"Kuolema kuittaa univelan" – Väitöstutkijan mukaan suomalainen sitkeys ei ole aina hyväksi, esimerkkiä voisi ottaa it-yrityksistä tai armeijasta

Tuoreen väitöstutkimuksen mukaan työpaikoilla kannattaa kiinnittää huomiota resilienssiin eli ihmisen mukautumiskykyyn ja miten sitä johdetaan.

työhyvinvointi
nainen istuu lattialla ja katselee kerrostalon ikkunasta alas.
Kuvituskuva. Ihmisten mukautumiskyky eli resilienssi vaikuttaa siihen, miten töistä selviää ja miten työt kuormittavat. Henrietta Hassinen / Yle

Suomessa on alettu puhua yhä enemmän resilienssistä. Resilienssi tarkoittaa ihmisen mukautumiskykyä. Jos resilienssiä on paljon, ihminen sopeutuu helposti. Jos sitä on taas vähän, ihmisen voi olla vaikea päästä eteenpäin vaikeuksista.

Laura Vallin tuoreessa väitöstutkimuksessa selvitettiin, millainen ilmiö resilienssi voi olla yksilölle ja mitkä tekijät siihen vaikuttavat. Tutkimuksen aineisto on kerätty Libanonissa kriisinhallinnassa työskenteleviltä suomalaisilta vuosina 2012−2013. Laura Valli selvitti, miten kriisinhallintajoukot toimivat erityisesti paineessa.

Meissä kaikissa on resilienssiä. Kysymys tutkijan mukaan on, miten se saadaan esiin.

Väitöskirjatyön tulokset osoittavat Vallin mukaan, että resilienssin johtamisella saavutetaan parempi työhyvinvointi kuin muuten.

– Väitöstutkimuksen keskeisenä tavoitteena on ollut pyrkiä ymmärtämään, mitä resilienssi ja jaksaminen tietynlaisessa kriisinhallintaympäristössä ovat. Tämän ymmärryksen kautta kuvaan tutkimuksessani, miten toimintakykyä voidaan johtaa, Valli kertoo.

Hallintotieteen maisteri Laura Vallin hallintotieteen alaan kuuluva väitöskirja Kuolema kuittaa univelan – Tutkimus resilienssistä ja resilienssin johtamisesta (siirryt toiseen palveluun)tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopistossa perjantaina.

Fyysinen kunto ei kerro kaikkea

Usein kiinnitetään huomiota pelkästään siihen, miten ihminen selviytyy fyysisesti tilanteista. Kriisinhallintajoukoissa ja monessa muussa työssä fyysinen kunto onkin tärkeää.

Väitöstutkimuksen mukaan vaarana kuitenkin on, että fyysisen kunnon painottaminen alkaa korostua liikaa muiden merkityksellisten ominaisuuksien kustannuksella. Huippukunnosta ei ole hyötyä tehtävässä, jos pää ei kestä paineita tai ei pysty omaksumaan uutta. Siksi tarvitaan henkistä kanttia ja kykyä sopeutua.

Rauhanturvaajan baretti
Tutkittavat olivat suomalaisia kriisinhallintajoukkoja Libanonissa. MOT/Yle

Resilienssin muodostumiseen vaikuttavat Vallin mukaan myös, millaista vuorovaikutusta työpaikalla on ja miten henkilön perustarpeet tulevat tyydytettyä. Jos työkavereiden tai johdon kanssa pystyy puhumaan asioista, muutos on helpompaa. Ihminen kestää muutosta paremmin levänneenä ja tyytyväisenä kuin väsyneenä.

Myös se vaikuttaa, miten optimistisesti henkilö suhtautuu tulevaisuuteen ja millainen turvaverkosto hänellä on. On helpompi sopeutua, jos tuntee, ettei jää yksin tai ettei tulevaisuus ole synkkä.

Väitöstutkimuksen mukaan resilienssiä voidaan johtaa tehokkaammin kiinnittämällä huomiota näihin tekijöihin sekä lisäämällä niin johtajien kuin työntekijöiden tietotaitoa asiasta.

Hyviä esimerkkejä

Vallin mukaan hyviä esimerkkejä resilienssin johtamisesta on it-yrityksissä ja Yhdysvaltain armeijassa.

Turkulainen Valli työskentelee tällä hetkellä viestinnän analyytikkona Puolustusvoimien palveluksessa. Hän on perehtynyt Yhdysvaltain armeijan kokonaisvaltaisen toimintakyvyn malliin. CSF-malli (comprehensive soldier fitness) ottaa huomioon esimerkiksi yksilön oman resilienssiin liittyvän tietotaidon kehittämisen lisäksi sosiaalisen turvaverkon. Mallissa yksilön jaksamista tarkastellaan monesta eri näkökulmasta: miten jaksaa fyysisesti ja henkisesti, millaisia tunteita yksilöllä on ja millainen perhetilanne hänellä on.

Ett ryskt militärplan flög nära ett amerikanskt krigsfartyg på Östersjön i april.
Yhdysvaltain armeijassa jaksamista tarkastellaan tutkijan mukaan monesta eri näkökulmasta. USA:s marin / EPA

Suomessa tutkija on taas vaikuttunut it-yritysten tavasta pitää kiinni työntekijöistään hyvin kilpailulla alalla. Jos työnjohto on kiinnostunut työntekijän kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista, työntekijä alkaa itsekin miettiä, mitä hyvä arki on ja tehdä sen kaltaisia valintoja elämässä. Yksilöiden työhyvinvointi voi taas parantaa kilpailukykyä.

– Johtajat voivat tietoa hyödyntämällä johtaa yksilökohtaisemmin johdettaviaan vuotovaikutuksen ja yksilöllisen kohtaamisen avulla. Ja mikä tärkeintä, työntekijöitä itseään aktivoidaan ottamaan vastuuta omasta työhyvinvoinnistaan. Näin positiivinen kehä toimii parhaimmillaan ja tukee resilienssipotentiaalin hyötykäyttöä.

Ilmiötä kutsutaan kokonaisvaltaiseksi johtamiseksi tai palvelevaksi johtamiseksi.

– Työntekijöiden henkilökohtaisen elämäntilanteen huomioon ottaminen työn tekemisen muotojen järjestämisessä ja muiden työntekijän hyvinvointiin liittyvien asioiden tunnistamisessa sekä tukemisessa ovat osoitus hyvästä resilienssipotentiaalin hyödyntämisen vainusta, Valli sanoo.

Hyvä ja huono sisu

Väitöstutkimuksen otsikko Kuolema kuittaa univelan kuvaa Vallin mukaan suomalaiseen luonteeseen liittyvää kaksijakoista sitkeyttä.

– Olemme sisukkuutemme ja resilienssikykymme ansiosta mukautuneet muuttuviin yhteiskunnallisiin tilanteisiin niin kansakuntana kuin yksilöinä. Olemme tottuneet puskemaan läpi kiven.

Toisaalta kannattaa pohtia, missä menevät terveen jaksamisen ja sietokyvyn rajat.

– Oman resilienssipotentiaalin tunnistaminen on taitoa osata huomata ne tilanteet, joissa kivi kannattaa kiertää.

VTT ja Helsingin yliopisto kertoivat alkuvuodesta tutkimuksesta, jossa tutkittiin sisun olemusta ja merkitystä työelämässä pärjäämisen ja työhyvinvoinnin kannalta. Sisua oli hyvää ja huonoa.

Parhaimmillaan se saa työntekijän ylittämään itsensä ja etenemään sinnikkäästi kohti tavoitteitaan. Pahimmillaan sisu voi saada ottamaan vastaan liian suuria haasteita, vaatimaan liikaa itseltä ja läheisiltä tai pyrkimään itsepäisesti väärään suuntaan.

Koronakevään resilienssi

Resilienssin tutkimus on Vallin mukaan Suomessa vasta alussa. Ulkomailla tietoa hyödynnetään jo paljon johtamisessa.

Väsymyksestä, uupumuksesta ja uniongelmista käyty keskustelu ennakoi tutkijan mukaan muutosta myös Suomessa.

– Ongelmien tunnistaminen on jo hyvä lähtökohta muutokselle, Valli sanoo.

Resilienssin tutkimus alkoi alun perin tarkastelemalla siitä, miten yksilöt reagoivat traumaattisiin tapahtumiin. Miksi toiset ihmiset selviytyvät kriiseistä toisia yksilöitä paremmin?

Koronakevät voi tutkijan mukaan opettaa meille paljon.

– Nykyaikainen arki on täynnä mikrokriisejä, jotka aktivoivat yksilöiden stressireaktioita. Samalla arjen kriisien ymmärtämisessä piilee ratkaisu yksilöiden arkisen mukautumiskyvyn parantamiseen, Valli uskoo.

Tutkijan mukaan esimerkki resilienssistä on esimerkiksi se, että ahdistavassa informaatiotulvassa moni vähensi koronakeväänä sosiaalisen median käyttöä.

Voit keskustella aiheesta 12.6. kello 20.00 asti.

Lue lisää:

Miksi toinen leipoo ja toinen lamaantuu karanteenissa? Temperamentti selittää, miten reagoimme – kriisin selviytyjä voi yllättää silti

Miksi toinen riemuitsee ja toinen ahdistuu koronarajoitusten purkamisesta? Kaksi luonteenpiirrettä auttaa nyt selviämään, molempia voi opetella

Tieteentekijät tutkivat, onko suomalaisesta sisusta hyötyä: Selvisi, että on olemassa hyvää ja huonoa sisua, jotka koostuvat pienistä ominaisuuksista

Henkistä selviytymiskykyä voi harjoittaa: "Mikään tapahtuma itsessään ei murskaa ihmistä"

Köyhyyden selättänyt Casper Väliaho, 22, sai lukiokirjat avustuksena ja opiskelee nyt juristiksi – “Huonoja juttuja ei kannata märehtiä”

Elämänkokemus ja surkeat olosuhteet synnyttävät selviytyjiä – "Tällöin suomalaiset ovat löytäneet sisun ja mahdollisuuden selviytymiseen"