Pitkittyneistä koronaoireista kärsiviä ehkä satoja –"On erittäin tärkeää, että pitkäaikaisvaikutuksia seurataan", sanoo THL:n ylilääkäri

Lievemmin koronaviruksen sairastaneiden pitkittyneistä oireista on hyvin vähän koottua tietoa.

koronavirus
Joni Savolainen ulkoiluttaa koiraansa Almaa.
Epämääräiset ja pitkäkestoiset oireet saivat Joni Savolaisen perustamaan vertaisryhmän Facebookiin vastaavassa tilanteessa oleville.Ilkka Klemola / Yle

Koronaviruksen pitkittyneistä oireista kärsiviä voi olla Suomessa satoja. Suuri osa oireista jää kuitenkin pimentoon, sillä tautia ei ehkä ole todennettu testillä tai ihmiset ovat sairastaneet taudin lievempänä kotonaan.

Useimpien pitkittyneistä oireista kärsivien ihmisten kohdalla ajallinen yhteys koronavirustartuntaan kuitenkin löytyy ja oirekuva vastaa koronaviruksen oireita.

34-vuotias Joni Savolainen on yksi erilaisista pitkittyneistä koronaviruksen jälkioireista kärsineistä. Epämääräiset oireet ja pitkittynyt tilanne saivat hänet perustamaan vertaisryhmän Facebookiin vastaavassa tilanteessa oleville.

– Olen tehnyt taustatyötä yhdessä samassa tilanteessa olevien oireilevien ihmisten kanssa, että lääkärit tiedostaisivat asian paremmin Suomessa.

Savolainen kertoo useiden ryhmäläisten sairastaneen huomattavan pitkään. Itse hän kertoo erilaisten oireiden kestäneen yhtäjaksoisesti kolme kuukautta maaliskuun puolivälistä lähtien.

– Oireet alkoivat paineen tunteena rintakehässä. Myöhemmin tulivat päänsärky ja vatsavaivat, kertoo Savolainen.

Myös Savolaisen puoliso sairastui samoihin aikoihin maaliskuun puolivälissä. Testeihin he eivät tuolloin kuitenkaan päässeet, sillä molemmilla tauti oli kuumeeton.

Vain harvat on testattu

Koronatesti Savolaiselle tehtiin pari viikkoa ensioireiden alkamisesta hänen hakeuduttua sairaalaan oireiden pahentuessa. Testi oli kuitenkin negatiivinen.

– Siinä vaiheessa, kun menin Peijakseen, oli mennyt 15 päivää oireiden alusta. Myöhemmin on tullut ilmi, että testiin pitäisi päästä alle viidessä päivässä, että virus saataisiin kiinni nenänielusta, muistelee Savolainen.

Sairaalakäynnin jälkeen Savolaisen voimakas oireilu on kuitenkin jatkunut aaltoilevana eri puolilla kehoa. Oireiden vuoksi hän on myös joutunut jäämään pois töistä.

– Erilaisia neurologisia oireita, tunnottomuutta, puutuneisuutta, lihassärkyjä, nivelsärkyjä, lihasnykäyksiä, pistelyä, kihelmöintiä kasvoissa, paineentunnetta poskionteloissa, rinnassa ja vatsassa, ihan koko kropassa, Savolainen listaa.

Monet kokeneet vähättelyä

Useat käynnit lääkärillä eivät ole tuoneet selvyyttä hänen oireisiinsa. Muita vastaavassa tilanteessa olevia on Savolaisen mukaan facebook-viestien perusteella satoja.

Osa ryhmän keskustelijoista on kertonut, että heidät on testattu postiiviseksi, osalla testiä ei ole tehty tai se on ollut negatiivinen. Oireet ovat silti olleet kaikilla hyvin samankaltaiset, sanoo Savolainen.

– Iltaa kohden oireet pahenevat. En ole ottanut juoksuaskelta viimeiseen yhdeksäänkymmeneen päivään, koska en ole uskaltanut, Savolainen kuvailee.

Savolaisen mukaan monet, joilla testissä ei ole todettu koronavirusta, ovat kokeneet, että heidän oireitaan vähätellään.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ylilääkäri Tuula Hannila-Handelbergin mukaan oireet on otettava vakavasti.

– En usko, että kyseessä on luulosairaus. Kyllä potilaat ovat itse oireidensa parhaita asiantuntijoita.

Hän muistuttaa, että etenkin epidemian alkuvaiheessa maaliskuussa kaikki oireiset eivät päässeet testiin, koska testauskapasiteettia oli vähemmän.

–Testi sinänsä on THL:n laboratorioasiantuntijoiden mukaan hyvä testi, mutta toki mikään ei ole ihan absoluuttista näissä testeissä koskaan. On mahdollista, että vääriä negatiivisia tuloksia tulee, sanoo ylilääkäri.

Tällä hetkellä tavoitteena Suomessa on, että kaikki lieväoireisetkin hakeutuisivat testeihin.

THL:n ylilääkäri Tuula Hannila-Hendelberg poseeraa THL:n pääovien edessä.
THL:n ylilääkäri Tuula Hannila-Handelbergin mukaan olisi tärkeää kerätä tietoa myös koronan kotona sairastaneiden jälkioireista ja niiden kestosta. – Me tiedämme tästä taudista toistaiseksi niin vähän, että tietoa pitää vielä kasvattaa.Ilkka Klemola / Yle

Oireiden seurantaa tarvitaan

Sairaalahoidossa olleiden potilaiden seurantaa on sairaanhoitopiirien vastuulla.

– On erittäin tärkeää, että pitkäaikaisvaikutuksia seurataan ja niistä tehdään seurantatutkimusta. Luulen, että klinikoilla on menossakin tutkimuksia, jossa ainakin sairaalahoitoon joutuneita potilaita on kutsuttu kontrolliin, ja on tiettyjä lisätutkimuksia tehty kontrollimielessäkin, sanoo Hannila-Handelberg.

Kotona sairastaneiden seuranta ei ole rutiininomaista vastaanotoilla. Tämä vaikeuttaa oireiden seurantaa. Hannila-Handelberg muistuttaa, että jos oireet eivät helpota eikä vointi kohene, on mentävä lääkäriin tutkittavaksi.

– On tärkeää selvittää, ettei siellä taustalla ole joko covid19:ään liittyviä tai jotakin muita oireita.

Oireiden vakavuus on aina syytä selvittää. Potilaan kannalta tärkeä tieto on myös se, jos tutkimuksen jälkeen ei ole todettu mitään vakavaa.

- Helpottava tieto helpottaa jatkotoipumistakin, vaikka ne oireet eivät ihan heti katoaisi, sanoo Hannila-Handelberg.

Myös pitkittyneistä oireista toivutaan

Kaikkia koronaan liittyviä pitkittäisvaikutuksia ei tunneta, mutta tietoa kertyy kaiken aikaa.

– Positiivinen asia on se, että suurin osa kuitenkin toipuu oireista, vakuuttaa ylilääkäri.

Joni Savolainen suhtautuu tilanteeseensa tyynesti. Oireet ovat ensimmäisen kahden viikon tilanteeseen verrattuna tällä hetkellä hänen mukaansa jonkin verran jo hälvenneet.

– Olen jalat maassa oleva kaveri ja olemme puolisoni kanssa pystyneet sopeutumaan tähän tilanteeseen, Jokainen päivä tämän viruksen kanssa on erilainen, toteaa Savolainen.

Voit keskustella aiheesta 14.6. kello 23:een asti.

Tilaa uutiset koronaviruksesta

Saat Ylen tärkeimmät koronavirusuutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Siirry tilaamaan

Luotettavia koronauutisia nopeasti suoraan puhelimeesi

Lataa Yle.fi-sovellus