissa tarkastellaan esimerkiksi laboratorio-, seuranta- tai kuvantamisen tutkimustuloksia ja arvioidaan hoidon jatkoa, sopivat erittäin hyvin etäkäynneiksi. Myös esimerkiksi kotona tehtävän dialyysin eli keinomunuaishoidon kouluttaminen voi tapahtua etänä, HUSin toimitusjohtaja Juha Tuominen kertoo.

HUS on korvannut fyysisiä käyntejä jo pitkään digihoitopoluilla. Tuomisen mukaan, koronaepidemia on kuitenkin kiihdyttänyt etävastaanottojen ja muiden digitaalisten hoitopolkujen käyttöönottoa merkittävästi.

– Koronaepidemia tulee aiheuttamaan pienen pullistuksen hoitojonoihin ja digihoitopolut ovat yksi keino siihen, että hoitojonoja saadaan myös purettua.

Digihoitopoluista säästöjä sairaalan tilojen huonevarusteluihin

HUSin Terveyskylä-verkkopalvelussa (siirryt toiseen palveluun) on tällä hetkellä noin sata erilaista joko osittain tai kokonaan digitaalisia hoitopolkua. Digitaalista hoitoa ja etäteknologiaa käytetään paljon psykiatriassa ja koronapandemian aikana etäkäyntejä on lisätty entisestään.

Juha Tuomisen mukaan teknologia on jo hyvin kasassa ja asiakas ja potilastietojärjestelmä Apotin laajempi käyttöönotto tulee täydentämään digihoitopalveluita lähitulevaisuudessa. Alkuvaiheessa digihoito tuo kuitenkin vain yhden tavan lisää päästä vastaanotolle. Digihoitopolkujen lisääntyessä vaikutukset näkyvät myös sairaalan tiloissa, kun huonevarustelun tarve vähenee.

– Kun digihoitopolkujen määrät lisääntyvät, pystymme ottamaan sen huomioon myös sairaalan tilasuunnittelussa. Se tarkoittaa säästöjä tilan osalta, Tuominen sanoo.

Digitaalinen vastaanotto alentaa hoitoon tulon kynnystä

Juha Tuomisen mukaan digitaalinen vastaanotto voi alentaa hoitoon tulon kynnystä ja helpottaa hoitoon pääsyä, kun ei tarvitse matkustaa paikan päälle. Lisäksi digikäynteihin on helpompi lisätä tietotekniikan tukea, kuten tekoälyä, muistutuksia ja sääntömoottoreita eli lääkityksen liittyviä ohjeita.

– Yleensä hoidon tulos paranee avusteisella teknologialla ja kun hoitotulos paranee, niin saavutetaan yleensä terveyshyödyn lisäksi myös taloudellista hyötyä. On halvempaa, jos ihmiset ovat terveitä kuin jos he ovat sairaita.

Paljon haasteita ja oppimista on kuitenkin edessä niin potilailla, lääkäreillä hoitajilla kuin muillakin terveydenhoidon ammattilaisilla.

– Pitää vain hyväksyä se, että joillakin osa-alueilla ensimmäiset kokemukset ovat hankalampia ja ne yritetään tehdä paremmaksi. Kokemus opettaa, mikä kaikki hoidon osat voidaan tehdä etäteknologian avulla. Esimerkiksi muistutukset tekevät hoidosta sujuvampaa ja varmistavat, että hoitopolulla pysytään ja laboratoriokokeisiin mennään oikeaan aikaan.

Syksylle odotettavissa läheteryöppy, se tarkoittaa lisätöitä hoitohenkilökunnalle

Vuosi 2020 tulee jättämään ison aukon HUSin talouteen. Kustannuksia on enemmän kuin tuloja ja valtiovallan antama lisäbudjetti tulee paikkaamaan Tuomisen arvion mukaan noin kolmanneksen tulonmenetyksestä.

– Tulemme eräällä tavalla jäämään velkaa seuraaville vuosille ja kuntien pitää kattaa se neljän vuoden kuluessa. Joko se kerätään pikkuhiljaa suurempina hintoina takaisin tai kerralla kunnilta.

Tuominen kertoo, että alkukeväästä on jäänyt tekemättä erityisesti ei-kiireellisiä silmätoimenpiteitä ja käsikirurgisia leikkauksia. Vaikka uusia lähetteitä perusterveydenhuollosta ei ole tullut koronaepidemian aikana, Tuominen ennakoi lähetevirran olevan suurempi syksyllä.

– Perusterveydenhuolto ja myös yksityinen terveydenhuolto ovat toimineet koronapandemian ajan puoliteholla. Emme vielä tiedä, kuinka iso hoitotarve pullahtaa ulos. Se on haaste, sillä ajamme muutenkin täydellä kapasiteetilla.

Lainsäädännössä on tilapäisesti purettu hoitotakuu, jossa hoitoon pääsylle on taattu tietyt määräajat myös kiireettömissä tapauksissa. Kun hoitotakuu tulee jossain vaiheessa uudestaan voimaan, on jonotusajat saatava takaisin lailliselle tasolle.

– Se tarkoittaa oman henkilökunnan lisätöitä. Katsomme tarkkaan myös oman sairaalaverkoston muita julkisia toimijoita ja onko niissä tyhjää kapasiteettia. Sitä ei välttämättä löydy. Lisäksi on muita keinoja, kuten ostopalvelut ja palvelusetelit. Kaikki tämä vaatii kuitenkin rahaa ja kun talous on jo valmiiksi haasteessa, joudumme olemaan hyvin tarkkoina siitä, miten rahaa käytetään jatkossa, Juha Tuominen sanoo.

Lue seuraavaksi:

Uudet tiedot: Koronavirus on levinnyt Suomessa vähemmän kuin luultiin – se voi tarkoittaa, että seuraava tautiaalto on ankara

Sairaanhoitopiirit joutuivat ennennäkemättömään talouskurimukseen – valtion lupaaman tuen pelätään olevan "liian vähän ja liian myöhään"