1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. sosiaali- ja terveyspalvelut

Katso listasta, miten Pirkanmaan kuntien verotus muuttuu sotessa: Kangasalan kaupunginjohtajan mukaan hyvästä työstä rangaistaan

Osalla Pirkanmaan kunnista on suuria paineita nostaa verotusta soteratkaisun takia, osa voi jopa laskea veroja.

Sosiaali- ja terveyspalvelut
Sairaanhoitaja käytävällä, Uusi lastensairaala, Helsinki, 8.7.2019.
Kuvituskuva. Sotemenot siirtyvät kunnilta maakunnille ja tämä muuttaa kuntien verotusta. Jari Kovalainen / Yle

Pirkanmaan kunnista kymmenellä on suuria veronkorotuspaineita tulevaisuudessa. 12 kuntaa voi sen sijaan jopa harkita verotuksen laskemista.

Tiedot selviävät valtiovarainministeriön tuoreista kunta- ja sote-maakuntakohtaisista laskelmista (siirryt toiseen palveluun) soteuudistukseen liittyen. Yle kävi läpi laskelmat Pirkanmaan osalta. Lista Pirkanmaan kunnista löytyy jutun lopusta.

Kuntien verotus on menossa uusiksi, koska suuri osa kunnan tehtävistä siirtyy maakuntien hoidettavaksi. Kunnat eivät jatkossa järjestä sosiaali- ja terveydenhuoltoa tai pelastustointa, vaan niiden järjestämistä varten Suomeen perustetaan 21 uutta itsehallinnollista sote-maakuntaa. Ne aloittavat vuonna 2023.

Kunnilta siirretään maakuntien rahoitukseen kunnallisveroa niin, että kuntien tuloveroprosentteja alennetaan saman verran kaikkialla. Tämän hetkisen arvion mukaan alennus on 12,63 prosenttiyksikköä.

Valtiovarainministeriö on laskenut, mitä tämä tarkoittaa kunnille ja millainen paine kunnilla on verotuksessa vuoden 2027 jälkeen.

Jos luku on plussalla, se tarkoittaa, että kunnan pitää nostaa veroja tai säästää. Jos luku on miinuksella ja menot eivät nouse, kunta voi jopa laskea luvun verran veroja.

Käytännössä kuntien suurimpia tehtäviä ovat soteuudistuksen jälkeen kasvatus ja opetus, joten säästöt voivat kohdistua sinne.

Suurimmat paineet veronkorotuksiin Pirkanmaalla ovat Urjalassa, Virroilla ja Kangasalla. Luvun perusteella paras tilanne sitä vastoin on Ruovedellä, Hämeenkyrössä ja Vesilahdella.

Tampereella verotusta voisi keventää laskelman mukaan 0,31 prosenttiyksikköä.

Kangasala pitää epäoikeudenmukaisena

Kangasalan kaupungilla luku on 0,43 eli veronkorotuspaine on prosenttiyksikköinä näin paljon.

Kangasalan kaupunginjohtaja Oskari Auvinen pitää lukua epäoikeudenmukaisena. Kangasala on hänen mukaansa tuottanut sotepalvelut viidenneksi tehokkaimmin Suomessa.

– Valitettavasti laskelmat näyttävät meidän osalta 85 euroa tulonmenetystä per asukas, eli noin 2,7 miljoonaa euroa vähemmän tuloja vuodessa viiden vuoden siirtymäjakson jälkeen.

Hänen mielestään Kangasalan tapaan tehokkaasti sotepalvelunsa tuottavia rangaistaan ja tehottomammin terveyspalvelut tuottavia kuntia palkitaan. Myös tehokkaista sotepalveluista tunnettu Pirkkala on laskelman mukaan kärsijä.

– Vaikutelmalta ei voi välttyä. Menetämme verotuloja enemmän kuin sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamiseen nyt kuluu. Oikeudenmukaisuudessa on nyt paljon parantamisen varaa, Auvinen sanoo.

Muutoksessa hyvää on Auvisen mukaan viiden vuoden siirtymäjakso. Uudistuksen hyviksi puoliksi hän listaa myös sen, ettei erikoissairaanhoidon kohonneet kulut enää rasita kuntaa. Ne ovat jatkossa maakuntien riesa.

Laskelma tarkoittaa käytännössä sitä, että Kangasalan pitää veronkorotuspaineen välttämiseksi esimerkiksi joko säästää jäljelle jäävistä palveluista tai löytää vajaat kolme miljoonaa euroa uusia tuloja.

Hämeenkyrö näyttää hyötyvän

Hämeenkyrön luku on -0,61 eli kunnalla on prosenttiyksiköinä näin paljon laskuvaraa verotukseen soteuudistuksen jälkeen.

Hämeenkyrön kunnanjohtaja Antero Alenius on juuri saanut luvut eteensä. Hänen mukaansa näyttää siltä, että kunta hyötyisi uudistuksesta. Alenius arvelee sen johtuvan siitä, että kunnalla on jo valmiiksi korkea veroprosentti, mutta se on tuottanut edullisesti sotepalvelunsa.

Alenius ei kuitenkaan kuuluta vielä kirkossa hyvää tilannetta.

– Näyttäisi syntyvän laskennallista hyötyä rahoitukseemme. Aiemman soteuudistuksen aikana laskelmat muuttuivat monta kertaa, joten suhtaudun epävarmasti niiden pidempään luotettavuuteen.

Kunnan pienuus ja suuruus eivät selitä kuntien eroja, vaan laskelman takana on monia muuttujia.

Laskelma lupaa hyvää Hämeenkyrön opetukselle ja kasvatukselle. Investoinnit kouluverkkoon on Aleniuksen mukaan tehty eli sitäkään kautta veronkorotuspaineita ei ole.

Pirkanmaan kuntien veronkorotuspaineet

plusluku tarkoittaa korotuspainetta, miinusluku laskuvaraa

Akaa 0,38

Hämeenkyrö -0,61

Ikaalinen -0,17

Juupajoki -0,16

Kangasala 0,43

Kihniö -0,43

Lempäälä -0,07

Mänttä-Vilppula 0,15

Nokia 0,05

Orivesi -0,22

Parkano 0,35

Pirkkala 0,22

Punkalaidun -0,18

Pälkäne -0,17

Ruovesi -0,68

Sastamala -0,13

Tampere -0,31

Urjala 0,71

Valkeakoski 0,17

Vesilahti -0,59

Virrat 0,65

Ylöjärvi 0,06