VTT testasi lähes 300 kasvosuojusta – kansanmaskien suodatusteho oli heikko, ammattilaisten käyttöön soveltuvat suojukset pärjäsivät pääosin hyvin

Esimerkiksi sairaanhoitopiirit ja suojusten maahantuojat tilasivat keväällä VTT:ltä suodatustehokkuuden mittauksen.

koronavirus
Mies kasvomaskiin pukeutuneena rautatieasemalla.
VTT:n maalis-toukokuussa testaamat suojat koostuvat sekä maahantuoduista että kotimaaassa valmistetuista suojista tai maskeista. Kuvituskuva.Henrietta Hassinen / Yle

Teknologian tutkimuskeskus VTT on testannut kevään aikana lähes 300 kasvosuojan suodatustehokkuutta.

VTT:n mukaan hoitoalan ammattilaisten käyttöön tarkoitetut suu-nenäsuojukset ja hengityssuojaimet pärjäsivät testeissä pääosin hyvin. Kansalaisten käyttöön soveltuvat, niin sanotusti luokittelemattomat maskit sen sijaan pärjäsivät testeissä heikosti. Niistä lähes 80 prosenttia ei läpäissyt alimman suojaimen suodatustehokkuutta.

VTT:n maalis-toukokuussa testaamat suojat koostuvat sekä maahantuoduista että kotimaaassa valmistetuista suojista tai maskeista.

– Esimerkiksi sairaanhoitopiirit ja apteekit halusivat varmistua tilaamiensa suojien suodatustehokkuudesta. Myös valmistajat halusivat testauttaa meillä tuotteidensa prototyyppien suodatustehokkuuden, sanoo tutkimustiimipäällikkö Kirsi Aaltola VTT:stä.

Suodatustehokkuus määriteltiin testissä mittaamalla hiukkaspitoisuus ilmasta ennen suojainta ja suojaimen jälkeen. Käsitteellä tarkoitetaan suojan kykyä erotella hiukkasmaisia epäpuhtauksia.

Suurin osa suunenäsuojuksista ja hengityssuojaimista kelpo tavaraa

Hengityssuojainta käyttävä nainen kadulla.
VTT:n maalis-toukokuussa testaamat suojat koostuvat sekä maahantuoduista että kotimaaassa valmistetuista suojista. Kuvituskuva.Mikko Ahmajärvi / Yle

Suurin osa testatuista tuotteista oli hoitoalan ammattilaisten käyttöön tarkoitettuja suu-nenäsuojuksia ja hengityssuojaimia.

VTT:n testaamista lähes 300:sta suojuksesta yli puolet oli sairaalakäyttöön soveltuvia suu-nenäsuojuksia. Testatuista 25 prosenttia ei täyttänyt suodatusteholtaan alinta vaatimusluokkaa VTT:n menetelmän mukaisissa mittauksissa. Suojukset on luokiteltu kolmeen eri luokkaan, joista alimmalla tasolla suojuksen pitäisi suodattaa 95 prosenttia hiukkasista.

Aaltola pitää tulosta yllättävänä. Hänen mukaansa keväällä suojusten kysyntä oli huipussaan, joten se voisi osaltaan selittää, että myös niiden laatu heikkeni.

– Se yllätti, että testatuissa suu-nenäsuojuksissa oli näinkin paljon heikompilaatuisia tuotteita, joiden suodatustehokkuus ei menetelmämme mukaan yltänyt standardinmukaiseen. Vaikka suojus ei olisi läpäissyt testissämme standardin vaatimuksen mukaista suodatustehokkuutta, niin se ei sulje pois sitä, etteikö sitä voisi käyttää muuhun viranomaisohjeistuksen mukaisesti, Aaltola sanoo.

VTT:n testaamissa hengityssuojaimissa lähes 90 prosenttia täytti FFP1-FFP3-tason vaatimukset.

– Näin jälkikäteen voi meidän mittauksiemme pohjalta sanoa, että Suomeen saatiin keväällä hyvin FFP1-FFP3-tason hengityssuojaimia.

Korkeimman tehokkuusluokan FFP3-tason hengityssuojain suodattaa 99 prosenttia epäpuhtauksista ja FFP2-tason hengityssuojaimet päästävät läpi vain muutaman prosentin ulkoa tulevista hiukkasista.

Aaltolan mukaan on tärkeää, että testauksessa nousi selvästi esille heikompilaatuiset tuotteet.

– Esimerkiksi suu-nenäsuojuksissa, joita käytetään sairaalaympäristössä, suodatustehokkuus on ominaisuutena tärkeä. Heikompilaatuiset tuotteet on parempi huomata testivaiheessa kuin vasta sitten, kun käyttäjät olisivat niitä pitkän aikaa käyttäneet.

Kansalaismaskit eivät testeissä pärjänneet

VTT testasi kevään aikana parinkymmenen luokittelemattoman maskin suodatustehokkuuden. Nämä olivat tuotteita, jotka eivät ole CE-merkitty ja jotka on valmistettu esimerkiksi kankaasta tai muusta materiaalista. Määrä on muihin testattuihin suojuksiin verrattuna huomattavasti pienempi.

VTT:n Kirsi Aaltolan mukaan näistä testatuista tuotteista osa tuli suoraan niin sanottuja kansanmaskeja valmistavilta yrityksiltä. Yritykset halusivat testauttaa suojuksen prototyypin suodattavuuden tai yksittäisen kangasmateriaalin.

Lue lisää: VTT tutki: Kangasmaski saattaa suojata muita, mutta ei käyttäjää – maskin materiaalilla suuri vaikutus tehoon

Lähes 80 prosenttia testatuista maskituotteista ei täyttänyt edes alinta suojainstandardien mukaista suodatusluokkaa. Sairaalaympäristöön ne eivät sovellu, mutta ovat Aaltolan mukaan suodatuskyvyltään parempia kuin kangasmaski, jonka suodatustehokkuus on 20–40 prosentissa.

– Mitatut kangasmaskit eivät suojaa käyttäjäänsä virukselta, mutta ne voivat suojata muita ihmisiä käyttäjänsä mahdollisilta viruksilta.

Lue myös:

Uusimmat tiedot koronaviruksesta: Maailmassa vahvistettu yli 20 miljoonaa tartuntaa, Trump harkitsee porttikieltoa tartunnan saaneille USA:n kansalaisille

STM:n selvitys: kasvomaskien hyöty on arjessa vähäinen tai olematon

Tilaa uutiset koronaviruksesta

Saat Ylen tärkeimmät koronavirusuutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Siirry tilaamaan

Luotettavia koronauutisia nopeasti suoraan puhelimeesi

Lataa Yle.fi-sovellus