"Pakottava tarve vahingoittaa itseään on lisääntynyt" – Miksi nuorten potilaiden itsetuhoisuus yleistyy? 4 psykiatrian ylilääkäriä vastaa

Iso osa 13–17-vuotiaista voi paremmin kuin koskaan, mutta psykiatrista apua tarvitsevat oireilevat aiempaa rajummin.

itsetuhoisuus
Koululaisia viettämässä välituntia ryhmässä.
Nykyinen koulumaailma voi palvella huonosti niitä, jotka tarvitsevat yksilöllistä tukea, ylilääkärit sanovat.Jarkko Riikonen / Yle

Itsetuhoiset ajatukset ja teot ovat yhä tavallisempia nuorilla psykiatrisen erikoissairaanhoidon potilailla. Yle kysyi asiaa neljältä nuorisopsykiatrian ylilääkäriltä, joiden vastaukset olivat yhteneväiset: itsetuhoinen oireilu on yleistynyt 13–17-vuotiaiden potilaiden joukossa.

Tampereella itsetuhoisuuden lisääntyminen on todettu tutkimuksessa, jossa analysoitiin psykiatrisen erikoissairaanhoidon potilaiden oirekuvia. Tutkimuksessa (siirryt toiseen palveluun) (Lääkärilehti) tarkasteltiin 13–17-vuotiaita potilaita vuosina 2004, 2014 ja 2017.

Vuosina 2004 ja 2014 potilasryhmät olivat oireiltaan melko samanlaisia, mutta seuraavan kolmen vuoden aikana oireprofiilit muuttuivat hankalammiksi.

– Itsetuhoiset ajatukset ja pakottava tarve vahingoittaa itseään olivat lisääntyneet, kertoo professori Riittakerttu Kaltiala, joka on Tampereen yliopistollisen sairaalan (TAYS) nuorisopsykiatrian ylilääkäri.

Sama muutos on huomattu Helsingin ja Uudenmaan (HUS) sekä Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin (KHSHP) alueilla. HUSin nuorisopsykiatrian ylilääkärin Klaus Rannan mukaan vaikeaoireisten potilaiden osuus ikäryhmässä kasvaa koko maassa.

Nuori odottamassa bussia Kuopiossa
Psykiatrinen erikoissairaanhoito on viimeinen psyykkisen avun vaihtoehto. Nuorten erikoissairaanhoidon potilaiden oirehtiminen on yhä vaikeampaa.Sami Takkinen / Yle

Turun yliopistollisen keskussairaalan nuorispsykiatrian vs. ylilääkäri Max Karukivi on huolissaan useiden ongelmien kasautumisesta yksille harteille. Vaikeat oireet, kuten itsetuhoisuus, ovat lisääntyneet jonkin verran, hän sanoo.

– Omasta vinkkelistäni näkyvämpää on päällekkäisten ongelmien lisääntyminen. Sen ohella, että on mielenterveyden häiriö, on yhä useammin neuropsykiatrista häiriötä, lastensuojelullista huolta tai päihdeongelmaa.

Mistä vaikeiden oireiden lisääntyminen johtuu?

Ylilääkäreillä ei ole kertoa yksiselitteistä syytä itsetuhoisuuden ja muiden vaikeiden oireiden lisääntymiselle, mutta heidän arvionsa ovat samansuuntaisia. He nostavat esiin nykyhetken trendit ja ihanteet koulumaailmassa sekä muussa yhteiskunnassa.

– Ympäröivä yhteiskunta vaikuttaa siihen, millaisen muodon ihmisten oireet ottavat, Taysin nuorisopsykiatrian ylilääkäri Riittakerttu Kaltiala sanoo.

Tunne valinnanvapaudesta on voimakkaampi kuin koskaan, ja kaikki polut ovat kaikille avoinna. Aina voi ottaa elämälleen uuden suunnan ja luoda identiteettinahkansa.

Nuori seisomassa bussipysäkillä
Loputtomalta tuntuva mahdollisuuksien määrä saattaa uuvuttaa sellaisen mielen, joka on muutoinkin koetuksella.Sami Takkinen / Yle

Kuulostaa ihanteelliselta, mutta kaikki eivät voi hyvin mahdollisuuksien aallokossa. Kaltialan mukaan tunnesäätelyn ongelmat ja vaikeus hallita itsetuhoisia impulsseja korostuvat tässä ajassa.

– Ylenpalttinen mahdollisuuksien määrä voikin johtaa siihen, että koskaan ei voi rauhoittua. Se voi kääntyä ahdistavaksi. Tähän liittyy tunne-elämän epävakaus, jota itsetuhoisuus ilmentää, Kaltialaa ajattelee.

Sekä Kaltiala että Tyksin Karukivi näkevät psyykkisen hyvinvoinnin polarisoituneen. Suurin osa nuorista voi paremmin kuin koskaan, mutta nuorisopsykiatrian piirissä olevien kehitys on osin päinvastaista.

– Siinä joukossa näkyy entistä enemmän psykososiaalisten pulmien kasautuminen ja oireiden vaikeutuminenkin, Max Karukivi sanoo.

Myös koulumaailma nousee keskusteluun. Onko nykyinen koulutusjärjestelmämme paras mahdollinen alaikäisten nuorten psyykkisen jaksamisen kannalta? Karukiven mukaan koulu on osalle nuorista haastavampi kuin aiemmin.

– On enemmän valinnanvaraa, mutta vähemmän tukea, ohjausta ja valmiiksi pureskeltuja polkuja. He, joilla on resursseja hyödyntää vaihtoehtojen moninaisuutta, kukoistavat. Enemmän tukea ja ohjausta tarvitsevat häviävät.

Nuorisopsykiatrian ylilääkäri Tiina Tuominen KHSHP:stä uskoo, että 13–17-vuotiaiden ikäryhmässä olisi vähemmän psyykkisiä ongelmia, jos koulumaailma olisi strukturoidumpi.

– Osa varmasti hyötyy, että itseohjautuvuutta on enemmän, mutta osa tarvitsee yksilölllistä tukea.

HYKS nuorisopsykiatrian linjajohtaja Klaus Ranta.
HUSin nuorispsykiatrian linjajohtaja, ylilääkäri Klaus Ranta pelkää, että viive hoitoonpääsyssä voi olla yksi syy vakavampien oireiden taustalla.Kristiina Lehto / Yle

HUSin Klaus Ranta tuo esiin, että koko järjestelmän pitäisi katsoa peiliin. Hän pelkää, että viive akuutin avun saamisen ja varsinaisen hoidon alkamisen välillä käy kalliiksi.

– Onko sekä perus- että erikoissairaanhoidossa sellainen viive, ettemme pääse nuoriin ajoissa kiinni, vaan aiheutamme heille jo haittaa? Johtaako viive vaikeampiin oireisiin? Ranta kysyy.

Turussa palkattiin psykiatrisia sairaanhoitajia kouluihin

Nuorten tarve psykiatriselle erikoissairaanhoidolle on kasvanut roimasti koko maassa 2010-luvulla. Vuonna 2010 tuhatta nuorta kohden oli alle 700 erikoissairaanhoidon käyntiä, 2017 käyntejä oli jo lähes 1200.

Taysissa ja KHSHP:n alueella 13–17-vuotiaiden lähetemäärät ovat jatkaneet kasvuaan. HUSin alueella kasvu vaikuttaa hidastuneen. Tyksissä puolestaan lähetemäärät laskevat.

851 nuorta sai lähetteen Tyksiin vuoden 2018 tammi-huhtikuun aikana. Tänä vuonna vastaava luku oli 710. Pelko koronasta aiheutti keväällä notkahduksen, mutta se ei selitä koko kuvaa, sanoo psykiatrian toimialajohtaja Jesper Ekelund. Lähetemäärä laski jo 2019.

– Tämä johtuu siitä, että nyt on parempi tuki muualla. Löytyy vaihtoehtoja ennen kuin meille tullaan hoitoon.

Jesper Ekelund
TYKSin psykiatrian toimialajohtaja Jesper Ekelund uskoo kouluihin palkattujen psykiatristen sairaanhoitajien olevan vähentyneen lähetemäärän taustalla.Annika Holmbom / Yle

Ekelund viittaa Turun kaupungin päätökseen palkata 10 psykiatrista sairaanhoitajaa kouluihin. Se kantaa nyt hedelmää, toimialajohtaja uskoo.

– Kun jo koulussa voi mennä juttelemaan ammattilaisen kanssa, ei välttämättä synny syytä saada lähetettä erikoissairaanhoitoon.

Turun pilottihanke saa suitsutusta muiltakin ylilääkäreiltä.

Tekeillä on myös valtakunnallinen VIVA-hanke (siirryt toiseen palveluun), jolla halutaan helpottaa varhaista puuttumista nuorten mielenterveysongelmiin, esimerkiksi kouluissa. Hankkeen rahoitus on parhaillaan sosiaali- ja terveysministeriön päätettävänä. Hanke on osa uutta kansallista mielenterveysstrategiaa (siirryt toiseen palveluun).

– Oleellista on tehdä kouluissa sellaista työtä, mikä on tarpeen, eli lyhytterapioita ja -interventioita. Masennus ja ahdistus ovat kaikkein tavallisimpia siinä ikäryhmässä, ja niiden varhaishoidolle on valtava tarve, sanoo VIVA-hanketta suunnitellut Klaus Ranta HUSista.

Aiheesta voi keskustella perjantaihin kello 23.een saakka.

Lue lisää:

Koronakriisi on lisännyt mielenterveysongelmia entisestään – kriisipuhelimessa ennätysmäärä soittoja, terapialähetteiden määrä kasvaa kovaa vauhtia