Peruskoulun pitäisi taata samat lähtökohdat köyhien ja varakkaiden lapsille, mutta repikö korona tasa-arvon kappaleiksi?

Etäkoulu toi perhetaustan vaikutuksen koulumenestyksessä esiin, mutta todellisuudessa ero hyvätuloisten ja heikko-osaisten välillä on kasvanut jo pitkään.

etäopetus
Tyhjä luokkahuone Vesilahden yhtenäiskoulussa.
Etäkoulu toi perhetaustan esiin.Miikka Varila / Yle
Koronan jäljet -tunnus

Kun hallitus ilmoitti maaliskuussa poikkeusoloista ja koulujen sulkemisesta, se tarkoitti käytännössä hyvin erilaisia tilanteita oppilaille.

Osan kohdalla kaikki sujui hyvin.

Kiusatut, keskittymisvaikeuksista kärsivät tai luokkahuoneessa sosiaalisen kanssakäymiseen keskittyneet oppilaat ovat saattaneet pärjätä kodin rauhassa jopa aiempaa paremmin.

Hyvien oppilaiden koulunkäyntiä taas poikkeusopetus ei ole hetkauttanut.

Vaikka tarkemmat tutkimukset puuttuvat, on selvää, että moni menetti luokkahuoneen myötä paljon.

Erityisen vahingollista koulujen sulkeminen on ollut niille, joiden koulunkäyntiä vanhemmat eivät syystä tai toisesta pystyneet tukemaan.

Osa vanhemmista on ollut poissa kotoa omissa töissään. Osalla taas on jo valmiiksi sellaisia ongelmia, ettei tukeminen ole aiemminkaan onnistunut.

Etäkoulussa on siis noustu ja kaaduttu perhetaustan mukana. Se on jakanut oppilaat eriarvoiselta näyttävään asetelmaan.

– Korona-aikana polarisaatio on lisääntynyt, sanoo kasvatustieteen professori Katariina Salmela-Aro Helsingin yliopistosta.

Sama kehitys on kuitenkin lähtenyt käyntiin jo aiemmin.

Oppimistuloksia mittaavista PISA-tuloksista käy ilmi, että suomalainen peruskoulu on eriarvoistunut aivan viime vuosina.

Peruskoulun missiona on ollut tasa-arvo. Pitkään menikin hyvin.

Suomi piti PISA:n kärkipaikkaa 2000-luvun alussa, mutta sitten kärki jäi.

Samalla on tapahtunut jotain peruskoulun eetoksen vastaista: vanhempien koulutustaso ja varallisuus ovat alkaneet korreloida koulumenestyksen kanssa.

Ero alimpien ja ylimpien varallisuusluokkien välillä repesi kunnolla vuoden 2015 PISA:ssa. Viime syksynä julkistettujen, vuoden 2018 tuloksissa se näkyi jo vahvasti.

Kokonaisuudessa Suomi on OECD-maiden keskiarvon tuntumassa, jopa paremmalla puolella. Mutta trendi on selvä: suomalaiskoulussa eriytyminen on tällä hetkellä muihin maihin verrattuna nopeinta.

– Koulutettujen ja hyvätuloisten lapset ovat jälleen alkaneet pärjätä heikko-osaisia paremmin, sanoo Salmela-Aro.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Syytä kehitykseen ei tiedetä tarkasti.

Salmela-Aron mukaan suuri vaikutus on sillä, että yhteiskunta on ylipäänsä eriarvoistunut.

On syntynyt hyväosaisten polkuja ja huono-osaisten polkuja. Koulujen ja alueiden erot ovat kasvaneet, hän sanoo.

– Peruskoulu ei enää pysty tasaamaan eriarvoisuutta. Syntyy kuplia ja jakolinjoja.

Sisusta riippui, miten hyvin etäkoulu sujui

Etäkoulussa jakolinjat ovatkorostuneet. Yhdeksi sellaiseksi ovat Salmela-Aron mukaan nousseet sosioemotionaaliset taidot.

Sellaiset kuten itsesäätely, resilienssi ja sisu.

Kun luokkahuone laitettiin säppiin, koulutyö jäi yhtäkkiä itseohjautuvuuden ja omatoimisuuden varaan. Uusissa oloissa pärjäsivät ne, jotka pystyvät keskittymään ja jäsentämään päivää.

Jos löytyi lisäksi oma huone ja rauha, sopivat laitteet ja aikuinen, jolta voi tarvittaessa voi pyytää apua, ongelmia tuskin syntyi.

Salmela-Aro kollegoineen on tutkinut aiemmin erityisesti sisua. Sisu määritellään tutkimuksessa päättäväisyydeksi, kyvyksi tehdä pitkän tähtäimen suunnitelmia ja pysyä niissä.

Tutkimukset osoittavat, että myös sisulla on vahva yhteys sosioekonomiseen taustaan.

– Ne joilla on voimavaroja, tulevat pääosin paremmasta taustasta, Salmela-Aro summaa.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Etäopetusta on järjestettykouluissa hyvin eri tavoin.

Joissain kouluissa oppilaisiin on pidetty paljon yhteyttä. Aamuisin on saattanut olla nimenhuuto, josta on myös voinut saada poissaolomerkinnän.

Oppilaat ovat voineet seurata liveopetusta videon välityksellä päivittäin ja kertoilla opettajille kuulumisia puhelimessa.

Joissain kouluissa yhteyttä on ollut vähän. Nimenhuutoa ei ole pidetty. Tehtävät ilmestyivät aamuisin Wilmaan, ja koulupäivä on pitänyt aloittaa omatoimisesti.

Erot ovat herättäneet ihmetystä, mutta ne ovat suomalaiskouluissa arkipäivää.

Opettajat ovat työssään poikkeuksellisen autonomisia.

Se tarkoittaa, että he saavat käytännössä järjestää opetuksen, miten haluavat. Opetussuunnitelma sanelee vain sisällön ja tavoitteet.

Itsenäisyys on mielekästä ja myös tärkeää, sillä opettajat ovat arvostettuja ja korkeasti koulutettuja, korostaa Salmela-Aro.

Mutta hänen mukaansa autonomiasta nähtiin nyt nurja puoli.

– Erot opetuksessa eivät kuulu peruskoulun henkeen. Idea on, että opetus olisi kaikille samanlaista.

Kansainväliset tutkijat ovat Salmela-Aron mukaan kiinnittäneet tilanteeseen huomiota aiemminkin. Autonomisuutta on pidetty jopa riskitekijänä.

– Se lisää eriarvoisuutta tällä hetkellä.

Älypuhelimen varassa oli opetuksesta pihalla

Poikkeusajan iso jakolinja ovat olleet myös opettajien digitaidot sekä erityisesti innostus käyttää tietokonetta.

Motivaation puute on vaikuttanut opetuksen tasoon, uskoo Salmela-Aro.

Hän teki hiljattain kansainvälisen tutkijajoukon kanssa opettajille kyselyn korona-ajan vaikutuksesta hyvinvointiin.

Vastaajien joukosta löytyi niin innostuneita kuin uupuneitakin, mutta aiemmista kyselyistä poiketen nyt erottui täysin uusi joukko: opettajat, jotka eivät ole työstään lainkaan innostuneita. Heitä on 1 300 kyselyyn vastanneesta reilu kymmenes.

– On kyllä aiemminkin ollut uupuneita opettajia, mutta hekin ovat silti olleet innostuneita. Nyt oli ryhmä, jolta oli into lopussa.

Tietotekniikka jakoi oppilaita myös linjan toisessa päässä.

Useimmista kouluista sai hakea läppäreitä lainaan, mutta kaikissa kouluissa niitä ei ollut riittävästi.

OAJ:n kyselyssä joka viides opettaja vastasi, että puutteellisten tietoteknisten laitteiden takia reaaliaikainen opetus ei ole ollut enemmistön kanssa edes mahdollista. Vastaajia oli yhteensä 4 000 opettajaa.

Pieni osa oppilaista porskuttikin koko etäopetusjakson läpi pelkän puhelimen varassa.

– Jos mobiilipuhelin on kodin ainoa digilaite, voi sanoa, että on pihalla etäopetuksesta, kasvatustieteen professori Marja-Kristiina Lerkkanen Jyväskylän yliopistosta.

Lerkkanen tutkii parhaillaan muun muassa sitä, miten etäopetus vaikutti tukea tarvitsevien oppilaiden oppimistuloksiin.

Läsnäoloilmoitus paloi, mutta toisessa päässä pelattiin

Joissain kouluissa oppilaiden erilaisia tilanteita ennakoitiin huolellisesti.

Kun tamperelaisen Takahuhdin koulun rehtori Sami Nykänen kuuli koulujen sulkemisesta, päässä alkoi heti pyöriä lista oppilaista, jotka saattaisivat pudota kelkasta.

– Herätään, syödään aamupala, ja aloitetaan koulu tiettyyn aikaan. Suuri osa oppilaista pystyy siihen, mutta kaikki eivät.

Ensin näytti siltä, että huoli oli turha, sillä oppilaat ilmestyivät aamuisin videoyhteydellä pidettyyn nimenhuutoon.

Sitten meno alkoi näyttää liian hyvältä. Jotkut vaikuttivat olevan jopa niin innokkaita, että läsnäoloilmoitus loimotti iltamyöhään.

Pian totuus paljastui: etäyhteyden toisessa päässä pelattiin.

– Siellähän oltiin pois tunneilta kokonaan. Läsnäolonappi oli kätevä jättää päälle vaikka ketään ei ollut paikalla, Nykänen sanoo.

Oppilaita alettiin jäljittää hartiavoimin. Opettajat, koulunkäynnin ohjaajat, kuraattorit ja terveydenhoitajat soittivat joitain läpi kolmekin kertaa päivässä.

Pienimpien oppilaiden kanssa puhelinlinja saatettiin pitää auki tehtävien teon aikana.

Itäsuomalaisessa Liperissä yhdeksäsluokkalaisia jopa haettiin kotoa takaisin koulunpenkille. He jatkoivat etäopetuksessa, mutta omien luokkiensa kanssa ja erityisopettajan tukemana.

– Teamsit viritettiin pulpetteihin, kertoo erityisopettaja Janne Kröger.

Kummassakaan koulussa kukaan ei kadonnut koronan vuoksi. Siitä, kuinka monessa koulussa niin kuitenkin kävi, ei ole vielä koottua tietoa.

Jotain voi päätellä OAJ:n kyselystä, jossa valtaosa vastanneista opettajista kertoi oppilaista, joiden tavoittaminen on epäsäännöllistä tai hankalaa.

Suomessa on jo valmiiksi olemassa noin 4 500 peruskoululaista joiden koulunkäynti on syystä tai toisesta pysähtynyt.

Nyt on pelko, että tilanne pahenee.

Esimerkiksi Oulussa katoamisia on laskettu reilu kymmenen. Oppilaat eivät palanneet edes lähiopetukseen, kun koulut aukesivat toukokuun puolivälissä.

Osaa etsitään vieläkin, koulukuraattorin ja sosiaalityöntekijöiden avulla.

Juuri etäopetuksesta tipahtamiseen kotitausta vaikutti selvästi, sanoo moni asiantuntija.

Oppilaat, joita kukaan ei patistanut osallistumaan, tekemään tehtäviä tai neuvonut katkeilevien etäyhteyksien käytössä, olivat todennäköisemmin pois tunneilta.

Sama joukko jäi jälkeen myös opetuksessa ja taidoissa.

Liperissä aineenopettajat olivat huolissaan erityisesti matematiikasta.

Matematiikka on niin sanottu kumulatiivinen oppiaine. Pienikin aukko tiedoissa voi johtaa siihen, että seuraava asia menee kokonaan ohi. 9-luokkalaisen läksyissä on jo monen vanhemmankin vaikea auttaa.

– Yläkoulun matematiikan läksyistä ei selviä, jos ei ole seurannut opetusta. Siinä kävi niin, että läksyt rupesivat kasautumaan, ja kun kokeet olivat edessä, eihän ne voi hyvin mennä, Janne Kröger kertoo.

Koronakevään vaikutus arvosanoihin ei kuitenkaan ole suoraviivainen.

Yksi huonosti mennyt koe ei romuta päättötodistuksen arvosanaa, jos yläkouluaika on muuten sujunut hyvin.

Toisaalta taas yksi arvioinnin kriteeri on tunneilla työskentely, aktiivisuus.

Opetushallituksen mukaan koronakevät olisi pitänyt ottaa huomioon arvioinnissa normaalisti.

Joissain kouluissa on kuitenkin tiettävästi tehty omia linjauksia, että koronakevättä ei ole laskettu mukaan loppuarvioon.

"Lääkäreiden lapsista tulee lääkäreitä"

On myös yksi ryhmä, joka on maksanut poikkeusajasta erityisen kovaa hintaa.

Salmela-Aro nimeää maksajiksi niin sanotussa siirtymävaiheessa olleet lapset ja nuoret: ne, jotka ovat aloittamassa koulua, päättämässä sitä tai siirtymässä jatko-opintoihin.

Ekaluokkalaisten kouluuntutustumiset ja ysiluokkalaisten viimeiset kevätjuhlat peruttiin. Niillä on tavallisesti iso henkinen merkitys.

– He ovat kärsijöitä, jotka ovat siirtymävaiheessa. He maksavat sitä hintaa, se ainakin näkyy, Salmela-Aro sanoo.

Erityisen hankalaa tänä keväänä on ollut siirtyä koulunpenkiltä opiskelemaan. Etäpääsykokeiden jälkipyykkiä on pesty erityisesti korkeakouluissa.

Salmela-Aron mukaan esimerkiksi todistusvalintaan siirtyminen suosii hyvistä taustoista tulevia. Se vähentää sosiaalista liikkuvuutta.

Todistusvalinnasta oli paikoin päätetty jo ennen koronapandemiaa.

– Lääkäreiden lapsista tulee lääkäreitä, hän kuvaa näkyvissä olevaa kehitystä.

Opetusalan asiantuntijat ovat kuitenkin yksimielisiä siitä, että kaksi ja puoli kuukautta etäopetusta ei vielä pudota ketään pysyvästi.

Ratkaisevaa on se, mitä syksyllä tapahtuu.

Jos etäopetus jatkuu, koko peruskoulun ydin eli oppimisen tasalaatuisuus voi olla murroksessa, uskoo Sami Nykänen.

– Jos etäopetuksesta tulee normi, erot oppilaiden välillä kyllä kasvavat.

Salmela-Aro taas pitää mahdollisena, että erot saattavat näkyä pitkänkin aikaa.

Polarisaatio syvenee, ja PISA-tuloksissa parin vuoden päästä voidaan nähdään nykyistäkin suurempi eriytyminen.

Lisäksi etäopetus voi syksyllä jo todella uuvuttaa. Keväällä moni jaksoi tsempata kriisin keskellä, vaikka uusi tilanne koettelikin jaksamista.

– Silloin voi alkaa hyviäkin oppilaita tippumaan, Salmela-Aro arvioi.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Kun koronakevään vielä yhdistää koululaisten kuluvaan kesälomaan, tauko on jo pitkä, vaikka suuri osa kävikin koulussa piipahtamassa toukokuun lopussa.

Kesä voi eriarvoistaa lapsia jo normioloissakin. Salmela-Aron mukaan siitä tehdään kansainvälisesti paljon tutkimusta. Osa ehtii hankkia lomalla voimavaroja ja resilienssiä, joiden avulla koulussa menestyy.

– Siinä tulee iso gäppi, mistä pisteestä lähdetään. Osa on levännyt ja tehnyt kesällä paljon kaikkea kehittävää.

Toistaiseksi kaikki vaihtoehdot ovat pöydällä. Hallitus sorvasi hiljattain lain, joka mahdollistaa etäopetukseen siirtymisen nopeastikin, jos pandemia pahenee uudelleen.

Toisaalta ainakin Suomessa virus näyttää hiipumisen merkkejä niin, että jotkut asiantuntijat pitävät toista aaltoa syksyllä jopa epätodennäköisenä.

Sami Nykänen pohtii tilannetta, jossa etäopetus jatkuisi syksylläkin. Oppilaiden jäljittämiseen paloi Tampereella runsaasti aikaa.

Se kaikki oli pois opetustyöstä.

– Ei riitä, että laki muuttuu ja etäopetusta jatketaan. Haluan valtiovallalta selkeät ohjeet, jotka eivät muutu viikon välein. Lisäksi pitää yleisellä tasolla miettiä, käyttääkö koulu resursseja siihen, että metsästetään kadonneita lapsia. Vai ohjataanko kadonneet tapaukset sosiaalitoimen etsittäväksi?

Hän sanoo myös, että iso osa kasvatustyöstä jää kokonaan pois etäopetuksessa. Koulussa opetellaan oppiaineiden lisäksi muun muassa toisten huomioimista.

– Tunneälyä ja ihmisten kohtaamista opitaan vain toimimalla yhdessä muiden kanssa.

Juttua muokattu 17.6. klo 21.40: Jutusta poistettu yksi haastateltava vastaavan päätoimittajan päätöksellä. Kuvitusta muutettu.

Aiheesta voi keskustella keskiviikkoon 17.6. klo 23 saakka.

Lue lisää:

"Kevät oli tosi, tosi, tosi rankka", kuvailee koululaisen äiti koronakevättä – moni perhe pelkää jo nyt syksyä: voimat eivät riitä etäkouluun ja työntekoon

Toiset ovat turvassa kotona, toiset uhraavat terveytensä työssä – mitä koronapandemia paljastaa yhteiskunnan jakolinjoista?

Yliopistojen todistusvalinta valmistui – katso minkälaisilla ylioppilastodistuksilla pääsi lääkikseen, oikikseen, kauppikseen ja psykaan

Tilaa uutiset koronaviruksesta

Saat Ylen tärkeimmät koronavirusuutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Siirry tilaamaan

Luotettavia koronauutisia nopeasti suoraan puhelimeesi

Lataa Yle.fi-sovellus