Suomi sai Japanista 200 kirsikkapuun siementä eikä yksikään itänyt – sitten oman varaston nurkasta tehtiin yllättävä löytö: "Nyt pitää kaivaa historia esiin"

Rusokirsikoiden menestymistä Suomessa on kokeiltu jo kymmeniä vuosia.

kirsikkapuut
Kirsikkapuut kukkivat Roihuvuoressa.
Katso miltä näyttävät kauniilla kukinnoillaan ihastuttavat rusokirsikat silloin kun puistojen kukkaloistosta ei ole vielä tietoakaan.

Rusokirsikkapuut ovat villinneet suomalaisia kaupunkien puistoissa jo parin kymmenen vuoden ajan. Näyttävät kukat ovat houkutelleet luokseen puiden ihailijoita, ja puistoihin istutetaan joka vuosi uusia kirsikkapuita.

– Ne ovat selvästi yleistyneet 10–20 vuodessa, sitä mukaa kun tutkimus ja tietoisuus lajista on lisääntynyt, sanoo Suomen kaupunginpuutarhurien seuran puheenjohtaja Timo Koski.

Kun Suomessa näkee kirsikkapuun, niin hyvin todennäköisesti se on rusokirsikka, ainakin mitä kauempana rannikolta ja Lounais-Suomesta ollaan.

Tuoreimpana esimerkkinä kirsikkapuuinnostuksesta on Lappeenrantaan nopealla aikataululla perustettu kirsikkapuisto. Se sai ensimmäiset taimensa lahjoituksina yksityisiltä ihmisiltä, yrityksiltä sekä yhdistyksiltä tämän kuun alussa.

Kirsikkapuita Lappeenrannan Pappilanpellon alueella.
Suomen uusin kirsikkapuisto Lappeerannassa sai ensimmäiset taimensa kesäkuun alussa.Ville Toijonen / Yle

Lappeenrannassa innostus iski niin kovaa, että taimet ennättivät loppua myymälöistä.

Suomen todennäköisesti tunnetuimmat kirsikkapuut sijaitsevat Helsingin Roihuvuoressa, jonka kirsikkapuiston kukat esiintyivät uutiskuvissa keväällä näyttävästi. Toukokuussa puistoon kerääntyi runsaasti väkeä koronakevään rajoituksista huolimatta.

Kirsikkapuun taimia Arboretum Mustilassa.
Nämä taimet Mustilan arboretumissa Elimäellä odottavat vielä vuoden tai pari ennen kuin pääsevät lopulliseen kasvupaikkaansa. Kalle Purhonen / Yle

Kirsikkapuistoissa kasvavien puiden lukumäärässä on suuria eroja. Roihuvuoressa puita on yli 200, Lappeenrannan uuteen puistoon on laskettu mahtuvan 120 puuta. Kotkassa puolestaan on arviolta tuhat kirsikkapuuta, mutta ne eivät sijaitse vain yhdessä puistossa vaan puita kasvaa eri puolilla kaupunkia.

Rusokirsikoihin liittyy olennaisena osana Japanista peräisin oleva kevään juhla hanami, jota Suomessakin vietetään vuosittain useilla paikkakunnilla.

Ja lisää kirsikkapuita on jo kasvamassa kaiken kansan ihasteltavaksi.

Lahjoitus Japanista

Rusokirsikan sukujuuret ovat Japanin Hokkaidossa. Puut tuodaan usein taimina ulkomailta, mutta nyt puistoihin halutaan lisää myös Suomessa kasvaneita taimia.

Kirsikkapuun taimia Arboretum Mustilassa.
Rusokirsikan taimet ovat vuoden ikäisinä kasvaneet vain muutaman sentin korkuisiksi. Kalle Purhonen / Yle

Sysäyksen tälle antoi Hokkaidossa toimiva Suomen ystävien yhdistys. Se lahjoitti Suomeen vuosi sitten 200 siementä, joiden idättäminen ja kasvattaminen taimiksi annettiin Elimäellä toimivalle Mustilan arboretumille eli puulajipuistolle.

Japanilaista kulttuuria Suomessa esillä pitävän Suomalais-japanilaisen yhdistyksen mukaan lahjoituksen taustalla on hokkaidolaisen ystävyysseuran kunniapuheenjohtajan pitkäaikainen ja henkilökohtainen haave lahjoittaa siemeniä Suomeen.

– Kasvatamme yhdistyksen toiveesta nimenomaan rusokirsikkaa, koska se menestyy Suomessa ainakin Keski-Suomea myöten, kertoo arboretumin toiminnanjohtaja, metsänhoitaja Jukka Reinikainen.

Reinikaisen mukaan kotimaiset kirsikkapuut ovat puistoissa vähemmistössä, mutta niiden määrää suhteessa ulkomailta tuotuihin hän ei lähde arvailemaan.

Japanin siemenille piti etsiä korvaaja

Japanilaisten hyvän tahdon kirsikkaele sai siementen lahjoituksen jälkeen kuitenkin onnettoman alun.

Monta vuotta kestäneiden lupaselvittelyjen ja tarkastusten jälkeen Mustilaan saadut siemenet eivät koskaan osoittaneet minkäänlaisia itämisen merkkejä.

Syy tähän on pieni arvoitus.

– On mahdollista, että tuontilupia odotellessa siemeniä jouduttiin säilyttämään liian pitkään tavalla tai toisella väärissä olosuhteissa, mietiskelee Jukka Reinikainen.

Arboretum Mustilan toiminnanjohtaja Jukka Reinikainen.
Toiminnanjohtaja, metsänhoitaja Jukka Reinikainen Arboretum Mustilasta sanoo, että siementen idättäminen ja taimien kasvattaminen ei koskaan ole mikään yksinkertainen juttu.Kalle Purhonen / Yle

Mutta ongelmaan löytyi ratkaisu. Onni onnettomuudessa olivat Mustilan arboretumin yli sata vuotta kestäneet ulkomaisten puulajien menestymismahdollisuuksien kokeilut.

Niiden joukossa on aikoinaan ollut nimenomaan Hokkaidosta peräisin olevaa rusokirsikkaa, jonka siemenillä voitiin korvata pieleen mennyt erä.

Lopputuloksena itämään laitettiin alkuperäisen ajatuksen mukaisesti 200 rusokirsikan siementä.

– Onneksi oli varamateriaalia jemmassa, naurahtaa Reinikainen.

Kirsikkapuita Arboretum Mustilassa.
60 - 70 vuotiaita rusokirsikoita Mustilassa, tarkka ikä ei ole tiedossa. Eteläisessä Suomessa kirsikan kukinta on jo ohi.Kalle Purhonen / Yle

Nyt varamateriaali on kasvanut noin kymmensenttisiksi taimiksi, ja istuttaminen lopulliseen kasvupaikkaan on askeleen verran lähempänä.

Kirsikkapuissa on taikaa

Suomalais-japanilaisena yhteistyönä Mustilassa kasvavien rusokirsikoiden sijoituspaikat ovat jo osittain selvillä.

Puita on menossa ainakin Helsinkiin ja Lahteen.

– Mahdollista on, että kyselemme halukkuutta myös muilta kaupungeilta, mutta tästä ei vielä ole sen tarkempaa suunnitelmaa, sanoo Hokkaidon siemenprojektin yhteyshenkilönä toimiva Tero Salomaa Suomalais-japanilaisesta yhdistyksestä (siirryt toiseen palveluun).

Salomaa myöntää, että vuosia kestäneen tuontiponnistelujen jälkeen siementen itämättömyys harmitti aluksi. Mutta siitä päästiin yli.

– Lopputulos on sama. Mustilassa kasvavat taimet ovat hokkaidolaista alkuperää.

Samaa mieltä on suomalais-japanilaisen yhdistyksen puheenjohtaja Marketta Forsell. Hän on tuontiprojektin saamasta käänteestä jopa innoissaan.

– Nyt pitää vain kaivaa Mustilan siementen tarkka historia ja taustat esiin.

Kirsikkapuun taimia Arboretum Mustilassa.
Siemenestä itävä rusokirsikka kasvaa alussa hitaasti, mutta alkuun päästyään kasvu nopeutuu. Nämä runsaan metrin korkuiset kirsikat ovat noin kolme vuotiaita.Kalle Purhonen / Yle

Mustilasta vuoden tai parin kuluessa istutukseen lähtevien rusokirsikan taimien lopullinen määrä on vielä kysymysmerkki. 200 siementä ei automaattisesti ole yhtä kuin 200 taimea.

– Kaikki siemenet eivät välttämättä idä, huomauttaa Jukka Reinikainen.

Mutta vieläkin jää selvitettäväksi yksi kysymysmerkki; miksi Suomessa on niin kovasti innostuttu kirsikkapuista? Tietäisikö vastauksen suomalais-japanilaisen yhdistyksen puheenjohtaja Marketta Forsell?

Hetken aikaa hänen pitää miettiä.

– Siinä on jotain taikaa, kun kaikki puut kukkivat kerralla ja kukinta kestää vain muutaman päivän. Se on huikea kevään herääminen. Ei siitä voi olla hurmioitumatta, Forsell hehkuttaa.