Avokonttoriin palaava työntekijä altistuu ilman virushiukkasille, mutta niiden tartuttavuutta ei tiedetä – yskäisy murtaa helposti kahden metrin turvavälin

Ilmastointia olisi hyvä tehostaa, jotta ilman mahdolliset pienet viruspisarat hajaantuvat.

avokonttorit
Ilmanvaihdon merkitys,Ilmastointi
Haltonin teknologiajohtaja Kim Hagström näyttää savukoneen avulla, miten yskäisy kulkee neuvottelupöydän toiselle puolelle.Thomas Hagström / Yle

Haltonin teknologiajohtaja Kim Hagström painaa savukonetta ja juttelee neuvottelupöydän ääressä. Savu eli kasviöljypohjainen höyry nousee siististi ylöspäin. Samaa reittiä menevät Hagströmin puhuessaan tuottamat molekyylit. Pöydän toisella puolella istuva henkilö on turvassa.

Ilmastointijärjestelmiä tekevä Halton näyttää savulaitteen avulla, miten yleisesti suositeltu kahden metrin turvaväli toimii neuvotteluissa.

Hagström painaa laitteesta lisää savua ja henkäisee siihen. Savu kulkeutuu vastapäätä istuvan henkilön päälle.

Seuraavaksi Hagström esittää vielä yskäisyn. Ärhäkkä savupilvi rikkoo kahden metrin turvavälin ja savu syöksyy vastapäisen henkilön päälle.

–Allergiayskä, anteeksi, Hagström naurahtaa.

Ilmanvaihdon merkitys,Ilmastointi
Kahden metrin turvaväli riittää suojaksi, jos puhutaan tavalliseen tapaan. Pleksi pysäyttää aivastuksenkin kulun.Thomas Hagström / Yle

Kahden metrin turvaväli riittää hengitysilman rajaamiseen, jos keskustelu pysyy rauhallisena eikä vastapäinen henkilö aivastele tai yski. Ilman pienet aerosolit kulkeutuvat kuitenkin pitemmälle.

Halton on hankkinut sermejä, ja Hagström asettaa ne takaisin neuvottelupöydän keskelle. Niihin savu pysähtyy samoin kuten myös hengitysilma.

Kahden metrin turvaväliä suositellaan yleisesti, kun työntekijät palaavat etätöistä työpaikoille. Raja tulee siitä, että lääkärit epäilevät tartuntaa, mikäli henkilö on oleillut 15 minuttia samassa tilassa alle kahden metrin päässä oireita saaneesta ihmisestä.

Törmäilyä keittiössä ja sosiaalitiloissa kuuluu välttää

Paluu on käynnissä monilla työpaikoilla. Paluuohjeissa korostetaan turvaväleja ja hygieniaa.

Täydessä vahvuudessa konttoreihin ei palata vaan osa jatkaa etätöitä. Kaikki eivät saa rynnätä toimistoihin yhtaikaa, jotta turvavälit saadaan pidettyä.

– Tiimissä voidaan päättää, että huomenna on puolet porukasta toimistolla ja toinen puolikas ylihuomenna, tai vuoroviikoin mikä parhaiten sopii, yritysturvallisuden johtava asiantuntija Markku Rajamäki Elinkeinoelämän keskusliitosta neuvoo.

Rajamäen mukaan työnantajan kannattaa myös ottaa kiinteistön pohjapiirros esiin ja miettiä ihmisten kulkureittejä.

– Silloin löytyvät kapeikkopaikat, vaikkapa pienet keittiötilat, sosiaalitilat, vessat ja hissit, joissa tyypillisesti tulee lähikontakti, vaikka ei haluttaisikaan. Niihin kannattaa miettiä ohjeita. Ruokailu kannattaa porrastaa.

Esimerkiksi EK:ssa on ohjeistettu työntekijät tulemaan sisään aamulla talon toiselta puolelta ja poistumaan toiselta. Niin vältetään ristikkäistä liikennettä.

Ilmanvaihdon merkitys,Ilmastointi
Haltonin teknologiajohtaja Kim Hagström esittelee hengitysilman kulkua.Thomas Hagström / Yle

Hengityksen pienet pisarat jäävät leijumaan

Kahden metrin turvavälillä pyritään estämään altistumista toisen ihmisen suoralle hengitysilmalle. Pieniä pisaroita leijailee kuitenkin puhujan hengityksestä kauemmas huoneilmaan.

– Kun puhun tässä, osa hiukkasista pääsee leijailemaan tänne ympäristöön. Ne saattavat leijailla todella pitkälle ja pitkään, Haltonin toinen omistaja ja hallituksen varapuheenjohtaja Tarja Takki-Halttunen kuvailee.

Pienet aerosolihiukkaset voivat leijailla ja tartuttaa useita tuntejakin.

– Eri asia on, minkä kokoinen annos tarvitaan siihen, että ihminen sairastuu.

Ilmanvaihdolla laimennetaan sisäilmaa ja pienennetään tartuntavaaraa, kun mahdollisesti leijailevien taudin hiukkasten vaikutus vähenee.

– Johtavat tutkijat tällä alalla kansainvälisesti ovat sitä mieltä, että ilmavälitteistä pienten pisaroiden kautta tapahtuvaa tartuntariskiä ei voida poissulkea. Silloin ilmanvaihdolla on äärimmäisen tärkeä merkitys

Takki-Halttusen mukaan koronan takia ilmanvaihtoa kannattaa tehostaa, jotta tilaan saadaan enemmän raitista ilmaa. Koneellista ilmanvaihtoa tehostetaan lisäämällä koneen kierroksia.

– Jos se ei ole mahdollista niin ikkunoiden avaaminenkin auttaa. Ilma pitää saada kiertämään.

Seuraavaksi kannattaa tutkia ilman suuntautumista ja ilmajakoa toimistossa, jotta selviää, missä päin toimistoa on turvallisinta istua.

Suomalaistutkmus: koronavirus voi leijailla metrejä

Pienten leijailevien pisaroiden merkitys saa tukea laajasta suomalaistutkimuksesta, jossa mallinnettiin koronavirusta sisältävien pisaroiden liikkumista sisätiloissa. Tutkimuksesta on julkaistu vertaisarvioitu artikkeli. (siirryt toiseen palveluun)

– Tutkimuksessa on osoitettu, että hengityksestä, puheesta ja yskimisestä tulevat pisarakoot ovat tyypilisesti leijumiskokoluokassa eli ne jäävät leijumaan ilmaan. Se on merkittävä asia, joka täytyy ottaa huomioon ilmanvaihtoasioissa, kertoo tutkimusta koordinoinut apulaisprofessori Ville Vuorinen Aalto-yliopistosta.

Vuorinen korostaa ilmanvaihdon suunnan ja ihmisten istumapaikkojen välisen yhteyden merkitystä. Vaikka ihmiset istuisivat kaukana toisistaan, ilmanvirtaus voi kuljettaa aerosoleja henkilön luota toiselle.

DNA:n toimitiloja Kuopiossa.
Ilman pienet aerosolihiukkaset voivat leijailla sisätiloissa ja tartuttaa useita tuntejakin.Matti Myller / Yle

Tutkimuksessa selvisi, että aerosolit leviävät ilmanvaihdon mukana jopa kymmenen metrin päähän. Kuivassa yskässä irtoavat pienet hiukkaset eivät putoa heti maahan, vaan ne kuivuvat ilmassa ja jäävät leijumaan sisäilman virtausten mukana.

Vuorisen mukaan tartuntariski kasvaa sitä suuremmaksi, mitä pidempään ja tiiviimmin sisätiloissa oleskellaan.

– Jos tuplataan etäisyys, niin tietyin oletuksin pitoisuudet laskevat, parhaimmillaan jopa puolittuvat. Mutta huonoimmillaan laimeneminen tapahtuu heikommin, jolloin riski voi syntyä pidemmälläkin etäisyydellä.

Mitä laimeampi aerosolipitoisuus on, sitä pidempi aika aerosoleja pitäisi hengittää, jotta riskiraja ylittyisi.

Tutkimuksessa tarkasteltiin altistumista muun muassa kaupoissa ja julkisissa tiloissa. Riski altistumiselle on niissä pieni, koska tiloissa vietetään lyhyt aika ja väljyyttä riittää.

Työpaikoilla ja joukkoliikenteessä riskit altistumiselle ovat suuremmat, koska konttorissa ollaan koko päivä eikä bussissa voi välttämättä pitää etäisyyttä muihin.

WHO ei ole uskonut hiukkasten tartuttavan

Etenkin pandemian alkuvaiheessa Maailman terveysjärjestön WHO:n kanta oli, ettei koronavirus leviäisi pienten ilmassa leijailevien pisaroiden kautta. Järjestön kanta oireettomien tartuntojen merkitykseen on myös vaihdellut kevään aikana.

Vuorisen mukaan WHO:n kanta hengitysvälitteisen tartunnan merkittävyydestä vaikuttaa muuttuneen, koska järjestö antoi suosituksen maskien käytöstä julkisilla paikoilla alueilla, joissa epidemia on levinnyt.

Käsitys taudin mahdollisista tarttumismekanismeista ja pisaroiden leviämisestä on täsmentynyt kevään kuluessa uusien tieteellisten julkaisujen myötä. Esimerkiksi pintojen merkitystä korostettiin epidemian alkuvaiheessa, mutta nyt sitä pidetään vähäisempänä.

Esimerkiksi Saksan terveysviranomaiset antoivat hiljattain uuden ohjeistuksen, jonka mukaan ilmanvaihtoa pitää tehostaa esimerkiksi tuulettamalla, jotta ilmassa leijuvat aerosolit pääsevät poistumaan tilasta.

Toimistorakennus.
Paluu avokonttoriin tarkoittaa turvavälien ja hyvän hygienian muistamista sekä oman liikkumisen tarkkailua.AOP

Yrityksissä on paineita palata toimistoihin

Konttoreihin paluuta hillitsee hiukan se, että hallitus suosittelee yhä etätöitä.

Suomalaisista 40 prosenttia työskenteli edelleen touko–kesäkuun vaihteessa etätöissä koronatilanteen vuoksi, kertoo EK:n ja Enter 2020 -yritysryhmän teettämä kyselytutkimus (siirryt toiseen palveluun). Valtaosa kyselyyn vastanneista koki, että pystyy tekemään työnsä yhtä laadukkaasti ja tehokkaasti kuin ennen koronaepidemiaa.

EK:n Markku Rajamäen mukaan yrityksissä on paineita palata toimistoille, vaikka etätyö sujuukin. Strategiapohdiskelu, kehityshankkeet ja sosiaalinen rupattelu vaativat läsnäoloa ja yhteistä aikaa.

Toimistossa ei pitäisi olla vaarallisempaa kuin ravintolassa.

– Miten näitä rajoituksia muuten on purettu, niin suhteessa siihen ei tunnu siltä, että toimistoissa olisi sen vaaralisempaa, kunhan järjestelyistä pidetään huolta.