Etelävaltioiden vanha sotalippu vastatuulessa – Yhdysvaltain mustien liike haluaa poistaa rotusorron tunnukset

Miksi lippu ja kenraalien patsaat kuohuttavat? Kysyimme tutkija Maria Annalalta.

rasismi
Ihmisiä kantamassa konfederaation lippua Bernie Sandersin vaalikampanjan aikana Virginiassa vuonna 2016
Yhdysvalloista irtautumisen kannattajat liehuttavat Etelävaltioiden lippua Virginiassa vuonna 2016. Michael Reynolds / EPA

Yhdysvaltain laivastossa ei haluta enää nähdä Etelävaltioiden vanhaa sotalippua. Amiraali Mike Gilday määräsi, että lippu tullaan poistamaan "kaikista julkisista tiloista laivastoasemilla, laivoilla, lentokoneissa ja sukellusveneissä".

Amiraalin mukaan näin tehdään yhtenäisyyden ja laivaston perusarvojen säilyttämiseksi.

Konfederaation lippu on joutunut tulilinjalle George Floydin kuoleman aiheuttaman kuohunnan myötä. Yhdysvaltain sisällissodassa 1800-luvun loppupuolella Etelävaltioiden konfederaatio taisteli orjanomistukseen perustuvan järjestelmän säilyttämiseksi.

Myös Merijalkaväessä on käsketty poistamaan sinipunainen vinoristlippu kaikkialta, mukaan lukien mukit ja autojen puskuritarrat.

Miksi asevoimat haluaa eroon etelän sotalipusta?

– Asevoimissa halutaan varmaankin nyt rauhoittaa tilannetta. Repiviä ristiriitoja ei haluta sinne, missä on nuoria aseistettuja miehiä ahtaissa tiloissa, sanoo Ulkopoliittisen instituutin tutkija Maria Annala.

STT-Lehtikuvan toimittaja Maria Annala Kiovan mielenosoituksissa Ukrainassa 24. tammikuuta 2014.
Maria Annala on Ulkopoliittisen instituutin vieraileva tutkija. Antti Aimo-Koivisto / Lehtikuva

– Samalla viestitään ulospäin, että asevoimissa otetaan vakavasti nykyiset tulehtuneet tunteet.

Miksi kiista lipusta on tärkeä?

– On kysymys voimakkaista tunteista ja identiteetistä, sanoo Yhdysvaltoihin erikoistunut Annala.

Hän huomauttaa, että lippua on käytetty eri yhteyksissä. Joillakin se liittyy perheen historiaan, kun muistetaan sisällissodassa Etelävaltioiden puolesta kaatuneita.

Konfederaation lipun kannattajat marssivat vuonna 2015 Stone Muontain -vuorelle Georgiassa.
Konfederaation lipun kannattajat marssivat vuonna 2015 Stone Muontain -vuorelle Georgiassa.Branden Camp / EPA

– Sotahistorian harrastajat käyttävät sitä taisteluiden vuosipäivinä, ja Etelävaltioista kotoisin oleville se saattaa olla pelkkä oman kotiseudun tunnus.

Annala muistuttaa, että lippu kuitenkin liittyy myös Etelävaltioiden valkoiseen ylivaltaan. Valkoisten väkivaltainen järjestö Ku Klux Klan käytti sitä 1930–40-luvuilla.

– Tämä saa mustat ja myös monet valkoiset kysymään, miksi kukaan haluaa enää pitää sellaista tunnusta esillä, sanoo Annala.

Hänen mielestään nykyään olisi jo syytä ymmärtää, että Konfederaation lippu on valkoisen rodun ylivallan symboli.

Väistyykö sisällissodan tunnus maisemasta?

– Etelävaltioissa lippuun tottunut vanhempi sukupolvi ei ehkä halua luopua, ja moni voi olla raivoissaan yrityksistä rajoittaa sen käyttöä, arvioi Annala.

– Mutta nyt on jopa Nascar-autokilpailujen järjestäjä kieltänyt (siirryt toiseen palveluun) Konfederaation symbolit omissa tapahtumissaan. Ihmisten on silloin pakko mukautua tähän, ja kun symbolia ei enää näy, niin se koetaan ennen pitkää vieraaksi.

Alkaako kenraaleiden patsaiden kaato?

– Kysymys Etelävaltioiden kenraaleita esittävistä patsaista on monimutkaisempi kuin kiista Konfederaation lipusta, arvioi Annala. Patsaiden poistovaatimuksia on kritisoitu siitä, että näin tehdään historia näkymättömäksi.

Kenraali Leen patsas Richmondissa Virginiassa
Etelävaltioiden kenraali Robert E. Leen patsas Richmondissa Virginiassa.Michael Reynolds / EPA

Annala muistuttaa kuitenkin, että pitää ottaa huomioon myös se, onko jokin patsas sisällissodan ajoilta, vai onko se pystytetty paljon myöhemmin – kertomaan valkoisten ylivallasta.

– Richmondissa kiista on kärkevin. Siellä Virginian kuvernööri Ralph Northam haluaisi siirtää kenraali Leen patsaan pois.

Richmondissa itsekin vieraillut Annala pitää patsaita kaupungin visuaalisesti kiinnostavimpana elementtinä. Hän muistuttaa kuitenkin, että mustille patsaat kertovat väkivallan uhasta.

– Siitä mikä symboli on kulloinkin liikaa, pitäisi aina päättää yhteiskuntarauhan näkökulmasta, katsoo Annala.

Hän uskoo, että Yhdysvalloissa patsaita tuskin räjäytettäisiin, vaan ne siirrettäisiin syrjään – ja sieltähän ne voisi taas joskus palauttaa paikoilleen.

Patsaista on kiistelty jo pitkään, ja nyt kysymys jakaa jälleen maan poliittista kenttää. Edustajainhuoneen puhemies Nancy Pelosi, joka lukeutuu demokraatteihin, vaatii Konfederaation johtajien patsaiden poistamista.

Myös tukikohtien nimet puhuttavat

Etelävaltioiden joukkoja komentaneiden kenraaleiden mukaan on nimetty myös kymmenen tukikohtaa: sellaisia ovat Fort Bragg Pohjois-Carolinassa, Fort Hood Texasissa ja Georgian osavaltiossa sijaitseva Fort Benning.

Nimet ovat armeija-ajoilta tuttuja sadoille tuhansille amerikkalaisille.

Fort Braggin tukikohdassa aikoinaan koulutuksensa saanut entinen kenraali David Petraeus luonnehti Atlantic-julkaisussa (siirryt toiseen palveluun)ironiseksi sitä, että Yhdysvaltain armeijalla on Pohjoisvaltiota vastaan taistelleiden ja orjuutta puoltaneiden kenraaleiden nimiä kantavia tukikohtia.

Kenraali Petraeus on komentanut amerikkalaisjoukkoja sekä Irakissa että Afganistanissa.

Yhdysvaltain puolustusministerin Mark Esperin ilmoitettiin ottavan asian esille. Esper muistutti kuitenkin, että nimien muuttaminen tulee kestämään ja vaatii kaikkien hyväksynnän.

Hyväksyjiin ei kuulu Yhdysvaltain presidentti Donald Trump. Hän julisti jyrkkäsanaisissa twiiteissä, ettei loistavien sotilasukikohtien uudelleen nimeämistä tulla edes harkitsemaan. The New York Times -lehden mukaan (siirryt toiseen palveluun)Valkoisen talon pressitilaisuus viivästyi lähes tunnilla, jotta Trump ehti saada viestinsä julki.

Lue lisää:

Trump aloittamassa kampanjatilaisuutensa orjuuden päättymisen juhlapäivänä – ei suostu muuttamaan etelävaltioiden sotilastukikohtien nimiä

Pormestari määräsi Lontoon kadunnimet ja patsaat tarkastettaviksi maan siirtomaahistorian ja orjakaupan takia

Rasistisia patsaita vastaan kapinoidaan myös Belgiassa – Julmasta kolonialismista tunnetun kuningas Leopold II:n patsas poistettiin jo Antwerpenissä

Lähteet: AFP, AP, Reuters