Koe itse poliitikon tuska – Ylen velkaleikkurilla voit päättää miten taloudesta tiristetään 7 miljardia: Valitsetko verot vai leikkaukset?

Ylen Koronan jäljet -sarja alkaa. Avausjutussa voit asettua poliitikon saappaisiin ja ratkaista Suomen velkakriisin.

koronavirus
Tuula Pöyhönen, Katja Joutsijoki ja Aki-koira nauttivat kesäpäivästä Hakaniemen torilla.
Talous heräilee henkiin koronaiskun jälkeen. Elämä palasi kesäkuun alussa myös Helsingin Hakaniementorille.Toni Määttä / Yle

Luvassa on tuskallisia päätöksiä – leikkaamista tai veropiiskaa.

Suomen hurja velkaantuminen hyväksytään juuri nyt yksimielisesti, mutta yksimielisiä ollaan myös siitä, että tätä menoa ei voi jatkaa loputtomiin.

Tämänhetkinen ennuste (siirryt toiseen palveluun) on, että Suomen julkinen velka nousee ainakin 200 miljardiin euroon, kun nyt velkaa on 140 miljardia. Syynä on korona: ensin hätäapuraha, seuraavaksi elvytys ja kärsineen talouden paikkailu.

llman lainarahaa voisimme olla syöksykierteessä. Mutta kun pahin talouspudotus on pysäytetty, edessä on todennäköisesti sopeuttaminen, ja siitä tässä jutussa on kyse.

Sopeuttamisessa korotetaan veroja ja leikataan menoja, koska tulot ja menot eivät ole enää tasapainossa. Kyse ei ole kertaleikkauksista, vaan muutosten pitää olla pysyviä.

Talousviisaiden mukaan taloutta pitää 2020-luvulla sopeuttaa 7–10 miljardilla eurolla. Luvun on esittänyt Suomelle selviytymisstrategian tehnyt Vesa Vihriälän johtama tutkijaryhmä.

Velkaleikkuri: Astu poliitikon saappaisiin

Nyt voit astua itse poliitikon saappaisiin ja kokeilla, miten saisit 7 miljardin euron muutokset kasaan.

Tarjolla on 9 veronkorotusta ja 13 menoleikkausta. Jokaiseen voi tehdä pienen tai ison muutoksen, tai olla tekemättä mitään. Jutun yläreunassa näet koko ajan palkin, joka kertoo miten tavoite täyttyy.

Jokaisen valinnan jälkeen näet myös, kuinka moni Velkaleikkurin täyttänyt on kanssasi samaa mieltä.

Katso ensin, miten taloutta voisi tasapainottaa veroruuvin kiristämisellä, ja käy sitten läpi sopivat leikkauskohteet. Aloitetaan palkka- ja kulutusveroilla. Voit kuvitella, miten ihastuneita omat äänestäjäsi ovat eri verojen korotuksista.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Veroilla kartutetaan valtion kassaa, mutta samalla niillä ohjataan käyttäytymistä. Veroilla voidaan nostaa sellaisten tuotteiden hintoja, joiden kulutusta halutaan rajoittaa. Olisivatko nämä haittaverot keino lyödä kaksi kärpästä yhdellä iskulla?

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Omaisuusveroa ei Suomessa enää ole, mutta silti omistamista voidaan verottaa: keinoina ovat esimerkiksi kiinteistö- ja pääomatuloverot.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Kotitalouksien maksamasta tuloverosta kertyy valtiolle melkein 30 miljardia, mutta yritysten tuloverostakin kilahtaa kirstuun kuusi miljardia. Voisiko siitä vielä pusertaa?

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Verojen nostaminen ei välttämättä lisää verotuloja ainakaan niin paljon kuin paperilla voisi laskea. Jos esimerkiksi alkoholiveroa korotetaan tuntuvasti, kansa kääntyy Viron-tuonnin puoleen ja alkoholiveron kotimainen tuotto vähenee.

Tasapainoon sittenkin menoja leikkaamalla?

Veroja Suomessa riittää, mutta myös erilaisissa kululuokissa riittää valinnanvaraa. Usein leikkaukset ovat tulenarkoja poliittisia kysymyksiä. Niiden kanssa poliitikko saa olla tarkkana, mutta tässä Velkaleikkurissa voit tehdä kokeiluja pelkäämättä äänestäjien kostoa. Otetaan ensin tarkasteluun suurimmat ja siten ehkä myös arkaluontoisimmat leikkauskohteet.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Edellä tekemäsi päätökset koskevat erittäin suurta joukkoa. Suomessa on 1,6 miljoonaa eläkkeensaajaa ja 309 000 työtöntä. Olisivatko lapsilisät parempi leikkauskohde? Tosin niitä saavia perheitäkin on yli 540 000. Opintorahaa saa hiukan vajaa 300 000 opiskelijaa.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Jos äänestäjän suoriin etuihin kajoaminen tuottaa vaikeuksia voit miettiä, miten hiukan epäsuoremmin näkyvät nipistykset kostautuisivat seuraavissa vaaleissa.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Koulutuksella, tutkimuksella ja yrityksiä tukemalla rakennetaan tulevaisuutta, mutta olemmeko nyt tilanteessa, että säästöjen hakemisessa ei yhtään kiveä jätetä kääntämättä?

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Ovatko kehitysapu, kulttuuri ja luonnonsuojelu teemoja, joihin ei ole varaa vaikeina aikoina? Vai sittenkin niitä, joita juuri nyt aivan erityisesti tarvitaan?

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Poliisi ja puolustusvoimat ovat turvallisuuden takaajia. Myös niiden määrärahoja on usein leikattu – ja myöhemmin taas nostettu.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Velkaleikkurissa on tosi kyseessä

Ylen Velkaleikkuri on esimerkki siitä, millaisia valintoja on edessä ja minkä kokoluokan toimia velkaantumisen pysyvä jarruttaminen vaatii.

Samat kysymykset ovat pian poliitikkojen pöydällä, tosin tätä leikkuria mutkikkaampina. Budjettikirjassa on 792 sivua ja ehtymätön joukko menoja, joista säästöjä voidaan haeskella. Veronkorotuksia voidaan poimia 126 eri veroluokasta.

Jokaisella tekemälläsi valinnalla on isoja seurauksia. Etuuksien leikkaaminen osuu ennen kaikkea pienituloisiin. Veronkorotukset heikentävät ihmisten ostovoimaa ja saattavat kannustaa yrityksiä vaihtamaan maisemia. Arvonlisäverojen korottaminen osuu tasaisesti kaikkiin, mutta suhteellisesti kovimmin pienituloisiin ja vähentää verotuksen progressiota.

Leikkaukset säästävät menoja, mutta lisäävät niitä herkästi toisaalla. Jos etuuksia leikataan, aiempaa useampi ihminen tarvitsee perustoimeentulotukea.

Iso menoleikkaus olisi mille tahansa toimijalle sokki, on kyseessä sitten korkeakoulu tai poliisi. Samalla häviää aimo annos jo tehtyä työtä ja kerrytettyä osaamista.

Ja niin edelleen - jokaisella toimella on vähintään kaksi puolta.

Lue tästä lisää siitä, miten esimerkit on valittu ja laskettu:

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Ekonomistit hetken yksimielisiä

Mitä sanovat ekonomistit? Verot ylös vai leikkurit käyntiin?

EK:n, SAK:n ja Kelan ekonomistit ovat yhtä mieltä oikeastaan vain siitä, että juuri tuo linjaus kuuluu hallitukselle. Se on politiikkaa, sen kovinta ydintä. Tästä huolimatta he tarjoavat hallitukselle evästyksiä, kukin omista lähtökohdistaan.

Perustustoimeentulosta huolehtivan Kelan tutkimuspäällikkö Signe Jauhiaisen mukaan taloutta joudutaan sopeuttamaan niin roimasti, että “kaikkia keinoja joudutaan käyttämään laajasti”.

Kansaneläkelaitoksen tutkimuspäällikkö Signe Jauhiainen.
KELAn tutkimuspäällikkö Signe Jauhiainen varoittaa hakemasta säästöjä minimisosiaaliturvasta. Toni Määttä / Yle

Palkansaajia edustavan SAK:n pääekonomisti Ilkka Kaukorannan mielestä elintärkeistä eduista ja palveluista ei pidä leikata, ja “siksi myös veronkorotuksia pitäisi yrittää löytää”.

Peruskysymys sekä Velkaleikkurissa että oikeassa elämässä on sama: kiristetäänkö mieluummin veroja vai leikataanko hyvinvointivaltion menoja. Kolmaskin vaihtoehto on, siihen palataan myöhemmin tässä jutussa.

Työnantajia edustavan EK:n pääekonomisti Penna Urrilan mukaan “leikkauspaineista voidaan tehdä hieman siedettävämmät”, jos sote-uudistuksen kaltaisia rakenneuudistuksia saadaan aikaan. Urrilakin uskoo laajaan työkalupakkiin, eikä sulkisi veronkorotuksia kokonaan pois.

Ison pakin jokainen leka ei kelpaa

Osa työkalupakin toimista on järeitä.

Kuten Velkaleikkurista huomaa, arvonlisäveron eli ALV:n korottaminen 24 prosentista 25:een kilauttaisi valtion kassaan kerralla 910 miljoonaa euroa. Jos nollan, 10 ja 14 prosentin alennetut alv-kannat poistettaisiin ja sulautettaisiin yhdeksi 24 prosentin alv:ksi, vaikutus olisi yli kolme miljardia euroa.

Tästä huolimatta ALV:n korotus ei saa kannatusta.

SAK.n pääekonomisti Ilkka Kaukoranta.
SAK.n pääekonomisti Ilkka Kaukorannan mukaan velkaantuminen on nyt vastuullista, koska sillä tasataan suhdannetta. Velanotto ei saa kuitenkaan olla hallitsematonta. Toni Määttä / Yle

– Meidän näkökulmastamme verotuksen pitää tasata tuloeroja, ja siinä tasavero on huono työkalu, sanoo Kaukoranta.

Arvonlisäveroa maksetaan lähes kaikista palveluista ja tuotteista. Se on yhtä suuri kuluttajan tuloista riippumatta. Pienituloisen tuloista menee suurempi osuus kulutukseen kuin suurituloisella. Siksi ALV on pienituloiselle suhteellisesti raskaampi kuin suurituloiselle.

Korotus vähentäisi myös kuluttamista ainakin jossain määrin, ja siirtäisi ostoksia ulkomaille. Siksi se ei ole myöskään EK:n mieleen.

Elinkeinoelämän keskusliiton pääekonomisti Penna Urrila.
Suomi joutuu turvautumaan sekä menoleikkauksiin että verojen korotuksiin, arvioi Elinkeinoelämän keskusliiton pääekonomisti Penna Urrila.Toni Määttä / Yle

– Arvonlisäverotus on jo nyt kireää. Sen kiristämistä pitää välttää kaikin keinoin, EK:n Urrila sanoo.

Leikkauksien ulkoistamista

Toinen vaikuttava, mutta hankala pala on usein käytetty salainen ase: indeksijäädytykset.

Etuuksien ja eläkkeiden leikkaaminen antaa hallituksesta julman mielikuvan. Siksi leikkaaminen voi olla ainakin poliittisesti helpompaa, kun se tehdään jäädyttämällä etuuksiin vuosittain tehtävät indeksikorotukset. Tällöin eläkkeitä tai sosiaalietuuksia ei koroteta samassa tahdissa palkkojen ja hintojen nousun kanssa.

Kelassa kikan ei anneta harhauttaa.

– Se on yksi tapa leikata. Ostovoima heikkenee indeksien jäädytyksen myötä, ja sekin on sosiaalitukien leikkaamista, Kelan Jauhiainen sanoo.

– Pienituloisten toimeentulo pitäisi turvata. Minimisosiaaliturvaa ei voi leikata älyttömästi.

Myös SAK:ssa eläkkeiden annettaisiin nousta palkkojen ja hintojen mukana.

– Tässä tilanteessa en lähtisi eläkkeistä leikkaamaan. Suhdanne on sellainen, että nyt ei ole leikkauksen aika, Kaukoranta sanoo.

Sen sijaan EK:ssa ajatusta ei ainakaan ammuta alas.

– Se on tehokas keino tasapainottaa taloutta pidemällä ajalla. Indekseihin sidotut kulut ovat isoja menoja valtiolle ja kunnille, Urrila sanoo.

Kuka käskee rajaamaan velanottoa?

Moni poliitikkotoverisi on sitä mieltä, että velanmaksun on alettava niin pian kuin mahdollista.

Onko asia todella niin?

Edes talousviisaat eivät oleta, että koko 60 miljardin euron lisävelkapottia maksettaisin pois nopeasti – tai ehkä koskaan. Vihriälän raportissa nobelisti Bengt Holmström ja professorit Sixten Korkman ja Roope Uusitalo pitävät täysin hyväksyttävänä, että velka jää ainakin toistaiseksi korkeammalle tasolle.

Velka euroa
Samuli Huttunen / Yle

Niin se jää käytännössä kaikilla muillakin. Teollisuusmaiden yhteistyöjärjestö OECD ennusti toukokuun lopulla, että sen jäsenmaiden velkataso nousee keskimäärin 137 prosenttiin (siirryt toiseen palveluun) suhteessa BKT:hen, eli samoihin lukemiin kuin Italialla ennen koronakriisiä.

Euromaat ovat sopineet, että velkaa saisi olla 60 prosenttia suhteessa BKT:hen. Sopimus on unohdettu aikoja sitten.

Kannattaako Suomenkaan puhua velan pysäyttämisestä 90 prosentin tasolle?

Voitaisiinko velkaa ottaa kylmästi vaikka kymmenen tai kaksikymmentä miljardia lisää, vahvistaa sillä taloutta ja vientiyrityksiä tai tehdä ilmastotoimiin tieteentekijöiden toivoma kaikkien aikojen tasonkorotus?

Velkasuhde prosenttia
Samuli Huttunen / Yle

Esimerkiksi monitieteinen BIOS-tutkimusyksikkö pitää velan rajaamista 90 prosenttiin keinotekoisena toimena. Se pelkää että miljardien sopeuttaminen halki 2020-luvun on liian järeä toimi, kun samaan aikaan ilmastokriisiä ja sen vaatimia rakennemuutoksia pitäisi tukea isolla rahalla.

SAK:n Kaukorannan mukaan ei ole ratkaisevaa, onko velkasuhde 80 vai 100 prosenttia. Pääasia on, että tilanne "ei ole hallitsematon". EK:n Urrila ja Kelan Jauhiainen taas pitävät hyvänä tavoitetta rajata velkasuhde alle 90 prosenttiin.

Vihriälä ja moni muu taloustieteilijä kaihtaa liikavelkaa, koska vähävelkaiset maat kestävät tulevia sokkeja paremmin kuin muut. Lisäksi pahasti velkaantuneet maat voivat joutua maksamaan ottamistaan lainoista muita isompaa korkoa.

Vielä kolmas vaihtoehto

Verojen ja leikkurin lisäksi on muistettava vielä se yksi vaihtoehto.

Jos työllisyys ja talous saadaan ripeään kasvuun, velkasuhde pienentyy ja sopeutustarve vähenee. Juuri sitä yritetään nyt – velaksi tehtävällä elvytyksellä.

Koko maailma näyttää ajattelevan samalla tavalla: Nyt ollaan poikkeusoloissa ja rakennetaan siltaa vakaaseen maailmaan. Siltaa piirretään ja rakennetaan samaan aikaan ja sen pituuttakin vasta arvaillaan. Varmaa on vain se, että rakennustyöt hoidetaan velkarahalla, eikä projektia voi jättää puoliväliin. Maksoi, mitä maksoi.

Korjaus: Juttua on tarkennettu 18.6. klo 13.10 siten, että opintotuen sijasta velkaleikkurissa on opintoraha, johon käytetään noin 420 miljoonaa euroa vuodessa

Koronan jäljet -tunnus

Tilaa uutiset koronaviruksesta

Saat Ylen tärkeimmät koronavirusuutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Siirry tilaamaan

Luotettavia koronauutisia nopeasti suoraan puhelimeesi

Lataa Yle.fi-sovellus