Älä usko itseäsi! Hyviä päätöksiä on vaikea tehdä, koska ajattelumme on täynnä virheitä – näin tunnistat yleisimmät ajatusvirheet

Ajattelemme mitä mieleen tulee. Ajatusvirheistä voi olla harmia, mutta ne tekevät elämästä paljon kiinnostavamman.

Ihmisen muistijärjestelmä
Nainen tuijottaa älypuhelintaan.
Pidämme tiedosta, joka vahvistaa omaa käsitystämme. Emme haluaisi ottaa vastaan tietoa, joka ei tue omia uskomuksiamme.Tiina Jutila / Yle

Vanha timpurin sanonta kuuluu: ”mittaa aina kaksi kertaa ja sahaa vain kerran”. Sanonta on hauska ja opettavainen muistuttaessaan, että omiin aivoihin ei kokeneenkaan kannata sataprosenttisesti luottaa.

Aivot menevät helposti halpaan. Tutkijat ovat listanneet kymmeniä erilaisia ajatusvirheitä. Osa niistä on jokapäiväisiä – ja niitä tapahtuu kaikille.

Työterveyslaitoksen johtava tutkija, psykologian tohtori Virpi Kalakoski sanoo, että ajatusvirheiden taustalla on usein, että ”suoristamme mutkia”. Ajattelemme ja pyrimme ratkaisemaan suoraviivaisesti asioita, jotka ovat kuitenkin monimutkaisia.

Tilanteet vaihtelevat. Tavallisessa päivittäisessä kanssakäymisessä kavereiden kanssa tai työpaikalla ajatusvirheistä on harvoin mitään suurempaa haittaa. Joskus taas ajatusvirheeltä välttyminen voi olla tärkeää myös muiden kuin pelkästään itsensä kannalta.

– Ihminen saa tietysti olla mitä mieltä haluaa ja ajatella miten hassusti vain. Mutta jos meillä on tilanne, jossa pitää tehdä päätös ja ajatella asiaa huolellisesti harkiten sekä eri näkökulmat huomioiden, ajatusvirheet ovat ongelma, Kalakoski muistuttaa.

Se ylikorostuu, mikä tulee helposti mieleen

Yksi tunnetuimmista ajatusvirheistä on saavutettavuuserhe.

Se tarkoittaa, että helposti mieleen tulevat tai viime aikoina paljon esillä olleet asiat ylikorostuvat. Saavutettavuuserheen taustalla on ihmismuistin rajallinen kapasiteetti

– Kun eri asioita voi kerralla olla niin vähän mielessä, niin luulemme päätöksiä tehdessämme, että olemme ajatelleet asioita perin pohjin, Kalakoski toteaa.

Siksi myös mediassa olleet uutiset saattavat mielessä helposti ylikorostua ja vaikuttaa päätöksentekoon.

– Jos vaikka päätämme, ettemme lähde nyt Helsingin Laajasaloon kyläilemään, niin taustalla voikin olla uutinen, että siellä on hirveästi punkkeja. Kyläillessä punkeista ei kuitenkaan olisi haittaa, ja muutenkin voisimme varautua punkkitilanteeseen, jos liikumme luonnossa.

Saavutettavuuserhettä käytetään myös tietoisesti hyväksi. Esimerkiksi sosiaalisen median keskusteluissa jotakin asiaa saatetaan pitää tarkoituksella esillä. Sillä tavoin ajattelua pyritään kääntämään tietyn mielipiteen suuntaan.

Nainen makaa sängyllä puhelin kädessään.
Elämme siinä paljon puhutussa "kuplassa", jossa vietämme mieluiten aikaamme samalla tavalla ajattelevien kanssa. Kuvituskuva.Toni Pitkänen / Yle

Ne asiat vahvistuvat, mitkä maistuvat

Toinen yleinen ajatusvirhe on vahvistuserhe.

Hakeudumme mielellämme sellaiseen seuraan, jossa muut ajattelevat ja ilmaisevat mielipiteitään asioista samalla tavalla kuin itse ajattelemme ja ilmaisemme.

Uskomme myös parhaiten tai jopa ainoastaan niihin mielipiteisiin, jotka vastaavat omia uskomuksiamme ja ennakkokäsityksiämme. Uskomme, koska olemme jo valmiiksi sitä mieltä. Käsitys voi olla jopa niin vahva, että otamme vastaan ainoastaan sellaista tietoa, joka tukee omia uskomuksiamme.

Virpi Kalakoski tietää, että vahvistuserhettä on tutkittu paljon tieteen parissa. Tutkijoillakin on tyypillisesti jokin ennakkokäsitys tutkittavasta asiasta. Usein tutkimuksessa tehdään kokeita, joilla tämä käsitys voidaan todentaa.

– Oikeastaanhan meidän pitäisi etsiä sitä vastaevidenssiä. Jos emme löydä mitään, joka on sitä vastaan, niin silloinhan me olemme aika oikeilla jäljillä.

Niin se on, jos se niin esitetään

Yksi ajatusvirheistä on asioiden kehystäminen, joka tunnetaan englanniksi termillä ”Framing effect”. Kehystäminen on sukua ”Priming effectille”, jossa ihminen viritetään jatkuvalla tiedolla ajattelemaan asiasta tietyllä tavalla.

Näissä ajatusvirheissä kyse on siitä, että samasta asiasta tehdään erilaisia tulkintoja riippuen siitä, miten asia esitetään.

Kalakoski ottaa kehystämisesimerkin opiskeluvuosiltaan, jolloin hän jakoi sanomalehtiä. Samassa aamujakelussa oli tuolloin vielä niin Uusi Suomi, Helsingin Sanomat, Demari, Kansan Uutiset kuin Tiedonantajakin.

– Luin aamuisin kaikkien lehtien pääuutissivut. Se oli ihan uskomatonta. Sama asia oli joka lehdessä esitetty ihan eri valossa.

Poliittisessa vaikuttamisessa kehystämistä käytetään tietenkin edelleen. Lehdistä on siirrytty nettiin. Sillä on paljonkin väliä, miten asia esitetään.

– Jos haluamme vaikuttaa ihmisten ajatteluun, niin silloinhan me esittelemme asian korostaen omaa näkökulmaamme. Tuodaan vaikka ne kaikki hyvät puolet tai kaikki huonot puolet ensin esille.

Valhe jää henkiin ja vahvistuu

Ihmisen työmuistin ajattelun kohteeksi mahtuu siis vain pari asiaa kerralla, tieto valikoituu mieleen tulevista asioista, pidämme tiedosta, joka vahvistaa omaa käsitystämme ja olemme alttiita sille, miten tieto on meille tarjoiltu.

Tutkija Virpi Kalakoski lisää tähän vielä huonon lähdemuistin ja vaikeuden muistaa yksityiskohtia. Esimerkiksi politiikassa saatetaan päästellä mojovia valheita, eikä sillä ole suurta väliä, vaikka asia myöhemmin korjattaisiinkin.

– Virheellinen käsitys jää elämään. Emme muista, koska yksityiskohdat häviävät. Tämä on hirveän tehokasta nykyajan viestinnässä.

Jos virheellistä tietoa toistetaan, erhe vahvistuu entisestään.

Esimerkiksi Yhdysvalloissa valtaosa republikaanisen puolueen esivaaleihin vuonna 2011 osallistuneista äänestäjistä uskoi, että demokraattinen Barak Obama oli syntynyt Yhdysvaltain ulkopuolella, eikä sen vuoksi saisi toimia maan presidenttinä. Väite jäi elämään siitä huolimatta, että Obaman syntymätodistusta honolululaisesta sairaalasta esiteltiin mediassa.

En kvinna sitter vid ett köksbord med ryggen mot fotografen. Hon tittar på ett fotografi i sin mobiltelefon
Muistamme huonosti yksityiskohtia sekä, mistä tieto on peräisin. Väärä tieto saattaa jäädä mieleen, vaikka tietoa myöhemmin korjattaisiin. Kuvituskuva.Yle / Tiina Grönroos

Huijaamme avuttomia aivojamme

Elämässä tulee tietysti eteen paljon tilanteita, joissa olisi tärkeää saada aikaan mahdollisimman hyvä päätös.

– Emme esimerkiksi halua ostaa uutta asuntoa ihan fiilispohjalta ja todeta jälkeenpäin, että meiltä jäi tärkeä asia huomaamatta, Kalakoski sanoo.

Virpi Kalakoski ottaa esimerkkinä kanelitempun, jolla asuntonäyttöön tulevalle halutaan muodostaa kodista hyvä pullantuoksuinen mielikuva. Pullantuoksu kehystää ostajalle mielikuvaa asunnon mahdollisuuksista. Sama tuoksu voi kuitenkin haitata ostajaa pohtimasta asunnon huonoja puolia. Seurauksena voi olla pettymys.

– Teemme ihan ilmeisiä virheitä sen perusteella, että johdatimme itseämme – tai joku johdatti meitä – sellaiseen suuntaan, mikä ei ole tärkeää.

Huonot päätökset saattavat johtaa jälkiviisasteluun. Huonoja päätöksiä voidaan myös selitellä jälkikäteen. Tilanteessa, jossa virhepäätöksen kanssa täytyy elää, olemme taitavia selittämään tilanteen itsellemme parhain päin.

– Sehän on ihan järkevää ja terveellistä, että emme korosta ajatusvirheitämme, vaan etsimme tilanteesta positiivisia puolia.

Paperi muistaa paremmin kuin pää

Ajatusvirheiden kanssa pärjää, kun tunnistaa, että ajatus on taipuvainen ottamaan vastaan meille syötettyjä vaikutteita. Ihmisen vaan on vaikea tunnustaa, että oma ajattelu ei aina olekaan täysin itsenäistä.

Psykologian tohtori Virpi Kalakoski antaa vinkin: tärkeissä päätöksissä asioista kannattaa laatia lista. Listaan Kalakoski kirjoittaisi kaikki hyvät ja huonot asiat, jotka vaikuttavat päätökseen. Näin voi toimia esimerkiksi asuntokaupoilla.

– Kun mieleen mahtuu kuitenkin vain pari asiaa, niin paperille saa vähän laajemman näkymän.

Omaa ajatteluaan päätöstilanteissa voi myös testata listaamalla ensimmäisenä mieleen tulevia asioita ja pyytämällä muita täydentämään listaa heille mieleen tulevilla asioilla. Se tiedetään, että useampi pää toimii yleensä yksittäistä paremmin.

Virpi Kalakoski muistuttaa, että oma ajattelu kaikkine näkökulmineen ja ajatusvirheineen on kuitenkin rikkaus. Se mahdollistaa hyviä keskusteluja. Ihmiskunnan kehityksen kannalta on tärkeää, että toisilta ihmisiltä saa uutta ajateltavaa.

– Onhan se elämä paljon kiinnostavampaa. Olisihan se tylsää elellä sellaisten robottien kanssa, joiden ajatus ei erehdy eikä synnytä uutta ihmeteltävää.

Voit keskustella aiheesta 14.6. kello 23:een asti.

Lue myös:

Joko teit nämä 9 suosittua Ylen testiä? Etenkin poikkeusaikana aivoille kannattaa antaa tekemistä