Eurooppa-kirje: Maat avaavat rajojaan, mutta ruotsalaisia ei haluta kesävieraiksi – autobaana aukeaa Itämereltä Välimerelle

Saat Euroopan unionin sisäpiirijutut kerran viikossa suoraan sähköpostiisi, kun tilaat Ylen Eurooppa-uutiskirjeen.

Eurooppa
Suvi Turtiainen
Eurooppa-kirjeen kirjoittaja on tällä viikolla Suvi Turtiainen.Jouni Immonen, AOP, Kuvankäsittely: Eetu Pietarinen / Yle

Tervehdys kaikille! Berliinissä on edessä viimeinen hiljainen viikonloppu ennen ulkomaisten matkailijoiden paluuta.

Saksa sallii matkailun EU-maista tiistaista alkaen, samoin Itävalta (siirryt toiseen palveluun) joitakin poikkeuksia lukuunottamatta.

Autobaana on auki kesälomalaisille Itämereltä Välimerelle, sillä Itävalta aikoo poistaa tarkastukset myös Italian-vastaiselta rajaltaan ensi viikon tiistaina. Italia avasi puoleltaan rajat matkailulle jo kesäkuun alussa.

Tämä juttu on osa perjantaisin ilmestyvää Eurooppa-uutiskirjesarjaa. Voit tilata kirjeen suoraan sähköpostiisi tästä linkistä. (siirryt toiseen palveluun)

Pohjoismaat ovat jäämässä pussinperälle. Tanska sallii ensin matkailijat vain Norjasta, Islannista ja Saksasta erityisehdoin.

Torstaina Suomen hallitus sen sijaan avasi rajat Baltiaan, Tanskaan, Norjaan ja Islantiin.

Ruotsista on tulossa pullonkaula. Itävalta sen paremmin kuin Suomikaan ei ota vielä matkailijoita Ruotsista. Saksan kahden viikon karanteenisääntö koskee enää ruotsalaisia.

Saksan hallitus jatkaa tänään perjantaina ylimääräisessä istunnossa viime viikolla julkistetun 130 miljardin euron elvytyspaketin käsittelyä. Sovitut uudistukset halutaan nopeasti voimaan.

Valtiovarainministeri Olaf Scholz on kuvaillut pakettia sanalla Wumms, jonka voisi suomentaa vaikka jysäykseksi. Tarkoitus on potkaista koronan lamaannuttama Saksan talous liikkeelle.

Suomen tuore valtiovarainministeri Matti Vanhanen (kesk.) kiitti alkuviikosta erikseen Saksaa mittavasta elvytyspaketista. Hän toivoo paketin kirittävän (siirryt toiseen palveluun)myös Suomen taloutta.

Paketti sai Saksan koko elinaikansa kipuilleen hallituksen näyttämään yllättävän harmoniselta. Paitsi muu Eurooppa, myös Saksa kysyy itseltään, mistä uudet tuulet puhaltavat.

Elvyttämistä velkarahalla on pidetty epätyypillisenä Saksalle, samoin valmiutta EU:n laajuiseen yhteisvastuuseen koronakriisin hoidossa.

Onko Saksa tehnyt täyskäännöksen vai onko ajattelutavan muutos muhinut jo pidempään? Vastaus löytyy Saksan valtiovarainministeriöstä.

Valtiosihteeri Wolfgang Schmidt kuvailee valtiovarainministeri (siirryt toiseen palveluun) Scholzia tuoreessa videopodcastissa hyvin eurooppalaiseksi ajattelijaksi, mikä näkyy suoraan hänen esikunnassaan.

Valtiosihteeri Jörg Kukies – jonka Financial Times nimesi voimaksi muutoksen takana (siirryt toiseen palveluun) – ja pääekonomisti, entinen demarimeppi Jakob von Weizsäcker ovat opiskelleet Ranskassa. He ovat edeltäjiään valmiimpia velanottoon ja yhteisvastuuseen kriisinhoidossa.

Muutos oli jo kytenyt kulisseissa. Mutta valtiosihteeri Schmidtin mukaan tarvittiin koronakriisi, jotta askel kohti fiskaaliunionia päätettiin ottaa.

"Ensimmäinen askel kohti entistä täydellisempää EU:ta, kuten me tapaamme sanoa", Schmidt kertoo. Seuraavat askeleet nähdään, kun Saksa ottaa EU-puheenjohtajuuden heinäkuun alussa.

Seuraavaksi alla kollegani Anna Karismon kooste eurooppalaisista sisällöistä ja puheenaiheista viime päivinä. Lopuksi vielä pikakatsaus ensi viikkoon.

#SOMESSA: Unkarin Orbánin puhe oli kuin tuulahdus 1930-luvulta ja nostatti paheksuntaa useista eri syistä

Unkarin pääministeri, kansallismielinen oikeistopopulisti Viktor Orbán piti Trianonin rauhan muistotilaisuudessa puheen, joka sai monet Euroopan politiikkaa seuraavat twitteristit kuumentumaan (siirryt toiseen palveluun). Kannattaa lukea puhe tästä linkistä (siirryt toiseen palveluun), siinä voi kuulla kaikuja 1930-luvun Saksasta. Joidenkin mielestä puhe viesti (siirryt toiseen palveluun) halusta laajentaa (siirryt toiseen palveluun) Unkarin rajoja, joidenkin mielestä Orbán hajottaa EU:ta (siirryt toiseen palveluun), toiset taas paheksuvat (siirryt toiseen palveluun) EU-parlamentin EPP-ryhmää, joka yhä sallii Orbánin puolueen jäsenyyden ryhmässä.

Eurooppa-kirjeen toimituksessa kiinnitettiin huomiota aika vastenmieliseen retoriikkaan, jota Orbán käyttää naisista ja lapsista. Lapset ovat Unkarin uusia "vartiosotilaita". Koko puheen mitan Orbán ylistää, miten "me olemme upea kansa, me taistelimme", ja osoittaa yhden osan puheesta naisille. Pääministerin mielestä "meidän" pitää kiittää naisia, koska nämä synnyttävät uutta vartiostoa ja uusia jälleenrakentajia "meille".

Yle kertoi helmikuussa Unkarin vauvatalkoista.

#FAKTA: Nuorisotyöttömyydestä kertova käyrä lähti lähes kohtisuoraan nousuun

Tilastografiikka EU:n työttömyydestä.
Harri Vähäkangas / Yle

Koronakriisi koettelee kaikkein eniten nuoria ja naisia Euroopassa (siirryt toiseen palveluun). Alle 25-vuotiaiden työttömyys lähti keväällä jyrkempään nousuun kuin kokonaistyöttömyys. Myös Suomessa työttömyysturvahakemukset kolminkertaistuivat maalis–huhtikuussa. Nuorisotyöttömyyttä halutaan meillä estää niin, että korkeakoulut ottaisivat enemmän opiskelijoita sisään.

ÄLÄ OHITA NÄITÄ: Koronavirus sai eurooppalaiset pyöräilemään ja koomikko haluaa presidentiksi Ranskassa

Ei niin pahaa, ettei jotain hyvääkin! Monessa Keski-Euroopan kaupungissa on alettu pyöräillä selvästi enemmän kuin ennen koronaviruksen leviämistä. Ihmiset välttelevät julkista liikennettä tartuntapelon vuoksi. Katso tästä mobiilitarinasta, miltä Pariisissa näyttää nyt kun tuhannet kaupunkilaiset ovat vaihtaneet kulkuvälineensä polkupyörään. Rooma panee vielä Pariisiakin paremmaksi: siellä uusia pyöräteitä rakennetaan (siirryt toiseen palveluun)150 kilometriä. Berliinissäkin (siirryt toiseen palveluun) uusia pyöräteitä syntyy sinne tänne.

Ihmisiä pyöräilemässä Eiffel-tornin edessä
Pariisissa kymmenet tuhannet ovat vaihtaneet julkiset kulkuvälineet ja auton polkupyörään koronaepidemian myötä.Juha Nurminen / Yle

Polkupyörätehtaiden ja tukkurien varastot kumisevat nyt tyhjyyttään ympäri maailman. Belgiassa polkupyöristä ja varaosista on pulaa (siirryt toiseen palveluun) osin siksi, että polkupyöriä valmistavia tehtaita suljettiin koronaviruksen vuoksi.

Useat koomikot ovat menestyneet EU-maiden politiikassa viime vuosina. Nyt nousee suositun standup-koomikon tähti Ranskassa (siirryt toiseen palveluun). Karkeasta huumoristaan tunnettu Jean-Marie Bigard on Keltaliivit-protestiliikkeen johtohahmoja, ja hän aikoo Ranskan presidentiksi kahden vuoden kuluttua. Hänestä kuullaan vielä: 13 prosenttia ranskalaisista (siirryt toiseen palveluun) kertoo saattavansa äänestää häntä. Lue täältä, miksi hassut miehet vetoavat kansaan.

Euroopan keskuspankki luo uutta rahaa kiihtyvällä tahdilla. Mistä kaikki nämä miljardit tulevat, minne ne menevät ja kuka maksaa? Selvitimme modernin rahan logiikkaa, voit lukea pidemmän jutun täältä ja tiivistetyn mobiilitarinan täältä.

Brysselin koneessa toimittaja Maija Elonheimo keskustelee väitöskirjatutkija Johannes Lahtisen kanssa siitä, miten EU-maiden hajanainen puoluepoliittinen tilanne haittaa rohkeaa EU-päätöksentekoa. Myös EU-parlamenttia heikentää puolueryhmien sirpaleisuus. Samaan aikaan EU:n pitää vastata todella isoihin haasteisiin.

Koronavirus sulki Suomen itärajan, ja Etelä-Karjala menettää miljoona euroa joka päivä venäläisten turistien puutteessa. Maakunta yrittääkin nyt muun muassa napata suuremman siivun EU-tukia kuin tähän asti. Se saa vain viideosan naapuri Etelä-Savon tukien määrästä. Lue täältä toimittaja Silva Niemisen juttu rajalta.

Patsaat kaatuvat eri puolilla Eurooppaa, kun siirtomaahistorian ja orjakaupan isien kunnioittamisesta halutaan eroon. Belgiassa kumottiin raakaa kolonialismia Kongossa toimeenpanneen Leopold II:n patsas. Lontoossa tarkastetaan, mitkä patsaat ja kadunnimet ovat sopivia.

Koronavirus levisi nopeasti ja sairastutti vakavasti tuhansia ihmisiä Pohjois-Italiassa. Potilaita hoidettiin sairaaloiden käytävillä eivätkä tehohoitopaikat riittäneet. Lääkärit joutuivat valitsemaan, ketä hoidetaan. Katso Ulkolinja tästä linkistä. Miten hoitohenkilökunta selvisi taistelusta, joka vaaransi myös heidän oman terveytensä?

ENSI VIIKOLLA ON JUHANNUS JA HUIPPUKOKOUS: Pääaiheena EU:n rahankäyttö ja kasvava yhteisvastuu

Ensi viikolla on juhla ja juhannusilta! Silloin pidetään myös perinteinen EU-juhannushuippukokous. Videokokouksessa valtioiden ja hallitusten johtajat vääntävät komission esityksestä, jolla monivuotisen budjetin yhteyteen perustettaisiin rahasto koronakriisistä selviämiseksi. Rakkaalla lapsella on monta nimeä: rahastoa on kutsuttu niin elvytys-, elpymis-, jälleenrakennus-, kriisi- kuin koronarahastoksikin. Eikä siinä vielä kaikki: kyse ei ole vain yhdestä rahastosta. 750 miljardia on tarkoitus ohjata eri alarahastoista eri kohteisiin (siirryt toiseen palveluun).

Päätöksiä sopii odottaa kuitenkin vasta Saksan EU-puheenjohtajuuskaudella, aikaisintaan heinäkuussa. Tuolloin pääministerit ja presidentit aikovat tavata fyysisesti, ensimmäistä kertaa koronakriisin alkamisen jälkeen.

Piditkö Eurooppa-kirjeestä? Voit tilata sen tästä linkistä suoraan omaan sähköpostiisi. (siirryt toiseen palveluun)