Tornionjoen lohikuolemien tutkinta jatkuu – useasta maasta on löytynyt samanlaisia oireita

Tornionjoen nousulohen kuolleisuus on herättänyt huolta kesästä 2014 lähtien.

lohi
Huonokuntoinen lohi
Ihohaavat ja muut kalan pinnassa olevat vauriot ovat olleet yleisiä kuolleilla lohilla.Tommi Junnonaho / Evira

Tornionjoen lohikuolemien tutkinta jatkuu tänä kesänä Suomen ja Ruotsin yhteistyönä. Tutkinnan kohteena on myös Tornionjoen edustan merialue. Tutkimuksia rahoitetaan kalastuskorttivaroin.

Kalastajilta toivotaan yhteydenottoja erityisesti kaloista, joilla on mahan puolella ihon veristä haavaumaa tai voimakasta verentungosta, koska sellaisia muutoksia on havaittu Suomen ja Ruotsin lisäksi myös Norjan ja Brittein saarten lohijoissa.

Tautitutkimuksen lisäksi joella merkitään lohia ja meritaimenia radiolähettimillä nousukauden eri ajankohtina kalojen käyttäytymisen seuraamiseksi.

Tornionjoen nousulohen kuolleisuus on huolettanut Suomen ja Ruotsin puolella kesästä 2014 lähtien, jolloin vesistöalueelta löydettiin normaalia enemmän kuolleita lohia ja nousevissa lohissa todettiin paljon ihovaurioita.

Viime kesänä asia nousi julkisuuteen, kun lohissa havaittiin aiemmasta poikkeavia oireita, kuten yleistä heikkoutta ja passiivisuutta.

Kuolemien takana useita syitä

Ruokaviraston mukaan lohikuolemat ovat johtuneet useista syistä. Yleisin löydös on ollut ihohaava.

– Myös ihoverenvuodet ja pinnalliset ihotulehdukset etenkin kalojen vatsapuolella ovat näytteissä tavallisia. Vesihometautia, joka tarttuu herkästi kalan rikkoutuneeseen ihoon, pidetään sen sijaan lohien toissijaisena kuolinsyynä, sanoo tiedotteessa tutkimusprofessori Perttu Koski Ruokavirastosta.

Jos kalastajat havaitsevat sairaita nousulohia tai -taimenia, Ruokavirasto toivoo heidän ottavan suoraan yhteyttä Oulun toimipaikkaan, p. 040 569 4541.