1. yle.fi
  2. Uutiset

Katso, millä keskiarvolla Suomen eri lukioihin pääsi – Jani Ollila aloittaa erälukion Enontekiöllä, Juuso Laine matikkalukion Espoossa

Tutki jutun lopussa olevasta taulukosta, mihin lukioihin oli korkeimmat ja mihin matalimmat keskiarvorajat.

toisen asteen koulutus
Kuvassa on Jani Ollila ulkona.
Jani Ollila, 15, haki Enontekiön erälukioon saadakseen lisää aikaa tulevaisuuden ammatin miettimiseen.Anu Ollila

Toisen asteen yhteishaun tulokset ovat selvinneet tänään torstaina.

Jani Ollila, 15, on yksi opiskelupaikan varmistaneista. Hän saa paikan Enontekiön erälukiosta.

– Se on lähellä ja aika hyvä pieneksi lukioksi.

Ollilan koulumatka on vain noin puolitoista kilometriä. Se taittuu kesällä pyörällä ja talvella moottorikelkalla järven yli. Ollila on onnekas, sillä samaan lukioon tullaan myös 170 kilometrin päästä Kilpisjärveltä.

Ollilan kaltaisia lukioon hakevia oli tänä vuonna noin 35 700. Heistä 32 150 sai torstaina hyviä uutisia. Yhteishaussa paikan saaneista peruskoululaisista 56 % jatkaa lukiossa ja 44 % ammatillisessa koulutuksessa.

Opiskelupaikka on otettava vastaan viimeistään 26. kesäkuuta.

Korkea keskiarvoraja ei kerro kaikkea

Keskiarvorajat vaihtelevat huimasti lukioiden välillä. Tänä vuonna korkein keskiarvo, 9,85, vaadittiin Helsingin Suomalaisen Yhteiskoulun A-englannin kielen linjalle. Helpointa oli päästä Rautalammin lukion ratsastuslinjalle, jonne riitti 5,42:n keskiarvo.

Erityisesti Etelä-Suomen suosituimmissa lukioissa kilpailu paikoista on kovaa. Espoolainen Juuso Laine, 16, aloittaa syksyllä Otaniemen matematiikka- ja luonnontiedelukiossa, jonne vaadittiin Suomen viidenneksi korkein keskiarvo, 9,58.

– En odottanut, että keskiarvoraja olisi niin korkea. Tuntuu vähän hassulta, että niin monella hakijalla on ollut niin hyvä keskiarvo.

Laine haki erityislukioon, sillä hän nauttii matematiikan loogisuudesta. Silti kova kilpailu lukiopaikoista aiheutti koestressiä erityisesti yläkoulun lopussa.

Juuso Laine, 16
Juuso Laine, 16, haluaa oppia Otaniemen matikkalukiossa tietotekniikkaa ja ohjelmointia.Katja Laine

Enontekiöllä taas yhteishaun tulokset eivät juuri jännitä.

– Enontekiön erälukioon pääsevät oikeastaan melkein kaikki, sanoo Jani Ollila.

Keskiarvoraja ei kuitenkaan kerro kaikkea. Vaikka Enontekiön erälukioon pääsee tänä vuonna 7,92 keskiarvolla, ylioppilaskirjoitusten tulosten perusteella se pärjää toistuvasti todella hyvin. Tänä keväänä se oli STT:n vertailussa paras pienistä, alle 50 kokelaan lukioista.

– Meillä opetus on todella yksilöllisesti järjestetty, ja opettajat tuntevat oppilaat jo pitkältä ajalta, kertoo Enontekiön erälukion rehtori Riitta Peltovuoma. Myös Jani Ollilalle monet opettajat ovat tuttuja yläkoulun puolelta.

Koulutuksen uudistukset vaikuttavat yhteishakuun

Suunnitteilla oleva oppivelvollisuuslain uudistaminen ja korkeakoulujen lisääntyvä todistusvalinta voivat jatkossa vaikuttaa jo ysiluokkalaisten valintoihin.

Jos oppivelvollisuutta pidennetään suunnitellusti, ensi vuonna peruskoulusta valmistuvilla on velvollisuus hakea yhteishaussa – ja toisaalta heille myös taataan opiskelupaikka.

Vuosittain noin yksi prosentti peruskoulun päättävistä jättää hakematta yhteishaussa kokonaan. Sen lisäksi ilman opiskelupaikkaa jäi tänä vuonna noin neljä prosenttia hakijoista, eli noin 2 500 nuorta.

Tänä vuonna ilman opiskelupaikkaa jääneet voivat hakea esimerkiksi kymppiluokalle tai valmistaviin koulutuksiin 21. heinäkuuta kello 15 mennessä.

Lisäksi lukiokoulutuksella voi jatkossa olla enemmän merkitystä, kun ylioppilastutkinnon merkitys korkeakoulupaikkojen jaossa kasvaa.

Soittokierros viime kevään viiteen parhaaseen lukioon paljastaa, että uudistus ei ainakaan toistaiseksi ole nostanut hakijamääriä. Huippulukioissa arvellaan, että yhdeksäsluokkalaiset eivät välttämättä vielä murehdi korkeakoulupaikkoja.

– Uskon, että nuorten lukiovalintaan vaikuttavat myös muut tekijät, kuten lukion sijainti, ilmapiiri, erikoiskurssit ja osittain myös se, mihin kaverit menevät. Hyvä niin, sillä lukio on paljon muutakin kuin ylioppilaskirjoituksia, toteaa Ressun lukion opinto-ohjaaja Milla Lalu.

"Lukio on paljon muutakin kuin ylioppilaskirjoituksia.”

Milla Lalu, Ressun lukion opinto-ohjaaja

Juuso Laine odottaa lukiolta eniten vapautta valita itse, mitä opiskelee. Hän aikoo osallistua kurssille, jossa opetetaan Python-koodikieltä. Jani Ollila taas aikoo valita eräensiavun kurssin.

– Se vaikuttaa hyödylliseltä.

Mutta ennen lukion aloittamista edessä on vielä kesäloma. Pelkkää lomailua se ei kuitenkaan ole. Jani Ollilalla seuraavat viikot kuluvat töissä lasten liikuntakerhojen vetäjänä. Juuso Laine taas opiskelee kesälukiossa robotiikkaa ja eettistä hakkerointia.

Keskiarvo ei ole ainoa valintaperuste

Lukioiden alimpia hyväksyttyjä keskiarvoja voit tutkia alla olevasta taulukosta.

Taulukossa näkyvät vain niiden lukioiden keskiarvorajat, joihin pyritään pelkän keskiarvon perusteella. Joukossa on lukioita ja linjoja, joiden keskiarvorajassa on painotettu tiettyjä arvosanoja tai keskiarvon lisäksi tulee lisäpisteitä. Esimerkiksi luonnontiedelinjalla voidaan painottaa matematiikkaa, fysiikkaa, kemiaa, biologiaa ja maantiedettä.

Taulukossa on keskiarvon sijasta *-merkki niiden lukioiden kohdalla, joissa keskiarvon lisäksi huomioidaan lisänäyttöä ja -pisteitä tai vaaditaan pääsykoetta.

Erityisesti niissä lukioissa, joihin valitaan vähän opiskelijoita, korkea keskiarvoraja voi olla myös sattumaa. Esimerkiksi kolmanneksi yltäneellä Pihtiputaan lukion hiihtolinjalla aloittaa tänä vuonna vain yksi opiskelija.

Taulukosta puuttuvat Perhon lukion hevoslinja, Pedersöre gymnasiumin tanssilinja, Kiuruveden lukion lentopallolinja, Karstulan lukion jääkiekkolinja, Jämsän lukion musiikkilinja ja Juuan lukion kuvataide ja muotoilulinja. Opetushallituksessa ei ollut tietoja niiden keskiarvoista tai pistetyksestä.

Oikaisu 17.6.2020 klo 10:32: Juttuun on korjattu kaikkien yhteishaussa lukioon hakeneiden määrä.

Taulukkoa ladataan

Lue seuraavaksi