Suomi on vastuussa äärimmäisen uhanalaisen sammallajin suojelemisesta – jos siihen ei pystytä, moni laji voi kadota

Euroopassa äärimmäisen uhanalaista hitupihtisammalta etsitään Kainuusta. Sammaleella on iso vaikutus luonnon monimuotoisuuden säilymisessä.

sammalet
Metsähallituksen luontopalveluiden luontokartoittaja Timo Kypärä tutkii luppilla sammalia.
Timo Kypärä tarkastaa kaksikymmentä kertaa suurentavalla suurennuslasilla, onko kyseessä hitupihtisammal. Tämän jälkeen siitä otetaan näyte, ja varmistetaan se mikroskoopin avulla. Timo Sihvonen / Yle

Suomen luonnossa liikkuva tuskin osaisi arvata, että jalkojen alla saattaa lymytä sammallaji, joka on luokiteltu koko Euroopassa äärimmäisen uhanalaiseksi. Tätä harvinaista hitupihtisammalta etsitään tänä kesänä eri puolella Suomea, ja etsinnät ovat tuottaneet tulosta.

Parhaillaan Metsähallituksen luontopalveluiden luontokartoittaja Timo Kypärä penkoo metsiä sammaleen löytämiseksi Kainuusta, Sotkamon Hiidenportin kansallispuistosta.

– Parilta maapuulta sitä on jo löytynyt. Tietysti toiveissa olisi, että löytyisi vielä enemmän.

Kaikilla lajeilla on kytköksiä ympärillä oleviin lajeihin. Juuri hitupihtisammaleen yhteyksiä toisiin lajeihin ei tarkasti tiedetä, mutta se voi olla jollekin toiselle lajille elinehto. Jos sammal katoaa, moni muukin laji voi joutua vaikeuksiin.

– Kysymys on pohjimmiltaan aina monimuotoisuuden säilymisestä. Kun luonto köyhtyy, se kostautuu tulevaisuudessa meille ihmisille esimerkiksi ruuan puutteena, Metsähallituksen luonnonsuojelupäällikkö Marko Sievänen perustelee.

Käynnissä oleva sukupuuttoaalto on ympäristöongelmista vakavin – yhden eliölajin kuolema voi johtaa myös toisen katoamiseen

Hitupihti löytyy Kainuun metsistä

Hitupihtisammal tunnetaan pohjoisella havumetsävyöhykkeellä. Sitä on löydetty Suomesta, Ruotsista, Baltian maista, Venäjältä, Puolasta ja Pohjois-Amerikasta.

Huomattava osa lajin Euroopan kannasta löytyy Suomesta, minkä vuoksi maallamme on kansainvälinen vastuu lajin säilymisestä.

– Meidän pitää pyrkiä pitämään olemassa olevat hitupihtisammalesiintymät elinvoimaisina ja turvata niitä, jotta laji voisi levitä, Kypärä kertoo.

Mikroskooppikuva hitupihtisammaleesta
Mikroskooppikuva hitupihtisammaleesta.Timo Kypärä

Tyypillinen elinympäristö hitupihtisammaleelle on tuoreen kankaan havumetsä tai korpi, jossa on vanhaa lahopuuta. Kypärän mukaan Suomen mittakaavassa Kainuu on hitupihtisammaleen ydinaluetta. Siellä hitupihtisammalesiintymiä on tiedossa noin kymmenen.

Jos hitupihtisammalta löytyy luonnosta, siitä otetaan näyte, jonka jälkeen se tarkistetaan mikroskoopilla. Kun hitupihtisammalesiintymä todetaan, sen laajuudesta ja kasvupaikasta kerätään tiedot ylös ja tallennetaan Suomen ympäristöhallinnon ylläpitämään rekisteriin. Tulevina vuosina tehdään seurantakäyntejä ja katsotaan, vieläkö hitupihtisammalta esiintyy niissä kohdissa, mihin merkintä on aiemmin tehty.

Uhanalaisuuteen syynä ihminen

Kuten lähes jokaisen uhanalaisen lajin, myös hitupihtisammaleen harvinaisuuteen on syynä ihmisten toiminta: voimakas metsien käyttö ja kuivatus. Sieväsen mukaan hitupihtisammaleelle sopivat olosuhteet ovat käyneet vähiin.

Metsähallituksen luontopalveluiden luontokartoittaja Timo Kypärä tutkii sammalia.
Kaikista vaativimmat lajit viihtyvät paikoilla, jotka usein ovat otollisia myös muille lajeille. Jos hitupihtisammalta löytyy, samasta paikasta voi löytyä muitakin arvokkaita lajeja. Timo Sihvonen / Yle

Hitupihtisammaleen suojelu on ollut perusteena joidenkin suojelualueiden ja kansallispuistojen perustamisessa. Myös metsän omistajat voivat suojella osia metsistään, jotta niiden olosuhteet säilyisivät hitupihtisammaleelle otollisina. Timo Kypärän mukaan tekeillä on hoitosuunnitelma, jossa häviämisvaarassa olevia esiintymiä autetaan viemällä lahopuita metsään lajille sopiviin kasvuolosuhteisiin.

Vaikka laji on äärimmäisen uhanalainen, tilanne hitupihtisammaleen suhteen ei ole vielä täysin menetetty.

– Lajin tilanne on parempi, mitä on oletettu. Järvi-Suomesta hitupihtisammalta löytyi enemmän kuin aiemmin.

Herättikö juttu ajatuksia? Keskustele aiheesta 13. kesäkuuta kello 23:een saakka.

Lue myös: Tutkimus: Talouskasvu syö luonnon monimuotoisuutta Suomessa – Nyt biodiversiteetin köyhtyminen voidaan pysäyttää