1. yle.fi
  2. Uutiset

Oppositio moitti rahan roiskimista hankkeisiin koronan varjolla – Rahaministeri Vanhanen puolusti jättimäistä lisäbudjettia: "Haluamme välttää 90-luvun laman virheet"

Valtiovarainministeri Vanhanen kertoi esittävänsä valtion lainanottovaltuuskaton korottamista 150 miljardiin euroon koronakriisin takia.

budjetit
Matti Vanhanen eduskunnan täysistunnossa Helsingissä
Tuore valtiovarainministeri Matti Vanhanen puolusti hallituksen neljättä lisätalousarvioita eduskunnassa. Vanhanen täysistunnossa tiistaina.

Tuore valtiovarainministeri Matti Vanhanen (kesk.) pääsi heti tositoimiin, kun hän puolusti hallituksen ennätyssuurta lisäbudjettia eduskunnassa.

Eduskunta keskusteli keskiviikkona hallituksen neljännestä lisätalousarviosta.

Vanhanen kertoi esittelypuheenvuoronsa aluksi, että hän tulee esittämään valtion lainanottovaltuuskaton korottamista 125 miljardista eurosta 150 miljardiin euroon, koska koronakriisin jälkihoitoon tullaan tarvitsemaan lisää varoja. Vanhanen kuvaili esitystään karuksi.

Vanhanen korosti, että hallitus haluaa välttää 90-luvun laman virheet, ja jälleenrakentamiseen ja elvytykseen tullaan nyt varaamaan tarpeeksi varoja.

– Syksyn budjettiriihessä tulemme linjaamaan tarkemmin sopeutustoimien ja rakenneuudistusten aikatauluista. Kutsumme tätä julkisen talouden kestävvyden tiekartaksi. Veronkorotuksilta ja menoleikkauksilta ei tulla täysin välttymään, mutta niiden määrää voidaan pienentää uudistuksilla, Vanhanen kertoi.

Nyt näyttää siltä, että olemme saaneet epidemiatilanteen hallintaan, mutta talouden suurta kuvaa emme vielä tiedä, Vanhanen huomautti.

  • Yle näytti lähetekeskustelun suorana TV1:ssä ja Yle Areenassa. Voit katsoa lähetyksen klikkaamalla jutun kuvaa.
  • Seurasimme juttuun lähetekeskustelun annin.

Osa rahoista koronan tuhojen korvaamiseen, osa elvytykseen

Hallituksen lisäbudjettiesityksen loppusumma on ennätykselliset 5,5 miljardia euroa.

Varsinainen lisätalousarvio on 4,1 miljardia euroa, loput 1,4 miljardia koostuu tulevien vuosien määrärahalisäyksistä ja veromuutoksista. Selkeyden vuoksi käytämme 5,5 miljardin euron lukua.

Valtiovarainministeri Vanhasen mukaan osa lisätalousarviosta menee koronakriisin aiheuttamien vaurioiden korvamiseen, osa on varsinaista talouden elvytystä. Hän korosti, että nyt päätetyt toimet ovat lähes täysin väliaikaisia, eivätkä ne lisää pysyvästi valtion menoja.

Kunnat ja sairaanhoitopiirit saavat yhteensä 1,4 miljardin euron tukipaketin, taloutta elvytetään noin miljardilla eurolla, liikenteen hankkeisiin varataan 756 miljoonaa euroa ja yrityksille on luvassa 300 miljoonaa euroa kustannustukea.

Hallituksen neljäskin lisäbudjetti rahoitetaan velkarahalla. Menot kasvavat noin 4,1 miljardia ja tulot vähenevät noin 1,2 miljardia euroa. Valtio on ottanut ensimmäisen puolen vuoden aikana uutta velkaa yhteensä jo 18,8 miljardia euroa.

Oppositio moitti rahan tuhlausta koronan varjolla

Perussuomalaisten Lulu Ranne moitti ryhmäpuheenvuorossaan, että hallituksen suora yritystuki eli kustannustuki tulee eduskuntaan vasta nyt, kolme kuukautta myöhässä.

Ranteen mukaan kriisi on kaikkea muuta kuin ohi, lomautukset ovat muuttumassa irtisanomisiksi.

– Nyt ei ole aika roiskia rahaa suurella pensselillä kaikenlaisiin hyviin hankkeisiin. Te tuhlaatte suomalaisten rahoja koronan varjolla hallitsemattomasti. Maamme ei kestä tällaista holtitonta taloudenpitoa, Ranne totesi.

Kokoomuksen Timo Heinosen mukaan he eivät ole tyytyneet vain jakamaan velkamiljardeja. "Lasten rahojen tuhlaamisen" sijaan kokoomus ovat aina esittänyt menolisäysten kattamiseksi myös tuloja.

Tämä puuttuu täysin hallituksen esityksestä, Heinonen sanoi.

– Olo on kuin olisi käynyt luottokortilla ostoksilla, lasku tulee perässä. Luottokorttia on käytetty hallituksen neuvotteluissa surutta, kun jokaisen piti miljardi sinne, toinen tänne, Heinonen totesi.

Heinosen mukaan hallitus on toimillaan hyväksynyt ajelehtimisen kohti menoleikkauksia ja veronkorotuksia.

Kristillisdemokraattien Päivi Räsänen sanoi puolueen pääosin tukevan hallituksen lisätalousarvion linjauksia, mutta löysi koulutussatsauksista ja kuntien tukipaketin kohdentumisessa epäkohtia.

– Koko laskua ei saa jättää tulevien hallitusten ja sukupolvien kontolle, Räsänen muistutti.

Vasemmistoliiton Paavo Arhinmäen mielestä perussuomalaisten ja kokoomuksen puheenvuorot kuulostivat populismin kilpalaulannalta.

– Molemmat yrittävät ottaa toisesta painiotteella voittoa, kumpi yhtä aikaa sekä vastustaa velanottoa että vaatii toimia. Tuntuu, että heiltä on unohtunut kokonaan syy, miksi tämä lisätalousarvio on tehty. Yritämme pelastaa tätä yhteiskuntaa, ihmisiä ja yrityksiä, Arhinmäki painotti.

90-luvun laman virheitä ei saa nyt toistaa

SDP:n ryhmäpuheenvuoron käyttänyt Anneli Kiljunen kiitteli hallituksen tekemiä panostuksia osaamiseen, väylähankkeisiin sekä lapsiin ja nuorisoon.

Kiljusen mukaan nyt on oikea aika tehdä elvytystoimia, jotta koronakriisin vaikutukset jäävät mahdollisimman vähäiseksi.

– Pidämme huolen, että selviämme tästä kriisistä yhdessä, Kiljunen vakuutti.

Vihreiden Inka Hopsu oli tyytyväinen vähäpäästöisen rakentamisen ja joukkoliikenteen tukemiseen.

– Elvytystoimia valitessa on käytettävä kestävän kehityksen mittareita, niin ilmaston kuin työllisyysvaikutusten arviointia. Nykyisessä maailmassa pelkkä talouskasvu ei ole enää riittävä saavutus, tarvitsemme vihreää elvytystä, Hopsu totesi.

Vasemmistoliiton Veronika Honkasalo iloitsi toimeentulotuen väliaikaisesta korottamisesta, rahan satsaamisesta koulutukseen ja lasten ja nuorten hyvinvointiin.

– Kaikista puolueista on kuulunut kevään aikana sama viesti: 90-luvun laman virheitä ei saa nyt toistaa. Tosin samaan aikaan oppositio on puhunut toimista, jotka johtaisivat näiden virheiden toistamiseen, Honkasalo huomautti.

Keskustan Pasi Kivisaari puolestaan nosti korkeakoulujen aloituspaikkojen lisäämisen merkittäväksi panostukseksi tulevaisuuteen.

– Tästä panostuksesta hyötyy nopeasti moni uusi opiskelija ympäri maan. Pitkällä aikavälillä tämä nostaa suomalaisten osaamistasoa. Tämä on sitä konkreettista sivistyspolitiikkaa, Kivisaari korosti.

Voit keskustella aiheesta torstaihin kello 23 asti.

Lue lisää:

Valtiovarainministeri Matti Vanhanen naulaa talousteesinsä – eduskunta keskustelee ennätyssuuresta lisäbudjetista

Oppositio arvostelee historiallisen suurta lisäbudjettia: "Hallitus ei voi pudottaa hanskoja ja keskittyä jakamaan rahaa"

Vesa Vihriälä Ylen aamussa: Lisätalousarvion päätökset perusteltuja – "Menot liittyvät akuutin kriisin hoitamiseen"

Hallitus sopi 5,5 miljardin toimenpidekokonaisuudesta – näin rahaa käytetään

Hallitus sopi historiallisen suuresta 5,5 miljardin toimenpidekokonaisuudesta, kunnille luvassa 1,4 miljardin tukipaketti – Yle seurasi hetki hetkeltä

Analyysi: Rahaa jaetaan isolla kauhalla – viimeistään nyt politiikanteko palasi hallitukseenkin

Lue seuraavaksi