Kuski ajoi ylinopeudella tutkaan, eikä saanut rangaistusta – uskottava selitys pelasti sakoilta

Ylinopeutta ei saa ajaa, mutta todellisen hädän hetkellä voi toimia toisin.

Liikenne ja kuljetus
Henkilöautoja maantiellä.
Kiireessä nopeus helposti nousee yli sallitun. Petteri Bülow / Yle

Yksi Ylen verkkosivuilla julkaistun Liikennevisan kysymyksistä aiheutti kiivasta väittelyä sekä Ylen verkkosivuilla että Facebookissa.

Liikennevisa käsitteli 1.6.2020 voimaan tullutta uutta tieliikennelakia. Yhdessä kysymyksessä pohdittiin tilannetta, jossa autoilija saattaisi tietoisesti rikkoa liikennesääntöjä.

Olet henkilöautolla kuljettamassa tapaturmassa loukkaantunutta ystävääsi sairaalan ensiapuun. Matkan aikana hänen kipunsa pahenevat ja hänestä alkaa vuotaa verta. Saatko ajaa ylinopeutta sairaalaan?

Visan oikeassa vastaus oli: “Et saa ajaa ylinopeutta. Uusikaan tieliikennelaki ei salli ajamaan ylinopeutta edes hätätilanteessa.”

Vastaus ei tyydyttänyt läheskään kaikkia lukijoita. Tässä muutama mielipide.

– Jos ystävän henki on vaarassa, otan sakon tai jopa ajokiellon ihan mielelläni, jotta hänet saadaan nopeasti hoitoon.

– Pelastan hengen ensin ja maksan siitä sitten myöhemmin, jos lasku tulee.

– Vaikka kuljettamani kaveri olisi kuolemaisillaan, niin mun täytyy körötellä 40 km/h. Kuka silloin ottaa vastuun?

Ei saa, mutta…...

Kaakkois-Suomen poliisilaitoksen ylikonstaapeli Raimo Väisänen on visan vastauksen kanssa lähtökohtaisesti samalla kannalla.

– Kyllä se niin on, että yksityishenkilö ei saa ajaa ylinopeutta. Se on lain henki myös uudessa tieliikennelaissa, sanoo Väisänen.

Samaa mieltä lähtökohdasta on myös tieliikennelain perusteellisesti tunteva, Itä-Suomen yliopiston rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvanen.

Sekä Väisänen että Tolvanen kuitenkin jatkavat heti lauseitaan, koska asia ei ole aivan näin yksiselitteinen.

Tieliikennelaki ei oikeuta ajamaan ylinopeutta, mutta rikoslain pakkotila-pykälä (siirryt toiseen palveluun) sen sallii.

– Jos ei ole muuta keinoa ihmishenkeä pelastaa, niin silloin saa pakkotilaan vedoten ajaa ylinopeutta, sanoo professori Matti Tolvanen.

Tolvanen kiteyttää pakkotilan tässä tapauksessa niin, että ihmishengen pitää olla vaarassa tai on pelko siitä, että ihminen vammautuu vakavasti, jos häntä ei saada ajoissa hoitoon.

Tolvanen kuitenkin muistuttaa, että pakkotilassakin tulee noudattaa varovaisuutta.

– Kun ottaa huomioon sen, että ylinopeudella ajaminen on turvallista, niin silloin se on sallittua. Sääntöjä rikkovalla on aina erityinen velvollisuus ajaa turvallisesti, koska muut eivät tiedä toisen tietoisesti rikkovan liikennesääntöjä, sanoo Tolvanen.

Kiire synnytykseen tai ensiapuun

Itä-Suomen yliopiston rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvasen mukaan kuljettajia on vapautettu ylinopeussakoista erityisesti sellaisissa tilanteissa, kun kyyditettävää ihmistä on viety sairaalaan. Myös synnytyksiin kiiruhtavia on vapautettu vastuusta.

– Eräässä tapauksessa poliisi pysäytti ajoneuvon, jossa oli kyydissä synnytykseen kiirehtivä nainen. Tilanne ratkaistiin niin, että poliisi ajoi pillit päällä edellä, ja synnyttäjä perässä, kertoo Tolvanen.

Autoja ja pyöräilijöitä likkenneympyrässä
Henkilöauton hätävilkkuja ei pakkotilassakaan pidä käyttää, koska ne saattavat aiheuttaa väärinymmärryksiä. Muut kulkijat eivät näe kaikkien vilkkujen välkkyvän, ja tuloksena voi olla risteyskolari.Petteri Sopanen / Yle

Aina ei tarvitse olla edes kärsivää ihmistä kyydissä.

– Eräs tapaus oli sellainen, jossa lääkäri oli hälytetty kotoaan töihin. Rangaistusta ei tullut, koska oli kyse ihmishengen pelastamisesta. Oli minuuteista kyse, että lääkäri ehti mukaan leikkaukseen, kertoo Tolvanen.

Kaakkois-Suomen poliisilaitoksen ylikonstaapeli Raimo Väisänen kertoo pysäyttäneensä synnytykseen ylinopeudella ajaneita pariskuntia useammankin kerran. Sakkoja niistä ei ole jaettu, jos kyseessä selkeästi on ollut hätätila.

Poliisi: “Pakkotila on viimeinen keino”

Kaakkois-Suomen poliisin ylikonstaapeli Raimo Väisäsen mukaan onnettomuus- ja sairaustapauksissa pitää aina ensin soittaa hätäkeskukseen ja pyytää ambulanssia paikalle tai ainakin tulemaan vastaan.

Vaikka pakkotilalaki sallii ajamaan ylinopeutta hätätilanteessa, Väisänen neuvoo turvautumaan siihen vasta sitten, kun on todella pakko.

– Pitää miettiä, onko mitään muuta vaihtoehtoa. Pakkotila on viimeinen keino, mitä voidaan tehdä, sanoo Väisänen.

Poliisin nopeusvalvonta
Poliisi lupaa auttaa, jos tapaa hätätilanteessa ylinopeutta ajavan kuskin. Kare Lehtonen/Yle

Ylikonstaapeli Raimo Väisänen on huolissaan myös kuljettajasta, joka lähtee ajamaan kovaa ylinopeutta sairaalaa kohti. Tämä kun ei välttämättä enää pysty keskittymään liikenteeseen.

– Kun vieressä on verta vuotava kaveri, kuljettajalle tulee huoli ja hätä. Ajatusmaailma alkaa kiinnittyä siihen huoleen ja hätään, eikä liikenteeseen. Silloin voi tapahtua isokin vahinko, sanoo Väisänen.

Väisänen muistuttaa, että kovassa vauhdissa kuljettajan näkökenttä kapenee, jolloin havainnointikyky pienenee.

– Tärkeintä olisi kuitenkin päästä turvallisesti perille.

Pakkotila kestää vain tarpeellisen ajan

Tilanne, jossa verta vuotavaa tai äkillisesti sairastunutta ihmistä pitää itse lähteä viemään sairaalaan, tapahtuu usein maaseudulla. Kaupungissa ambulanssi tulee yleensä nopeasti paikalle ja etäisyydet sairaalaan muutenkin ovat lyhyempiä.

Liikenneoikeusyhdistys ry:n puheenjohtaja, asianajaja Risto Tuori muistuttaa, että pakkotilassakin saa ajaa ylinopeutta vain niin lyhyen matkan kuin se on välttämätöntä.

Hän kertoo tapauksesta, jossa kesämökillä oli sattunut tapaturma. Kaikki olivat kuitenkin enemmän tai vähemmän juovuksissa.

– Silloin kuskiksi lähti se, joka oli vähiten juovuksissa. Mies välttyi rangaistukselta, vaikka oli alkoholin vaikutuksen alaisena tuonut ihmisen sairaalaan. Sen jälkeen hän lähti siirtämään autoa parempaan paikkaan. Silloin hätätila ei ollutkaan enää voimassa, ja hän syyllistyi rattijuoppouteen. Tästä on tuomioistuimen päätös, kertoo Tuori.

Tuori muistuttaa, että ei voi sanoa täydellistä yleissääntöä, milloin pakkotila on kyseessä.

– Tampereella on pysähdytty synnyttämään tunnelissa. Tunnelissa pysähtyminen on kielletty, mutta se oli hätätilanne. Hätätilanteessa toimitaan niin kuin hädän hetkellä toimitaan, kiteyttää Tuori.

Poliisi lupaa huolehtia

Kaakkois-Suomen poliisilaitoksen ylikonstaapeli Raimo Väisänen on pitkän uransa aikana nähnyt monenlaisia hätätilanteesta johtuneita ylinopeuksia. Yleisin on ollut kiire synnytykseen tai on viety lasta sairaalaan.

– Kyllä me viranomaisena sellaisissa tapauksissa autamme, jotta päästään turvallisesti perille.

Väisänen myös ymmärtää ihmisten hätää ajaa nopeasti sairaalaan. Jotta näin ei tarvitsisi tehdä, olisi Väisäsen mielestä paikallaan parantaa ihmisten ensiaputaitoja. Silloin esimerkiksi verta vuotavaa ihmistä olisi helpompi hoitaa.

– Voisi pysäyttää, auttaa kaveria ja jäädä odottamaan ambulanssia.

Ihmisillä on hädän hetkellä halu auttaa, ja silloin helposti kaikki muu unohtuu. Kuten Ylen liikennevisaan tulleista kommenteista käy ilmi, moni on valmis ottamaan riskin ylinopeussakoista tai auton hallinnan menettämisestä kovassa nopeudessa.

– Vaikka lähtisi viemään sairasta tai loukkaantunutta sairaalaan ylinopeudella, pitäisi mennä järjen rajoissa. Silloin kyyti on turvallisinta myös potilaalle, sanoo Kaakkois-Suomen poliisilaitoksen ylikonstaapeli Raimo Väisänen.

Tee testi: Menisikö autokoulu enää läpi? Moni liikennesääntö muuttui kesäkuun alussa – testaa, osaatko ne