Koronaepidemia voi panna valtion virastojen tilasuunnitelmat uusiksi – monitilatoimistojen rakentamisesta ei silti aiota luopua

Valtion tilankäyttöä ohjaavan toimitilastrategian päivittämisen on määrä käynnistyä syksyllä.

Jokiniemi, Vantaa
Säteilyturvakeskuksen työmaa Vantaalla.
Säteilyturvakeskukselle rakennetaan uutta toimitaloa Vantaan Jokiniemeen. Monitilatoimistojen ohella rakennukseen tulee myös laboratoriotiloja.Petteri Bülow / Yle

Yli sata vuotta sitten tuleva presidentti Lauri Kristian Relander tutki näillä tienoilla kauralajikkeita.

Sittemmin paikalla toimi Metsäntutkimuslaitos. Yhdeksänkymmentäluvulla viereiselle rakennuspaikalle nousi keskusrikospoliisin talo.

Nyt rakenteilla on uusi toimitalo Säteilyturvakeskukselle.

Muun muassa Olkiluoto kolmosen rakennushankkeessa tiukan valvojan maineessa olevan viraston on määrä muuttaa Helsingin Roihupellon tiloistaan Vantaan Jokiniemeen vuonna 2022.

– Lähtösyy oli, että valtiolla on 2014 julkistettu toimitilastrategia, joka lähtee siitä että virastoissa voi olla tietty määrä neliöitä per työntekijä, sanoo Säteilyturvakeskuksen johtaja Kaisa Koskinen.

– Meidän Roihupellossa sijaitseva toimitila on hyvin väljä ja siinä ollaan hyvin kaukana ihanneneliöistä

Uusi toimitalo on Koskisen mukaan suunniteltu työntekijöitä osallistaen.

Säteilyturvakeskuksen työmaa Vantaalla, taustalla KRP.
Säteilyturvakeskuksen tulevan talon naapurina on Keskusrikospoliisin toimitalo. Petteri Bülow / Yle

– Toinen toimitilastrategiaan kirjattu asia on, että monitilatoimistoja halutaan edistää. Nykyisissä tiloissa meillä on väljää ja huoneet, eli tämä ei siltäkään kantilta täytä niitä vaatimuksia. Lisäksi Senaatti-kiinteistöt on keskittämässä toimintaa kampuksille, kertoo Koskinen.

Valtion liikelaitoksena toimivan ja monista toimitiloista vastaavan Senaatti-kiinteistöjen toimitusjohtajan Jari Sarjon mukaan tavoitteet sekä monitilatoimistojen lisäämisen että kampuksille keskittämisen suhteen ovat yhä voimassa.

Hän kuitenkin kertoo, että toimitilastategiaan on tulossa päivitys.

Päivityksen valmistelu on tarkoitus aloittaa kesälomien jälkeen, ja sen on määrä olla valmis ensi vuonna.

Monella työpaikalla tilaratkaisuja on jouduttu laittamaan koronan takia pikavauhtia uusiksi. Työpisteitä on poistettu käytöstä ja henkilökuntaa on osastoitu niin, etteivät kaikki työntekijät missään tilanteessa ole ainakaan samassa sisätilassa koolla.

Valtion toimitiloista suurelta osin vastaavassa Senaatti-kiinteistöissä on koronan vaikutuksia kuitenkin pohdittu jo pitemmällekin.

Viekö koronaepidemia maisemakonttorit?

– Ensi viikolla pitäisi olla selvillä skenaariotyöpajojen arvio siitä, miten tämä korona tulee mahdollisesti pysyvästi vaikuttamaan työnteon tapoihin, paljastaa toimitusjohtaja Sarjo.

Työpajojen sarjassa on ollut osallistujia eri puolilta valtionhallintoa.

– Ne varmasti heijastuvat siihen toimitilastrategiaan, se on ihan selvä asia, hän sanoo.

Muun muassa Yhdysvalloissa on jo keskusteltu siitä, onko koronaepidemian takia avotoimistojen ja maisemakonttorien (siirryt toiseen palveluun) aika nyt ohi.

Senaatti-kiinteistöjen toimitusjohtaja Sarjo kuitenkin katsoo, että maisemakonttorit ovat eri asia kuin monitilatoimistot. Jälkimmäiset eivät ole laajoja avoimia saleja, vaan ympäristöjä, joissa on tiloja myös suojatulle tekemiselle.

Joka tapauksessa nyt rajusti kasvanut etätyöskentely tulee vaikuttamaan tarvittavien neliöiden määrään. Sarjon mukaan valtaosa valtion työntekijöistä on työskennellyt ja työskentelee edelleen etänä. Toimistoissa on hyvin vähän ihmisiä.

Säteilyturvakeskuksen työmaa Vantaalla, taustalla suojeltu rakennus.
Maanviljelystaloudellisessa tutkimuslaitoksessa työskennellessään tuleva presidentti Lauri Kristian Relander asui Vantaan Jokiniemessä. Hänen aikaisiaan suojeltuja rakennuksia on KRP:n ja STUK:in tonttien lähettyvilläPetteri Bülow / Yle

– Toimitilojen määrään tämä tulee vaikuttamaan siten, että varsinkin toimistotilaa tullaan tarvitsemaan vähemmän kuin nykyisin.

Sarjo kuitenkin korostaa, että myös kokoontumistiloja tarvitaan.

– Toisaalta ihmisillä on aika kova hinku tavata toisiaan, pitää sosiaalista näkökulmaa yllä, mikä on työssä äärimmäisen tärkeää, hän sanoo.

Mutta millä tavalla uutta toimitaloaan odottava Säteilyturvakeskus aikoo varmistaa työntekijöidensä riittävät etäisyydet, kun neliöitä on aiempaa niukemmin?

– Muutto on vasta kahden vuoden kuluttua, silloin tilanne voi olla toinen. Uskoisin, että lisätään etätyön määrää tulevaisuudessa, koska se on joka tapauksessa tapahtuva asia, toteaa Koskinen.