1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. 8 minuuttia

Saako poliitikko nimitellä somessa pelleksi? Perussuomalaisten Jani Mäkelä haluaa herättää keskustelua kärkkäillä twiiteillä, mutta samalla toivoo, ettei niin tehtäisi

Jokaisen kommentin takana on pystyttävä seisomaan, sanoo yksi eduskunnan ahkerimmista twiittaajista.

Kansanedustaja viestii Facebookissa kannattajilleen ja Twitterissä yleisemmin julkisuuteen toimittajille ja muille poliitikoille. YouTubeen Mäkelä ei vielä ole lähtenyt, mutta jos äänestäjät sitä vaativat, sitäkin täytynee harkita. Kuva: Hilma Toivonen / Yle

Kärkäs ja provosoiva. Näin moni kuvailee kansanedustaja Jani Mäkelän (ps.) keskustelutyyliä sosiaalisessa mediassa.

Mutta miten Jani Mäkelä -tili Twitterissä eroaa tosielämän Jani Mäkelästä?

– Tosielämän Jani Mäkelällä on käytössä enemmän kuin 280 merkkiä. Twitter on luonteeltaan kärjistävä sosiaalinen media, kun siellä kommunkoidaan niin lyhyillä viesteillä. Se on vähän negatiivinenkin piirre siinä, että se monesti kärjistää ihmisten keskusteluita.

Jani Mäkelä (ps.) haki kansanedustajaksi vuoden 2011 vaaleissa, mutta ovet eduskuntaan aukenivat seuraavalla kerralla vuonna 2015. Kuva: Hilma Toivonen / Yle

Perustuslain mukaan kansanedustajan tulee esiintyä vakaasti ja arvokkaasti sekä loukkaamatta toista henkilöä.

Eduskunnassa tätä voidaan vaatia, mutta sosiaalisessa mediassa tilanne on Mäkelän mielestä hieman eri. Tilanne vertautuu ihmisten kanssa kasvokkain puhumiseen. Sosiaalisessa mediassa kansanedustajalla on samat oikeudet ja velvollisuudet kuin muillakin ihmisillä.

Tosin jokainen twiitti on viesti julkisuuteen.

– Kyllä kansanedustajan asemassa joutuu aina miettimään, että vaikka tämä lausunto päätyisi mihin mediaan, niin että sen takana pystyy seisomaan. Sitä joutuu miettimään ennalta siltäkin kantilta.

Mäkelä löysi oman puolueensa perussuomalaiset vuonna 2008. Puolue tarjosi sitä, mitä Mäkeläkin halusi: suomalaisen elämäntavan ja perinteisten arvojen puolustamista. Kuva: Hilma Toivonen / Yle

Julkisuutta pisteliäisyydellä vai painavalla asialla?

Otetaan yksi esimerkki Mäkelän Twitter-retoriikasta tältä keväältä:

Kuva: Jani Mäkelän Twitter tili, kuvankäsittely: Ilkka Kemppinen / Yle

Somessa tämä on ihan tuttua kielenkäyttöä, mutta sanoisiko Mäkelä THL:n epidemiologille näin kasvokkain?

Mäkelän mukaan olennaista on asian viitekehys: Kun maailmalla tehtiin jo rajoitustoimenpiteitä koronan vuoksi, Suomessa vasta tarkkailtiin tilannetta. Mäkelän mielestä Suomessa oltiin liian varomattomia epidemian suhteen.

– Halusin silloin herättää keskustelua, että THL:n linja ei nyt ole oikea. Tarvitaan tiukempia toimia, kun kaikkialla muuallakin maailmassa tarvitaan. Eli se oli vähän sen viestin ajatus, että herätellään nyt keskustelua ja sitä ilmeisesti vähän heräsikin.

Toisaalta Mäkelä näkee räväkät kommentit politiikan keskustelukulttuurissa myös ongelmaksi.

– Se, että lähdetään kärjistysten kautta hakemaan julkisuutta sosiaalisessa mediassa, niin ei ole mielestäni hyvä asia, koska siinä se todellinen asia monesti häviää sen kärjistyksen alle, ja se ei varmaan kenenkään näkökulmasta ole hyvä.

Katso kuvaa klikkaamalla Mäkelän vierailu Ylen 8 minuuttia -ohjelmassa.

Miksi Ano Turtiaisen twiittailu oli puolueelle liikaa?

Vaikka perussuomalaiset usein puolustavat yksilön sananvapautta, eivätkä lähtökohtaisesti vierasta vähän ronskimpaakin kielenkäyttöä, kansanedustaja Ano Turtiaisen kohdalla raja kuitenkin ylittyi.

Rasistinen ja epäasiallinen twiittailu johti Turtiaisen erottamiseen eduskuntaryhmästä. Poliisi aloittaa myös esitutkinnan valtakunnansyyttäjän määräämänä.

Mäkelän mukaan Turtiaisen kohdalla kyseessä oli pitkän jatkumon huipentuma, eikä vain yksi kohua aiheuttanut twiitti. Asian ratkaisi lopulta se, että omien joukkojen viesti kentältä oli selvä. Turtiaisen kommentit somessa menivät liian pitkälle.

Mäkelä on suuren valiokunnan jäsen. Siellä pääsee vaikuttamaan Suomen EU-asioihin. Kuva: Hilma Toivonen / Yle

Vaikka perussuomalaisten somekommentit herättävät välillä kohuja, puolueella ei Mäkelän mukaan ole mitään varsinaista ohjekirjaa, jossa neuvottaisiin, mitä saa tai ei saa sanoa.

– Sellaiset yleiset ihmiselämän lainalaisuudet siinä pätee, että millaisia asioita et voi millään puolustella, niin sellaisia ei varmaankaan ole hyvä sanoa.

Toive: Enemmän puheaikaa!

Jos Mäkelä saisi muuttaa yhden asian suomalaisessa politiikan keskustelukulttuurissa, mitä hän muuttaisi?

– Toivoisin kovasti, että poliittisessa keskustelussa pääsisi enemmän ääneen.

Sosiaalisessa mediassa jokaisella on aina puheenvuoro toisin kuin eduskunnassa, jossa puheenvuoroa pitää pyytää puhemieheltä. Medialta puheenvuoroa ei välttämättä saa ollenkaan.

– Kun saisi sitä asiaviestiäkin läpi mediaan, niin se olisi miellyttävä asia. Pystyttäisiin puhumaan esimerkiksi EU-asioista, että mitä ne todellisuudessa on.

Jani Mäkelän mielestä suomalaisten pitäisi löytää terve kansallinen itsekkyys. Se ei Mäkelän mukaan tarkoita, että olisi kansainvälisyyttä vastaan, vaan oman kansan puolta pitäisi pitää paremmin muiden maiden joukossa. Kuva: Hilma Toivonen / Yle

Kuka?

  • 43-vuotias toisen kauden kansanedustaja ja perussuomalaisten eduskuntaryhmän 1. varapuheenjohtaja
  • Suuren valiokunnan jäsen ja 1. varapuheenjohtaja
  • Kotipaikka Lappeenranta, jossa myös toiminut kaupunginvaltuutettuna vuodesta 2013
  • Koulutukseltaan tradenomi
  • Seuraa somessa muita poliitikkoja, isoimpia medioita ja yksittäisiä mielenkiintoisia ajattelijoita, kuten esimerkiksi toimittaja Ivan Puopoloa.

Lue lisää:

Halla-aho toivoo kohuille loppua: "Kannattajille on vaikea perustella sitä, että perussuomalaiset puhuvat typeriä tai käyttäytyvät huonosti"

Perussuomalaisten Nuorten vaalitwiitti toi syytteet kolmelle – Syyttäjä: "Heitä syytetään kiihottamisesta kansanryhmää vastaan"

Miksi Ano Turtiainen sai potkut nyt? Sebastian Tynkkynen: hän edustaa netissä ihmisvihaa, eikä kenttä hyväksynyt Turtiaisen tviittiä

Keskustelu on avoinna 23.6. klo 23 asti.