Renny Harlin ikävöi kotiin Kiinaan ja halveksuu Hollywoodia: "'Siellä en ikinä tiennyt, tarkoittaako kukaan mitä sanoo"

Kulttuurivieras, elokuvaohjaaja Renny Harlin haaveilee talosta Suomessa, vaikka koti ja työ ovat maailmalla.

Kulttuurivieras
Elokuvaohjaaja Renny Harlin, Helsinki, 30.5.2020.
Renny Harlin on viimeiset 35 vuotta haaveillut viettävänsä koko kesän Suomessa. Nyt se toteutuu.Jari Kovalainen / Yle

Renny Harlin tuntee vähän syyllisyyttä sanoessaan mitä sanoo, mutta sanoo sen silti: “Tämä kevät on ollut henkilökohtaisesti yksi elämäni parhaista.”

Adjektiivi, jota hän käyttää on fantastinen.

Ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin Harlinilla on ollut runsaasti vapaa-aikaa. Ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin hän on ehtinyt käydä Suomessa muutenkin kuin kääntymässä.

– Olen aina rakastanut Suomea. Nyt olen löytänyt sen uudelleen. En kertaakaan 35 vuoteen ole päässyt näkemään, miten täällä tulee kevät ja sitten kesä. Se on ollut ihmeellinen kokemus.

Harlin lähti valloittamaan Amerikkaa 1980-luvun puolivälissä. Sittemmin hän on ohjannut yhteensä 22 pitkää elokuvaa Yhdysvalloissa, nykyisessä kotimaassaan Kiinassa ja ties missä maailmalla.

Lisäksi hän on ohjannut tv-sarjoja, käsikirjoittanut ja tuottanut elokuvia ja pyörittää parhaillaankin yrityksiään sekä Los Angelesissa että Pekingissä.

Vaikka uralle on mahtunut töyssyjä, Harlinin elokuvat ovat keränneet kansainvälisesti yli miljardin dollarin lipputulot. Siihen ei ole yltänyt kukaan muu suomalainen eikä kovin moni muu edes maailman mittakaavassa.

Elokuvaohjaaja Renny Harlin, Helsinki, 30.5.2020.
– Se, että tulen Suomesta, on auttanut mua navigoimaan sekä vaikeissa paikoissa että menestyksen kuohuissa, niin ettei systeemi ole polttanut mua loppuun, Harlin pohtii.Jari Kovalainen / Yle

Harlin lähti kotoaan Kiinasta tammikuussa viikon työmatkalle Suomeen kahden pienen matkalaukun kanssa. Sillä reissulla hän on edelleen.

Kaksi päivää lähdön jälkeen Kiinan koronavirustilanne räjähti käsiin, eikä kotiin ollut menemistä. Harlin vietti Suomessa vähän aikaa ja meni sitten Los Angelesiin hoitamaan asioita.

Kun viimeinen kone Suomeen lähti Harlinin syntymäpäivänä 15. maaliskuuta, hän hyppäsi kyytiin.

– Mietin, minne haluan lähteä, kun haluan maailman turvallisimpaan paikkaan. Päättelin, että se on juuri nyt koti-Suomi. Täytyy nostaa hattua Suomen hallitukselle ja kaikille terveysalalla työskenteleville ihmisille siitä, että tilanne täällä on niin hyvä.

Ensimmäiset pari viikkoa Helsingissä hän vietti kuuliaisesti eristyksissä. Se muutti kaiken.

– Eristys aiheuttikin luovan ja henkisen heräämisen. Vajaassa parissa kuukaudessa kirjoitin kaksi käsikirjoitusta, rauhoituin ja opin kuuntelemaan itseäni.

Jos nukut, joku muu valvoo ja tekee töitä

– Viherkasvini ovat varmasti kuolleet. Toivottavasti jotkut ihmeelliset toukat eivät ole ottaneet paikkoja haltuun, kun koti on ihan tyhjillään, Renny Harlin vitsailee.

Hänellä on koti-ikävä Pekingiin.

Harlinista on ihanaa olla Suomessa, mutta koti on ollut Kiinassa jo kuusi vuotta.

Elokuvaohjaaja Renny Harlin, Helsinki, 30.5.2020.
Harlinin Hollywood-läpimurrosta, Die Hard 2:sta on nyt tasan 30 vuotta. – Sanoisin etenkin nuorille ihmisille, että aika menee nopeasti sekä työssä että muuten elämässä. Olen mielessäni vieläkin se sama kolmekymppinen kuin silloin.Jari Kovalainen / Yle

Siellä on oma yritys, ystäväpiiri ja muu yhteisö. Vuosien ajan hän on herännyt siellä aamuvarhain, käynyt salilla, juossut palaverista toiseen, ohjannut elokuvia, kokkaillut iltaisin kavereilleen tai vain itselleen ja sitten mennyt aikaisin nukkumaan.

Harlinin sanoo arkensa olevan aika puritaanista. Töitä pitää tehdä, jos haluaa menestyä, ja menestyminen selvästi on asia, joka Harlinia kiinnostaa.

– Jokainen tietää, että jos haluaa vakavissaan tehdä työtään, ei ole aikaa lekotella. Jos menet nukkumaan tai otat vähän drinkkiä, joku muu on samaan aikaan hereillä ja tekee sitä duunia täysillä. Menestys vaatii jatkuvaa puurtamista. On turha luulla, että nyt olen stara, nyt on kaikki saavutettu.

Loputon uutteruus on yksi niitä harvoja asioita, joka Harlinin mukaan on yhteistä Amerikalle, Kiinalle ja Suomelle.

Hengenheimolaisuutta kiinalaisten kanssa

Kiinaan muuttaminen kuusi vuotta sitten kolmenkymmenen Hollywood-vuoden jälkeen ei ollut Harlinille kummoinenkaan kulttuurishokki.

Paljon pahempi paikka oli aikanaan lähteä Suomesta Amerikkaan. Harlin sanoo tunteneensa itsensä 1980-luvun puolivälin Hollywoodissa juntiksi, vaikka luuli jo nähneensä maailmaa.

– Kiemurat olivat niin sulavia, ja ihmisten kanssakäyminen sellaista, että en ikinä siellä tiennyt, tarkoittaako kukaan mitä sanoo. Kun näit jonkun ensimmäistä kertaa, se sanoi, että mahtava nähdä, olet niin kaunis, sulla on ihana paita ja “I love you”. Olin suomalainen ja tottunut siihen, että ihmiset sanovat vain, mitä tarkoittavat.

Vaikka Harlin vietti kymmeniä vuosia Los Angelesissa, hän sanoo, ettei koskaan tottunut kaupungin tekopyhään pinnallisuuteen.

Elokuvaohjaaja Renny Harlin, Helsinki, 30.5.2020.
– Vuorovaikutus muiden kulttuurien kanssa ja kansainvälistyminen on hirveän tervettä Suomelle. Me ollaan oltu vähän oma sisäänpäinlämpiävä saarekkeemme, Harlin pohtii.Jari Kovalainen / Yle

Kiinaan mennessään hän sen sijaan tunsi välitöntä hengenheimolaisuutta ihmisten kanssa.

– Kiinalaiset ovat hieman varautuneita, ujoja ja hiljaisia. Siellä voi syödä lounaan ilman, että kukaan sanoo sanaakaan, ja se on ihan okei. Amerikassa se olisi katastrofi.

Vieraassa kulttuurissa pärjää, kun hyväksyy, että jotkut asiat nyt kerta kaikkiaan hoidetaan eri tavalla. Esimerkiksi hissin korjaaminen voi olla byrokratian takia kärsivällisyyttä koetteleva jumppa, jos on tottunut siihen, että pirautus huoltoyhtiöön riittää.

– Koska en ole amerikkalainen vaan suomalainen, en odota, että kaikkien maiden pitäisi olla kuten Amerikka. Jos jossain tehdään asiat toisin kuin heillä, heidän mielestään ihmiset ovat tyhmiä. Ja tyhmiä kiinalaiset eivät todellakaan ole.

Harlin arvostaa Kiinassa myös ihmisten aitoa halua tuntea yhteistyökumppaninsa.

Ennen kuin bisnes otetaan puheeksi, pitää tietää, millainen perhe toisella on, mistä hän haaveilee ja miten ajattelee.

– Jos Amerikassa istuu illalliselle, niin viimeistään kolmas lause liittyy siihen, miten me tehdään tämä diili. Kiinassa sellaista pidetään öykkärimäisenä. Kiinassa voidaan tavata useita kertoja niin, ettei työstä puhuta lainkaan, ainoastaan tutustutaan.

Tympääntyminen Hollywoodin arvoihin ja elämäntapaan teki asettumisesta Kiinaan Harlinille helppoa.

Usko omaan erinomaisuuteen aiheuttaa kankkusta

Tänä vuonna tulee kuluneeksi 30 vuotta siitä, kun Renny Harlin räjäytti pankin Bruce Willisin tähdittämän toimintahitti Die Hardin jatko-osalla.

Die Hard – Die Harder oli sen ajan mittapuulla törkeän kallis elokuva, mutta se palkitsi rahoittajat. Rymistelyyn laitetut 70 miljoonaa dollaria tuottivat maailmanlaajuisesti 240 miljoonaa lipputuloina.

Tie tähtiin oli auki. Oli kuuluisuuksia, kuplajuomaa ja julkisuutta. Välillä mopo keuli, kun Harlin yritti jäljitellä unelmatehtaan elämäntapaa.

– Oli tilanteita, joissa yritin mennä virran mukana. Sitten eräs amerikkalainen tuottajaystäväni sanoi, että “Don’t smoke the crack pipe of Hollywood”, älä polta Hollywoodin crack-piippua. Menestys on kuin huume, jonka savua imee ja huumaantuu. Vauhti on kova ja uskot erinomaisuuteesi sokeasti. Sitten voi tulla aika paha kankkunen, kun asiat eivät menekään kuten odottaa.

Elokuvaohjaaja Renny Harlin, Helsinki, 30.5.2020.
Harlin sanoo olevansa isänmaallinen ihminen. – Kunnioitan tätä maata ja kansaa ja niitä uhrauksia joita ihmiset mua ennen on antaneet. Tunnen myös vastuuta niitä sukupolvia kohtaan, jotka tulee mun jälkeen .Jari Kovalainen / Yle

Vuosikausien ajan Harlin teki Hollywoodissa vuoroin menestyselokuvia ja vuoroin floppeja.

Hän oppi karvaasti sen, että unelmatehtaassa ihmisen arvo riippuu täysin siitä, kumpaa lajia on viimeksi valmistunut.

– Aika Hollywoodissa muutti mua kyllä kyynisemmäksi ja kriittisemmäksi ihmismielen suhteen. Los Angelesissa oikeita, lämpimiä, rehellisiä ihmissuhteita ei ole helppo löytää.

Renny Harlin sanoo halunneensa pois Hollywoodista, koska ihmisten motiiveista ei voinut koskaan olla kovin varma.

– Viihdemaailman keskuksen olemukseen kuuluu se, että ihmiset pyrkivät kynsin hampain pinnalle, ja jos ovat sinne päässeet, yrittävät pysyä siellä. Olemassaolon taistelu on epätoivoista, ja sen haistaa ympärillään jatkuvasti.

Hiukan Harlin haluaa silti tarkentaa.

Niin paljon kuin hän inhoaakin Los Angelesia, hänelle on tärkeää kertoa myös, miten paljon sitä rakastaa.

Hän puhuu lämpimästi kaupunkia ympäröivästä, uskomattoman kauniista luonnosta: merenrannoista ja vuorista, joilla retkeillä, siitä, miten paljon hänen ammattiaan siinä kaupungissa arvostetaan.

Sitten tulee taas se mutta.

– Itse kaupunkihan on kuin ruma pannukakku. Arkkitehtonisesti siinä ei ole mitään kiinnostavaa. Jos ei puhuta sata vuotta vanhasta elokuvakulttuurista, se ei todellakaan ole mikään kulttuurin kehto.

Harlinin 22-vuotias poika Luukas opiskelee yliopistossa Los Angelesissa. Hän on käynyt usein Suomessa ja arvostaa kesäistä Helsinkiä korkealle.

– Poikani tuli taas kerran Suomeen, ja kun katselimme Espalla vanhoja rakennuksia ja mukulakivikatuja, hänkin totesi, että historia havisee ihan eri tavalla kuin Losin lähiöissä.

"Hollywood tekee pikahampurilaisia massoille"

Renny Harlin haistoi täsmälleen oikeaan aikaan Kiinan kasvavat elokuvamarkkinat. Potentiaalista yleisöä on yli miljardi ihmistä.

Harlin on tehnyt esimerkiksi toimintatähti Jackie Chanin kanssa Skiptracen (2016) kaltaisen kassamenestyksen maassa, joka on tuotantoihin käytetyissä taaloissa menossa kovaa vauhtia ohi Hollywoodin – maassa, jossa kaupallisesta elokuvatuotannosta ei ollut puhettakaan 20 vuotta sitten.

– Voisi sanoa, että Kiina on joissain asioissa niin paljon Amerikkaa jäljessä, että se muistuttaa 1940-luvun Hollywoodia. Se on hyvä ja huono asia.

Kiinassa tehdään Harlinin mielestä paljon Hollywoodia monipuolisempia elokuvia. Mahdollisuudet ovat värikkäämpiä kuin Harlinin makkaratehtaaksi kutsumassa kaupungissa, jossa ei enää tehdä elokuvia aikuisille lainkaan.

– Hollywood tekee pikahampurilaisia massoille. Tuotannoista 95 prosenttia on sarjakuvasankarileffoja, jatko-osia, tai re-makeja. Käyn työn puolesta katsomassa kaikkea, mutta amerikkalaisesta tarjonnasta on vaikea löytää mitään, mitä menisin itseni takia katsomaan. Siellä on vähän tarjolla sellaista, mikä kiinnostaisi varttuneempaa, älykästä yleisöä.

Raha kuitenkin puhuu äänekkäämmin koko ajan myös Kiinassa.

– Isot firmat, joilla ei välttämättä ole mitään tekemistä viihteen tai taideteollisuuden kanssa pyörittävät tätä bisnestä siellä.

Demokratia on Harlinin mielestä suhteellista

Renny Harlin ei halua sanoa Kiinasta mitään ikävää.

Kun häneltä kysyy jotain diktatuuriin liittyvää tai muuten kriittistä, saa vastaukseksi purkauksen Amerikasta. Väistöliikkeen.

Käsikirjoitukset joutuu Kiinassa toki hyväksyttämään paikallisviranomaisilla, mutta koskaan ei ole kuulemma tullut ongelmia. Säännöt ovat Harlinin mukaan pohjimmiltaan samat kuin Hollywoodissa: ei liikaa alastomuutta, ei liikaa väkivaltaa, ei liian roisia kieltä.

Kun tehdään megabudjetin elokuvia megayleisölle, ei saa ärsyttää liikaa ketään, koska tavoite on maksimoida lipputulot. Maasta, kulttuurista, polittisesta järjestelmästä ja uskonnosta riippumatta.

Harlin ei halua vieraannuttaa ketään. Elokuvilla voi varovasti, vähä vähältä laventaa ihmisten maailmakuvaa. Se ei onnistu, jos ovesta tullaan rautakangen kanssa sisään.

– Kun mennään suurten kaupunkien ulkopuolelle Amerikassakin, on kansa aika traditionaalista. Se on pakko muistaa, jos aikoo tehdä tätä hommaa. Asioita voi ja pitää käsitellä modernisti, mutta ihmisiä ei voi shokeerata liikaa. Se on vaan se todellisuus.

Renny Harlin elokuvan kuvauksissa.
Harlin Skiptracen kuvauksissa vuonna 2016. Elokuvasta tuli jymymenestys Kiinassa.Future Film

Kiinan ihmisoikeuksista kysyttäessä seuraa puolustuspuhe siitä, miten jättimäistä kansaa on vaikea johtaa, miten yhteiskunnat ovat erilaisia ja miten Kiinassa, toisin kuin vaikka Amerikassa, ihmisillä on varallisuudesta riippumatta riisiä, koulutusta ja terveydenhuoltoa.

Demokratia ja vapaus ovat Harlinin mielestä suhteellisempia käsitteitä kuin hyvinvointikuplassa elävät suomalaiset ymmärtävät.

– Ainakaan tähän mennessä kukaan ei ole keksinyt parempaa keinoa pitää Kiinan valtava ihmismassa koossa kuin se, että on aika voimakas johto, joka tiettyyn pisteeseen asti sanelee, miten ihmiset yhteisöissään elävät.

Jälleen esimerkki löytyy valtameren takaa.

– Jos miettii amerikkalaista yhteiskuntaa, uskonnon ja politiikan kytköksiä ja heikkeneviä naisten oikeuksia, niin kyllä se demokratiakäsitys voi poiketa monen mielessä suomalaisesta, Harlin kuvailee.

Eikä hänen mielestään niin hienoa maata olekaan kuin Suomi, korkeista veroista huolimatta. Harlin muistaa myös listata, mitä hyvää verorahoilla saadaan: mahdollisuuksien tasa-arvoa, maksuttomia palveluita, yhteiskuntarauhaa.

Hän toteaa myös, että pikkuruisen kansan maailman laidalla on helppoa tarjota kaikkea hyvää kaikille.

– Kannattaa muistaa, että Suomessa on saman verran ihmisiä kuin yhdessä Pekingin lähiössä. On helppo julistaa, että kaiken pitäisi olla demokraattista ja täydellistä. Mikä tulos on ollut vaikkapa siitä, että amerikkalaiset ovat levittäneet loistavaa demokratiaansa Lähi-itään? Siitä on seurannut valtavia sotaisuuksia kieliryhmien, heimojen ja uskontojen välillä. Pitää ymmärtää yhteiskuntien eroja.

Kaverikomedian kuvaukset kuin kesäleiri

Viihdyttäjän tehtävä on viihdyttää, ei muuttaa maailmaa, Renny Harlin toteaa. Hän ei kuitenkaan väistä vastuutaan jättimäisen tunneteollisuuden edustajana.

Sillä on väliä, millaista maailmankuvaa kassamagneettielokuvilla, videopeleillä ja televisiosarjoilla tuotetaan. Harlinin mielestä viihteen pitää heijastella tämän hetken todellisuutta, ja kertoa arvoista, joita sen tekijät tunnustavat.

Sen hän aikoo tehdä tänä kesänä. Toimintaelokuvan erikoismies on Suomessa paitsi koronapaossa, myös tekemässä töitä.

Ja melko outoja töitä, sillä Harlin aloittaa loppukuusta kotimaisen komedian kuvaukset. Kyseessä on paitsi genreseikkailu, myös ohjaajan ensimmäinen suomenkielinen elokuva.

Ollaan melko kaukana jättibudjetin toimintarymistelyistä.

Kun pari kuukautta sitten julkistettiin, että Renny Harlin ohjaa pitkälti navan alla liikuskelevan Luokkakokous-elokuvasarjan jatko-osan jatko-osan, meni useampi aamukahvi väärää kurkkuun.

Ovathan ne suosittuja leffoja, mutta onko se Renny ihan sekaisin? Onko sen rahat loppu? Eikö koronan takia mitään muita töitä ole?

Renny Harlin kuitenkin vakuuttaa täysin pokerinaamalla, että kyseessä on lähes 30 vuotta kytenyt haave. Kuka muka ei haluaisi viettää kesää kavereiden kanssa hassun elokuvan kuvauksissa? Hirveän työrännin jälkeen tuotanto suvi-Suomessa on kuin kesäleiri.

– Olen haaveillut vuosikymmeniä siitä, että voisin viettää kesän kuvauksissa Suomessa. Komedia on mulle todella rakas laji. Suomen kesä näyttää siltä, että se on kaunis, voidaan pitää hauskaa, ja tehdä samalla elokuva.

Elokuvaohjaaja Renny Harlin, Solar Films, Helsinki, 8.6.2020.
Harlin ei viihdy kissanristiäisissä. – Olen onnellisessa asemasa, kun yli 30 vuoden jälkeen yhteistyökumppanit tietävät, kuka mä olen. Ei tarvitse näyttäytyä jossain, että katsokaa, mä oon vielä elossa. Jari Kovalainen / Yle

Ja kyllä, tuotannosta oli sovittu jo paljon ennen koronaa vanhan kaverin, Solarin tuottajan Selinin Markuksen kanssa. Nyt juuri vain sattui olemaan sopivasti aikaa. Kuvaukset alkavat kesäkuun lopulla.

Pari ehtoa Harlinilla oli: käsikirjoituskaveriksi piti löytää nainen, ja elokuvan miesporukan pitää kasvaa tarinassa edes vähän aikuisemmaksi.

Harlin kirjoitti Luokkakokous 3 -elokuvan näyttelijä Mari Perankosken kanssa.

– Hän on todella räväkkä feministi ja varmisti sen, että tarina tuodaan #metoon jälkeiseen aikaan, jossa molempia sukupuolia kunnioitetaan.

"Black Lives Matter muuttaa politiikkaa ja elokuvan tekemistä"

Renny Harlin painottaa, ettei viihteen ammattilaisten tehtävä ole saarnata tai opettaa.

– Meidän tehtävä on heijastaa sitä, millainen maailma on ja millainen sen tulisi olla. Vastuu esimerkin antamisesta on etenkin nuorille katsojille. Eikä tämä koske vain sukupuolten tasa-arvoa, vaan myös esimerkiksi etnisiä ja seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä.

#Metoo muutti Harlinin mielestä viihdeteollisuutta hyvällä tavalla. Seuraavan suuren ja kaivatun muutoksen hän uskoo kytevän rasisminvastaisessa Black Lives Matter -liikkeessä.

– Se liike muuttaa pysyvästi politiikkaa ja yhteiskuntia ja varmasti myös elokuvan tekemistä.

Aika, jolloin päähenkilö oli automaattisesti valkoinen on kerta kaikkiaan ohi.

– Viimeksi tänään puhuin yhden amerikkalaistuottajan kanssa. Meilllä oli tietynlainen tarina, mutta puhelun aikana päätimme muuttaa valkoisen päähenkilön afroamerikkalaiseksi ja muuttaa tarinan painotuksia niin, että ne vastaavat tämän päivän todellisuutta, Harlin kertoo.

Geena Davis ja Samuel L. Jackson elokuvassa The Long Kiss Goodnight
Geena Davisin ja Samuel L. Jacksonin tähdittämä The Long Kiss Goodnight (1996) oli arvostelumenestys ja kaupallinen pettymysAOP

Vaikka Harlin kiemurtelee Kiinan ihmisoikeuskysymysten kohdalla, hän on toisaalta ollut edelläkävijä mitä tulee valtavirran elokuvien representaatioihin.

Kun hän sai luettavakseen elokuvan The Long Kiss Goodnight -elokuvan (1996) käsikirjoituksen, oli miespääosaan tarjolla siihen aikaan kuumaakin kuumempi valkoinen toimintasankari Bruce Willis.

Kun viimeistään Tarantinon Pulp Fictionin (1994) tunnetuksi nostama musta näyttelijä Samuel L. Jackson ilmaisi kiinnostuksensa rooliin, meni Harlin tuottajan juttusille. Pääosan esittäjä vaihtui. Jacksonista tuli Harlinin silloisen puolison, Geena Davisin, aisapari elokuvassa.

– Se oli sillä tavalla aikaansa edellä, että sankari oli tummaihoinen ja hänellä oli jollain tavalla intiimi tarina valkoisen naisen kanssa. Se oli siihen aikaan uraauurtavaa. Sitä ennen ei myöskään oltu juuri nähty naisia actionsankareina.

Bruce Willis elokuvassa Die Hard
Tästä elokuvasta alkoi Renny Harlinin tie tähtiin. Die Hard 2 julkaistiin Yhdysvaltojen itsenäisyyspäivänä 30 vuotta sitten. Kuvassa Bruce Willis.AOP

"Haluan oman tyyssijan Suomesta"

Viime viikonloppuna Renny Harlin kyläili kaverinsa mökillä Porvoossa, ui koleassa meressä ja saunoi kaikessa rauhassa.

– Se oli parempaa kuin mikään, mitä maailmalta voi löytää. Tämä kevät ja alkukesä ovat opettaneet, että pitää pysähtyä haistelemaan kukkasia eikä vain huristaa niiden ohi.

Harlin, 61, ei ole aikeissa vetäytyä eläkkeelle. Työn alla on nytkin pari tusinaa televisiosarjaa tai elokuvaa. Niiden lisäksi on vino pino luettavia käsikirjoituksia, joita sormet syyhyävät päästä selaamaan.

Jatkossa hän aikoo kuitenkin löytää enemmän aikaa myös muulle.

– Tämä kevät on muuttanut mua ihmisenä ja muuttanut mun arvojani. Työ on tärkeää, mutta ei kaikki kaikessa.

Kaipuu rauhaan on herättänyt myös haaveen pysyvästä tukikohdasta Suomessa. Vaikka koti pysyy Kiinassa, haluaa Harlin viettää täällä tulevina vuosina enemmän aikaa. Hotellit on jo koluttu.

– Olen aina rakastanut Suomea ja käynyt täällä aina kun olen voinut: jouluna, juhannuksena ja rapuaikaan. Pahimmillaan se on tosin ollut sellaista säntäilyä, että hävettää edes kertoa. Suvun kesäpaikalle Haminaan on esimerkiksi kiireessä menty helikopterilla, kun ei ole veneellä ehditty. Tänä kesänä elän toisin.

Elokuun puoliväliin asti Harlin asuu korkeassa talossa, jonka ikkunoista näkyy koko Helsinki. Se on tuntunut hyvältä, siihen näköalaan voisi palata.

– Mulla on todella vahva tarve löytää oma tyyssija täältä. Se voi olla asunto tai talo Helsingistä, tai pysyvä kesäpaikka. Haluan todella istuttaa juureni uudelleen Suomeen.

Elokuvaohjaaja Renny Harlin, Helsinki, 30.5.2020.
– En koskaan tottunut Hollywoodiin, vaikka opin luovimaan siellä. Se tuntui aina tekopyhältä ja teennäiseltä, Harlin sanoo. Parasta hänestä on päästä Suomessa saunomaan ja uimaan.Jari Kovalainen / Yle