1. yle.fi
  2. Uutiset

Suomen Metsästäjäliitto sallisi valkoposkihanhien suojametsästyksen – saalis haluttaisiin ravinnoksi

Rauhoitettujen valkoposkihanhien suojametsästyksen salliminen vaatisi kuitenkin muutoksia lakiin.

valkoposkihanhi
Valkoposkihanhiparvi kokoontuu ruohikolla.
Birdlife Suomen vuoden 2019 syyslaskennassa havaittiin yhteensä noin 33 700 valkoposkihanhea.Ismo Pekkarinen / AOP

Suomen Metsästäjäliitto on esittänyt ympäristövaliokunnalle, että valkoposkihanhen suojametsästys tulisi sallia. Liiton mukaan suojametsästyksellä voitaisiin ehkäistä valkoposkihanhien aiheuttamia peltovahinkoja.

Muun muassa Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK:n mukaan valkoposkihanhen aiheuttamat maatalousvahingot räjähtivät tänä vuonna uudelle tasolle.

Suomen Metsästäjäliiton järjestöpäällikkö Teemu Simenius kertoo, että suojametsästyksellä voitaisiin saada aikaan pelotevaikutus, jolla linnut siirtyisivät pois sellaisilta alueilta, joissa ne aiheuttavat vahinkoa.

Liitto perustelee suojametsästyksen sallimista sillä, että tähän mennessä kokeillut valkoposkihanhien karkotuskeinot ovat olleet lähes tuloksettomia.

– Lainsäädäntö rakentuu toki siten, että jos jotain lajia halutaan suojella, niin sitä ei pääasiassa metsästetä. Nyt kun vahingot on aika isoa luokkaa ja lintudirektiivin poikkeukset antavat myöden sen suojametsästyksen, niin sille ei ole mitään estettä. Päinvastoin sille on aika iso tilaus, toteaa Simenius.

Tällä hetkellä valkoposkihanhi on Suomessa luonnonsuojelulain nojalla suojeltu laji. EU:n lintudirektiiviin kirjattu 9 artikla antaa mahdollisuuden poiketa rauhoituksesta viljelyvahinkojen välttämiseksi. Valkoposkihanhen pyytämiseen tarvitaan kuitenkin erikoislupa, joita on Suomessa myönnetty harvoin.

– Metsästyksen avulla voidaan kuitenkin tukea luonnonsuojelutyötä, kuten on tapahtunut jo pienpetojen metsästyksen ja vieraslajien kohdalla, huomauttaa Simenius.

Ympäristöministeriö voisi sallia valkoposkihanhien suojametsästyksen

Valkoposkihanhien suojametsästyksestä on käyty keskustelua myös ympäristöministeriössä. Ministeriössä suojametsästys nähdään yhtenä mahdollisena lisäkeinona vakavien vahinkojen torjunnassa. Keinovalikoimassa tulisi kuitenkin säilyttää edelleen kaikki muut karkotuskeinot ja esimerkiksi niin sanotut lintupellot.

– Niitä kaikkia keinoja tulee käyttää, mutta sitten kun ne eivät tepsi, niin sitten tällainen suojametsästyskin voisi olla mahdollista, kertoo ympäristöneuvos Esko Hyvärinen Ympäristöministeriöstä.

Esimerkiksi Virossa, Ruotsissa ja Tanskassa valkoposkihanhia metsästetään peltovahinkojen välttämiseksi.

– Ruotsissa ammutaan 2 000 linnusta ylöspäin. Tanskassa tilastoitiin pari vuotta sitten 16 000 metsästettyä valkoposkihanhea. Määrä on todella paljon, mutta sekään ei vielä tätä kantaa rajoita, toteaa Teemu Simenius Suomen Metsästäjäliitosta.

Hyvärinen muistuttaa, että esimerkiksi Virossa ja Ruotsissa laji on viety metsästyslainsäädännön piiriin. Suomessakin laji tulisi siirtää luonnonsuojelulain alaisuudesta metsästyslain piiriin, jotta valkoposkihanhen suojametsästys olisi järkevästi toteutettavissa.

– Sinänsähän direktiivit eivät säätele sitä, minkä lain puitteissa jonkin lajin täytyy olla. Eli direktiivin puolesta muutos olisi mahdollinen, toteaa Hyvärinen.

Simeniuksen mielestä tärkeää olisi kuitenkin huomioida, korvattaisiinko valkoposkihanhien aiheuttamia vahinkoja entiseen tapaan, jos se muutettaisiin riistalajiksi.

Viime vuonna ely-keskukset maksoivat valkoposkihanhien maataloudelle aiheuttamista vahingoista korvauksia noin 1 100 000 euroa.

"Täytyisi olla jopa hieman häiriintynyt, jos haluaa pelkästään ampua eläimiä"

Tällä hetkellä lainsäädäntö edellyttää, että poikkeusluvalla ammuttu valkoposkihanhi on haudattava tai sen ruho on jätettävä pelokkeeksi pellolle. Metsästäjäliitto ehdottaa, että ammutut hanhet voitaisiin ottaa elintarvikekäyttöön.

– Kun eläimiä pyydetään saaliiksi ja eläin menettää henkensä, niin perimmäinen tarkoitus on, että eläin menee hyötykäyttöön. Täytyisi olla jopa hieman häiriintynyt, jos haluaa pelkästään ampua eläimiä, toteaa Metsästäjäliiton järjestöpäällikkö Teemu Simenius.

– Vaikka metsästäjät haluaisivat auttaakin viljelijöitä, niin ei kenelläkään ole suurta halua mennä silmittömästi ampumaan mitään lintulajia, jos ei sitä voida hyödyntää.

Ympäristöneuvos Esko Hyvärinen vahvistaa, että EU:n lintudirektiivi kieltää rauhoitetun lajin myynnin tai myytäväksi tarjoamisen. Lisäksi luonnonsuojelulain piirissä olevia lajeja ei ole tarkoitettu hallussapidettäväksi ravinnoksi.

– Jos valkoposkihanhen käyttö sallittaisiin luonnonsuojelulain puolelta ravinnoksi, niin sitten vastaavan periaatteen pitäisi koskea kaikkia lajeja, joille poikkeuslupia myönnetään. Metsästyslain puolella asia olisi helpommin ratkaistavissa, mutta luonnonsuojelulain kautta se on todella vaikeaa, toteaa Hyvärinen.

Lue myös:

Turhautuneet maanviljelijät pulassa valkoposkihanhien kanssa – "Tuhojen määrä kasvaa vuosi vuodelta"

Lue seuraavaksi