Raskasta tehohoitoa, viikkoja vuodeosastolla, pitkiä kuntoutusjaksoja – miten suuri on lasku koronakevään potilaskustannuksista ja heilauttaako se talouden kokonaiskuvaa?

Kaikkia potilaita ei tehohoidollakaan voida pelastaa, eikä osa kuntoudu koskaan takaisin työelämään.

koronavirus
HUSin tornisairaala Meilahdessa.
Pääosa koronaviruksen vuoksi sairaalaan joutuneista covid-19-potilaista on ollut HUSin alueella. Kuvituskuva.Tiina Jutila / Yle

Koronaviruksen vuoksi tehohoidossa on enää muutama ihminen ja vuodeosastoilla parisenkymmentä. Jos katsomme useiden Euroopan maiden tilannetta, huonomminkin voisi olla.

Silti Suomessakin koronaviruksen aiheuttaman covid-19-keuhkotulehduksen seurauksena satoja potilaita on kevään mittaan joutunut sairaalaan ja heistä lähes 240 päätynyt teho-osastolle. Jokainen potilas ei selviä tehohoidostakaan huolimatta, Suomessa heistä on menehtynyt noin 13 prosenttia.

Covid-potilaan hoito teho-osastolla maksaa vuorokaudessa noin kolmetuhatta euroa, ja keskimäärin potilas viipyy tehohoidossa parisen viikkoa. Teho-osastojakson ohella kuluu useita viikkoja tavallisella vuodeosastolla, ja edessä voi olla pitkä kuntoutusjakso. Esimerkiksi HUSin sairaaloissa koronapotilaan hoito perusvuodeosastolla maksaa keskimäärin 660 euroa vuorokaudessa.

– Vaikeimmin sairastuneilla työkyky palautuu vasta kuukausien kuluttua, ja riippuu toki paljon siitä, minkälaista työtä tekee. Osan kohdalla on kysymys siitä, pääseekö työelämään takaisin enää lainkaan, kertoo anestesiologian ja tehohoidon yksikön johtaja Stepani Bendel Kuopion yliopistollisesta keskussairaalasta (KYSistä).

Stepani Bendel
KYSin anestesiologian ja tehohoidon yksikön johtaja, Stepani Bendel on ollut mukana laatimassa kansallista covid-19-potilaiden tehohoidon tilannekuvaa.Sakari Partanen / Kuopion yliopistollinen sairaala

Bendelin mukaan covid-19-potilaan hoito vaatii hengityslaitehoidon vuoksi pitkää nukutuksessa pitoa. Ja koska potilas joutuu olemaan kauan paikoillaan, se aiheuttaa lihaskatoa ja fyysisten voimien heikkenemistä.

– Tehohoidon lopetusvaiheessa ihminen pitää käytännössä opettaa hengittämään uudelleen itsenäisesti ja harjoittamaan lihaksistoaan pärjätäkseen perusasioissa, kuten istumisessa ja kävelyssä.

Bendel kertoo, että keuhkotulehduksesta kärsivien covid-19 -potilaiden hoito poikkeaa paljon muiden tehohoitopotilaiden hoidosta.

– Tämänkaltaista hengitysvajausta ei ole tullut millään muulla potilasryhmällä tähän mennessä koskaan vastaan. Hoitoajat ovat hyvin pitkiä ja potilaiden kunto aaltoilevaa. Potilas saattaa saada rinnalle bakteeriperäisen sekundääri-infektion, ja kun potilaan tilanne pikkuhiljaa heikkenee, vaaditaan hyvinkin raskasta hengityslaitehoitoa.

Mutta vaikka yhden covid-19-potilaan tehohoitojakson hintalappu onkin Ylen selvityksen mukaan kymmeniätuhansia euroja, Bendel korostaa, ettei tehohoito ole kallista, kun kustannukset suhteutetaan saavutettuun hyötyyn. Yli puolet tehohoitoa tarvinneista covid-19-potilaista on kuitenkin alle 60-vuotiaita työikäisiä, ilmenee KYSin valtakunnallisen tilannekuvan viikkoraportista. (siirryt toiseen palveluun)

covid-19-tehohoitopotilaiden-ikajakauma
Jyrki Lyytikkä / Yle

– Tämän ensimmäisen tautiaallon osalta kustannuksissa pitää tosin huomioida myös henkilökunnan koulutukset ja yksiköiden väliset resurssien siirrot, Ne ovat laskeneet sairaaloiden tuloja merkittävästi ja samalla kasvattaneet kiireettömien leikkausten jonoja, Bendel huomauttaa.

Immunologian professori Seppo Meri arvioi viime viikolla, että laajaa toista koronavirusaaltoa Suomessa tuskin nähdään. Mikäli sellainen kuitenkin pääsisi yllättämään, Bendelin mukaan toisen aallon tullessa ollaan jo paljon viisaampia.

– Olemme oppineet paljon siitä, millä tavoin näitä potilaita kannattaa hoitaa ja mitä välineitä tarvitaan. Tiedämme varautua myös paremmin siihen, paljonko henkilökuntaa vaaditaan. Olennaista on myös se, että nyt osataan tehdä suunnitelmia asteittaisesta tehohoitokapasiteetin lisäämisestä sen myötä, kun tarve kasvaa, Bendel korostaa.

Koronapotilaiden suorat hoitokulut vain pisara meressä?

Koronaviruksen vaikutukset ovat inhimillisten kärsimysten lisäksi iskeneet rajusti talouteen. Koronakeväänä on puhuttu paljon rajoitustoimien aiheuttamista kustannuksista, yritysten ahdinkoon joutumisesta ja ihmisten lomautuksista.

Kun yli puolet tehohoitopotilaista on ollut työikäisiä, tulee sairauspäivärahoista ja verotulojen menetyksistä lisäkustannuksia suorien hoitokulujen päälle. Mitä sairastuminen sitten merkitsee talouden koko kuvassa?

Talousasiantuntija Ilkka Kärrylä laskeskelee, että kaikkineen suorat hoitokustannukset ovat koronaviruksen vuoksi sairaalaan joutuneilla tehohoitopotilailla olleet 10 miljoonan euron luokkaa. Muiden sairaalahoidossa olleiden kustannukset Kärrylä arvio noin viiden miljoonan euron suuruisiksi.

Kuntoutus kasvattaa tehohoidossa olleiden kustannuksia joitakin kymmeniä prosentteja, mutta varmoja lukuja näistä ei vielä ole saatavilla, koska hoitojaksoja on kesken.

– Sinänsä ei vielä puhuta suuresta summasta, jos kustannuksia suhteuttaa vaikkapa työttömyyskorvauksista, yritystuista ja verotulojen vähenemisestä muodostuneisiin kustannuksiin, eli siinä mielessä terveydenhuollon suora kustannus on ollut varsin maltillinen.

– Esimerkiksi tästä viimeisimmästä lisäbudjetista tehohoidon suorat kustannukset olisivat joidenkin promillejen luokkaa eli aika lailla pisara meressä, Helsingin yliopiston poliittisen ja taloushistorian tutkijatohtori Kärrylä sanoo.

Ilkka Kärrylä
Tutkijatohtori Ilkka Kärrylä arvioi, että palkansaajille koronaviruksen vaikutukset näkyvät hyvin epätasaisesti, sen mukaan onko tullut irtisanotuksi tai lomautetuksi ja yrittäjillä sen myötä, ovatko tulot ja liikevaihto kadonneet tai supistuneet vaiko eivät.Markku Pitkänen / Yle

Suomen Pankki arvioi äskettäin, että maamme talous supistuu koronan vaikutuksista tänä vuonna seitsemän prosenttia.

Kärrylä näkee, että parhaassa tapauksessa kuitenkin jo ensi vuonna oltaisiin kiinni normaalissa talouden kasvussa.

– Huonommassa vaihtoehdossa taas taantuma pitkittyy, mutta tämä riippuu paljon siitä, miten muualla maailmassa pandemia etenee. Toistaiseksi vaikuttaa siltä, että Suomessa on onnistuttu erittäin hyvin verrattuna moneen muuhun maahan, ja sairastumiset ja kuolemat ovat jääneet aika vähiin ilmeisesti pitkälti rajoitustoimien ansiosta, Kärrylä uskoo.

Entä jos ihmiset eivät kuitenkaan jaksa pitää kiinni varotoimista ja optimismi toisen aallon suhteen osoittautuukin vääräksi?

– Jos potilasmäärät viisin- tai kymmenkertaistuisivat, niin puhuttaisiin jo merkittävistä suorista hoitokustannuksista tehohoidon kustannusten noustessa 100 miljoonan luokkaa. Ja kun tähän tulisivat kaikki muut epäsuorat kustannukset päälle, niin se olisi jo iso kolaus. Mutta toivokaamme, että näin pahaa toista aaltoa ei nyt tule, vaan tästä on jo opittu ja pystytään tekemään oikeita toimia, Kärrylä sanoo.

Lue myös:

Tätä kautta voit lukea kaikki uusimmat tiedot koronaviruksesta.

Kovia otteita koulujen sulkemiseksi, yllätys Uudenmaan avaamisesta ja piiloutuminen THL:n selän taakse – Ylen erikoisartikkeli kertoo, miten hallitus luotsasi Suomen poikkeusoloihin ja takaisin

Tilaa uutiset koronaviruksesta

Saat Ylen tärkeimmät koronavirusuutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Siirry tilaamaan

Luotettavia koronauutisia nopeasti suoraan puhelimeesi

Lataa Yle.fi-sovellus