Perustuslakivaliokunta ei hyväksy jättimäisen EU-elvytysrahaston rahoittamista lainalla, suuri valiokunta näytti vihreää valoa hallituksen linjalle

Hallitus on halunnut lisätä EU:n elvytysrahaston lainapainotteisuutta ja pienentää avustuksen osuutta. Oppositio vaatii tukien sitomista jäsenmaiden rakenneuudistuksiin.

Euroopan unioni
Satu Hassi tiedotustilaisuudessa valiokunnan kokouksen jälkeen.
Suuren valiokunnan puheenjohtaja Satu Hassi tiedotustilaisuudessa valiokunnan kokouksen jälkeen 12.6.2020.Vesa Moilanen / Lehtikuva

Suomen EU-kannat muodostava eduskunnan suuri valiokunta on antanut lausuntonsa (siirryt toiseen palveluun) EU:n elvytysrahastosta.

Suuren valiokunnan (SuV) puheenjohtaja Satu Hassin (vihr.) mukaan valiokunta tukee hallituksen kantaa. Suomen tulee neuvotella EU:n elpymispaketista.

– Koska neuvottelut ovat vasta alussa, tulemme ottamaan kantaa asiaan useamman kerran neuvottelujen edetessä. Koko paketissa tulee tapahtumaan varmasti vielä muutoksia, Hassi sanoi.

EU-komissio esittää koronan aiheuttaman talouskriisin hoitoon 750 miljardin euron rahastoa. 500 miljardia euroa jaettaisiin jäsenmaille avustuksena, jota ei tarvitse maksaa takaisin ja 250 miljardia euroa lainana. Summa rahoitettaisiin yhteisellä, komission ottamalla velalla.

Hallitus on halunnut esitykseen useita muutoksia, esimerkiksi tukien tulisi olla ensisijaisesti lainaa, joka pitää maksaa takaisin. Myös rahaston koon pitäisi olla pienempi ja takaisinmaksuajan esitettyä 30 vuotta lyhyempi.

Hassin mukaan Suomen pitää välttää tilanne, joka romahduttaa vientimme.

– Mikäli elvytyspaketti hyväksytään, sen vaikutus Suomen talouteen tulee olemaan myönteinen, koska viennin osuus kansantaloudestamme on suuri. Tähän ovat viitanneet myös valtiovarainvaliokunta ja talousvaliokunta lausunnoissaan, Hassi totesi.

Eurooppa-neuvosto eli jäsenvaltioiden päämiehet kokoontuvat videokokoukseen ensi perjantaina eli juhannusaattona neuvottelemaan EU:n elpymisvälineestä.

Oppositio vaatii tiukempia ehtoja

Suurin oppositiopuolue perussuomalaiset jätti eriävän mielipiteen suuren valiokunnan lausuntoon. PS on sitä mieltä, että rahasto ei todellisuudessa ole koronapaketti, vaikka se sellaisena esitellään.

– Etelä-Euroopan jäsenvaltioiden taloustilanteen pohjimmainen syy ei ole koronapandemia, vaan vuosikymmeniä jatkunut vastuuton ja heikko taloudenpito, suuren valiokunnan varapuheenjohtaja Jani Mäkelä (ps.) toteaa.

Myös kokoomus ja kristillisdemokraatit jättivät eriävät mielipiteet. Heistä komission esitys ei aseta tukea saaville jäsenmaille tarpeeksi rakenne- ja talouspoliittisia ehtoja. Molemmat vaativat tiukempaa ehdollisuutta ja selkeämpiä kriteerejä elvytysrahaston tuille.

Kokoomuksen mielestä rahoitus pitäisi sitoa paremmin jäsenmaiden talouden rakenteiden uudistamiseen ja kilpailukyvyn parantamiseen, oikeusvaltioperiaatteeseen sekä kestäviin investointeihin.

KD taas nostaa esiin komission esityksen EU:n perussopimuksen vastaisuuden, johon myös perustuslakivaliokunta kiinnitti huomionsa.

PeV haluaa arvion Suomen kokonaisvastuista

Perustuslakivaliokunta (siirryt toiseen palveluun) (PeV) katsoi aiemmin päivällä, että EU:n elvytysvälineeseen tulee tehdä muutoksia, ja Suomen valtaa päättää budjetistaan pitää suojata mahdollisimman tehokkaasti.

Valiokunnan mukaan EU:n elvytyssuunnitelman suurin ongelma on sen mahdollinen EU-lainsäädännön vastaisuus, mikäli se rahoitetaan isolla lainalla.

Perustuslakivaliokunnan puheenjohtajan Johanna Ojala-Niemelän (sd.) mukaan komission esitys voi olla EU:n perussopimuksen artikla 310:n vastainen. Artiklassa säädetään tasapainoisen budjetin periaatteesta. Tämän on tulkittu estävän unionia rahoittamasta toimintaansa lainalla.

– Lainan saa aina antaa lainana eteenpäin, mutta ongelmia syntyy siitä, jos lainaa annetaan avustuksena, kuten komission esityksessä. Olisi hyvä, että tässä olisi lainapainotteisuutta enemmän tukirahan osalta, Ojala-Niemelä totesi.

Perustuslakivaliokunta myös toivoo hallitukselta kokonaisarviota Suomen vastuista ja riskeistä EU:n elvytysvälineessä.

– Tämä oli jo neljäs tai viides koronatukipaketti valiokunnassa, joten enää ei riitä, että tehdään pistemäinen tarkastelu vaan jatkossa täytyy tarkastella Suomen kokonaisvastuita. Tämä ratkaisee sen muodostuuko ehdotus ongelmaksi esimerkiksi Suomen budjettisuvereniteetin kannalta, Ojala-Niemelä sanoi.

Kokonaisarvio kasvavista vastuista vaikuttaa lopulta myös siihen, voidaanko koronakriisiin liittyviä järjestelyjä pitää Suomen perustuslain vastaisina.

Koska neuvottelut EU:n elvytysrahastosta ovat vasta alussa, ja monet yksityiskohdat ovat vielä auki, kyse oli vasta alustavasta valtiosääntöoikeudellisesta arviosta.

Juttua päivitetty klo 16.55. Lisätty tieto perussuomalaisten jättämästä eriävästä mielipiteestä suuren valiokunnan lausuntoon.

Lue lisää:

Vanhanen joutui lähes kylmiltään ensimmäiseen EU-kokoukseensa – "Jäsenmaiden kannat koronaelvytyksestä eivät ole niin erillään kuin luulin"

Eduskunnassa käytiin kiivas keskustelu EU:n isosta elvytyspaketista – oppositio kävi jo etukäteen kuumana, kun hallituksen kantaa ei kuulunut

Hallitus sopi kannastaan EU:n 750 miljardin euron koronaelvytyspakettiin: Komission ehdotus ei sellaisenaan Suomen hyväksyttävissä

Saako Suomi ilmaista rahaa vai joutuuko se maksajaksi? 8 kysymystä ja vastausta EU-komission uudesta miljardipaketista