1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. karhu

Seppo Rintelän unelma toteutui, kun hän kohtasi karhun silmästä silmään: "Se ei tiennyt, minne menisi"

Luonnonvarakeskuksen mukaan naaraiden kiima-aika on ajanut karhuja liikkeelle viime aikoina.

Seppo Rintelän mukaan karhu oli pelokas, mutta utelias. Kuva: Seppo Rintelä

Karhun kuvaaminen luonnossa on ollut Seppo Rintelän pitkäaikainen haave. Nyt se kävi vihdoin toteen, kun Rintelän kotikunnassa Virolahdella havaittiin tällä viikolla karhu.

– Pari vuotta siitä haaveilin. Tiistai-iltana sain vinkin, että karhu olisi liikenteessä. Ei siinä muuta kuin kamera kaulaan ja menoksi.

Rintelä kertoo, ettei matkalla uskonut löytävänsä karhua enää. Lopulta se löytyi pellolta syömässä heinää. Rintelän mukaan karhu oli tullut metsän reunasta pellolle ja päätyi sen jälkeen asutusalueen lähelle.

– Siellä se pellolla puuhaili ja sitten se jatkoi matkaa. Minä seurasin ja ajattelin, että kuvat olivat siinä. Sen verran utelias kaveri se kuitenkin oli, että tuli sieltä pensaiden ja kivien takaa kurkkimaan. Oli kyllä mahtava tapahtuma. Ei vieläkään oikein todeksi usko, Rintelä muistelee.

Pelokas, mutta utelias

Rintelä ehti kuvata karhua tunnin verran. Rintelä sai karhusta pelokkaan, mutta uteliaan kuvan.

– Se ei oikein tiennyt, mihin menisi. Oli kuin soittajapoika maailmalla.

Rintelä kuvasi karhua aluksi autosta käsin. Hän kertoo karhun olleen lähimmillään noin viiden metrin etäisyydellä. Karhu ei vaikuttanut missään vaiheessa uhkaavalta. Välimatkan kasvaessa kokenut valokuvaharrastaja uskaltautui auton ulkopuolelle etsimään parempia kuvakulmia karhun ikuistamiseksi.

– Kyllä auton ovi oli auki ja tossut siihen suuntaan, koska eihän eläimistä koskaan arvaa, Rintelä kertoo.

Rintelä uskoo kyseessä olleen emon vieroittama karhu. Jotkut saman karhun nähneistä uskovat Rintelän mukaan, että kyseessä oli pentukarhu, toiset kuvailivat sitä isoksi karhuksi. Rintelä arvioi karhun olleen muutaman vuoden ikäinen.

Karhu antoi kuvata itseään tunnin ajan. Kuva: Kuva: Seppo Rintelä

Karhua ei saa yllättää

Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori ja petotutkija Ilpo Kojola onnittelee Rintelää luontokuvasta.

– On aina mukava katsoa sellaisia kuvia, joissa karhu on luontevasti paikalle eikä sitä ole houkuteltu syötillä, Kojola sanoo.

Kojola pitää ihmisten innokkuutta valokuvata karhuja luonnollisena, koska se on kiehtova kuvauskohde.

– Karhua saa kyllä valokuvata, mikäs siinä. Karhu on viisas ja valpasaistinen eläin. Se osaa poistua paikalta, jos kuvaaja tulee liian lähelle.

Aukealla paikalla karhun kuvaaminen on metsikköä turvallisempaa. Kojola sanoo, että aukealla valokuvaaja ei pääse yllättämään karhua.

– Karhu käyttäytyy yleensä uhkaavasti ihmistä kohtaan, kun se on yllätetty. Avoimessa maastossa yleensä emokarhukin ohjaa poikasensa rauhassa pois ihmisen lähettyviltä, eikä se käyttäydy uhkaavasti.

Kojolan mukaan karhut ovat erityisen liikkuvaisia, koska naarailla on kiima-aika.

– Emot, joilla on poikasia, saattavat hakeutua keväisin lähelle asutusta, koska ne hakevat suojaa uroksilta. Urokset tappavat keväisin vanhoja pentuja, jotta naaras voi alkaa kantaa sen pentuja, Kojola selventää.

Hirvivasoja kerrostalon pihalla

Riistapäällikkö Henri Mutanen Riistakeskuksen Kaakkois-Suomen osastolta kertoo, että kevät ja alkukesä on tavallista aikaa villieläinhavainnoille. Mutasen mukaan Riistakeskukselle on tullut muutamia kyselyitä karhuista, jotka ovat saattaneet liikkua ihmisasutusten lähettyvillä.

– Karhu etsii helppoa ravintoa. Jos se on esimerkiksi huomannut jossain, että roskiksista on saanut ruokaa, niin sitten se monesti helposti palaa sinne, Mutanen sanoo.

Asutuksen keskellä on tehty viikon sisällä myös muita eläinhavaintoja. Esimerkiksi Kotkan keskustassa kesäkuussa liikkuneet hirvivasat ovat aiheuttaneet kummastusta. Hirviä on havaittu esimerkiksi kerrostalon pihapiirissä Kotkansaarella.

– Kevät on sellaista aikaa, että eläimet liikkuvat paljon. Hirvieläimissä emät vieroittavat edellisvuotisia vasoja. Nuoret yksilöt harhailevat etsien uusia elinpiirejä ja samalla voivat kulkeutua ihmisasutustenkin lähettyville, Mutanen kertoo.

Hirvet voivat etsiä asutuksen läheltä myös ravintoa, jolloin eläin voi kulkeutua syvemmälle asutuksen piiriin.

– Myös muuttoliike voi olla yksi syy. Hirvet liikkuvat vuodenajasta riippuen eri alueille sinne, missä on ravintoa. Jos asutusalueita on muuttoreittien varrella, saattavat ne kulkeutua sinne.

Mutasen mukaan Kaakkois-Suomessa riistakeskukselle on kevään aikana tullut tietoon joitain eläinhavaintoja, mutta ei tavallista poikkeavaa määrää.