Jukka Niva: Somefirmojen johtajat päättävät Yhdysvaltain presidentinvaalikampanjan loanheitosta syksyn vaaleissa

Miten likaiseksi Facebookin ja Twitterin pomot antavat Yhdysvaltain presidentinvaalikampanjoiden mennä? Vaikka eivät he sitä haluaisi päättää, kirjoittaa Jukka Niva blogissaan.

Loanheitto (Vaalit)
Jukka Niva
Kalevi Rytkölä / Yle

Pari viikkoa sitten Twitter loukkasi Yhdysvaltain presidenttiä Donald Trumpia syvästi, kun se laittoi presidentin twiitin perään faktantarkistusmerkinnän. Presidentti oli twiitissä väittänyt, että postiäänestys aiheuttaa äänestyshuijauksia. Twiitin alla Twitter kehotti lukijoita katsomaan faktoja postiäänestyksen vaikutuksista.

Sen jälkeen presidentti antoi ymmärtää, että Twitter on osa liberaalien vehkeilyä.

Ja homma jatkui. Black Lives Matter -mielenosoitusten aikana presidentti twiittasi ”When the looting starts, the shooting starts”. Presidentti väitti, ettei tiennyt sanonnan olevan poliittisesti latautunut: lausetta käytti 1960-luvun kansalaisoikeusmielenosoitusten ja mellakoiden aikana Miamin poliisipäällikkö. 1960-luvulla virantoimituksessa rasismia – eli toisen ihmisen systemaattista polkemista katuojaan – ei vielä ymmärretty hävetä. Lause tulkittiin varoitukseksi mustille mielenosoittajille.

Samaan aikaan Facebookin konttorilla osa Facebookin työntekijöistä piti virtuaalisen ulosmarssin koska Facebook ei ole puuttunut presidentti Trumpin Facebook-postauksiin. Facebook omistaa myös Instagramin ja Whatsappin.

Facebookin johto on viime vuodet pitänyt kynsin hampain kiinni ajatuksesta, että Facebook ja Instagram ovat vain alustoja, eivät medioita. Jos Facebook olisi media, se olisi niin suuri ja mahtava media, että sitä alettaisiin luultavasti säännellä. Siksi Facebookin johto ei missään nimessä halua, että Facebook nähtäisiin mediana.

Mutta Facebookin johto yllätettiin – oman talon sisältä.

Facebookin henkilöstökokouksessa (siirryt toiseen palveluun) työntekijöiltä eniten kannatusääniä sai tämä pyyntö: ”Voisimmeko muuttaa poliittisen sananvapauden käytäntöjämme? Faktantarkistuksen ja vihapuheen kieltojen pitäisi koskea poliitikkojakin.”

Somejätit joutuvat lennossa valitsemaan sananvapauden tai sisällön rajoittamisen välillä. Kumpikin vaihtoehto on niille hankala.

Ylen News Labissa pohdimme jatkuvasti sitä, miten teknologia ja uudenlainen yhteiskunnallinen valta muuttavat yhteiskuntaa. Miten tekki ja politiikka tulevat tällä vuosikymmenellä yhdistymään ja miten se vaikuttaa mediaan?

Mitä jos Facebook alkaisi voimakkaasti kontrolloida poliitikkojen sanomisia? Tämä johtaisi siihen, että Facebookin sisältöä kontrolloitaisiin kuten vaikkapa sanomalehtien nettisivujen sisältöä.

Ja sen jälkeen Facebook nähtäisiin mediana. Jos Facebook myöntäisi olevansa ”media”, se olisi niin iso media, että sen toimintaa alettaisiin varmasti säännellä kovaa.

Se haittaisi bisnestä, kun Facebookin pitäisi koko ajan pärjätä esimerkiksi kiinalaista Tiktokia vastaan kilpailussa ihmisten ajankäytöstä.

Kaikille on selvää, että Yhdysvaltain presidentinvaalikampanja käydään syksyllä somessa. Kuten käytiin viime vaaleissakin 2016.

Facebookilla ei ole varaa mokata toisia presidentinvaaleja putkeen. Vuoden 2016 vaaleissa Facebookin alustaa käytettiin häpeilemättömästi harhauttamaan äänestäjiä, väittämällä vastaehdokas Hillary Clintonia antikristukseksi ja kaikkea muuta sellaista. Minun pelkoni on, että tällaisesta tulee poliittisten kamppailujen uusi normaali. Sillä saa huomiota somessa.

Yhdysvaltain presidentinvaalikampanjassa on jo vuosikymmeniä ollut muutama viikkoa ennen marraskuun vaalipäivää ”negatiivisen kampanjoinnin aika”. Tuossa kampanjan vaiheessa mustamaalataan vastaehdokasta tv-mainoksissa niin paljon kuin kehdataan. Sitten muutama päivä ennen vaaleja siirrytään taas positiiviseen kampanjointiin, jossa ehdokasta mainostetaan tulevaisuuden toivon luojana. Tämä on ollut maan tapa jo Reaganin aikana.

Ensi syksyn vaalikampanja on luultavasti alusta loppuun negatiivinen. Trumpin tapa toimia on ollut toisten mustamaalaaminen jo ennen vaalikampanjoinnin varsinaista alkamista.

Vaaleihin mennään nyt todella poikkeuksellisessa tilanteessa jo pelkästään sen takia, että yhteiskunnallinen vaikutusvalta on jo muuttunut erilaiseksi kuin se on aiemmin ollut. Poliittisia tähtiä ja aatteita syntyy somen verkostoissa. Ilman, että muut kuplat niitä alussa edes huomaavat.

Arvaan että syksyn kampanjasta tulee ennennäkemättömän likainen. Kuinka kauan kestää, että arvoliberaalit luovuttavat, ja näkevät ainoaksi keinokseen tarttua samanlaiseen mustamaalaamiseen, johon some-alustat tarjoavat tehokkaat työkalut? Kohdennettu mainonta on voimakas tykki.

Amerikkalaiset somealustat joutuvat tahtomattaan vahtimaan sitä, minkälainen syksyn kampanjasta tulee. Somejätit ovat nyt tilanteessa, jossa ne joko antavat kaikkien twiittien ja postausten mennä läpi, tai sitten alkavat yhteisösääntöjensä mukaan rajoittaa mitä heidän alustoillaan saa sanoa.

Somejätit joutuvat lennossa valitsemaan sananvapauden tai sisällön rajoittamisen välillä. Kumpikin vaihtoehto on niille hankala. Pirun hankala.

Kaikessa on nyt kyse siitä mikä arvomaailma saa yhteiskunnallista viestiään eniten esille. Vähän kuin Yhdysvaltain 1960-luvun kansalaisoikeusmielenosoituksissa.

Ja tämän kaiken keskellä marraskuun 3. päivä äänestäjä, vaikkapa kampaaja pikkukaupungissa Michiganissa, antaa äänensä sille, joka lupaa hänelle keskellä taantumaa taloudellista turvaa, työpaikan ja tulevaisuudentoivoa.

Jukka Niva

Kirjoittaja Yle News Labin pomo, joka säännöllisin väliajoin poistaa someapsit kännykästä. Ja lataa ne takaisin seuraavalla viikolla.

Blogista voi keskustella 15.6. klo 23.00 asti.