"Seitsemässä vuorokaudessa hoitoon" – Yksityisten palveluntuottajien rooli on rajattu tarkasti hallituksen sote-esityksessä

Tänään lausuntokierrokselle lähtevässä esityksessä sote-palvelut ja pelastustoimi siirtyvät kunnilta sote-maakunnille.

sosiaali- ja terveyspalvelut
Sote-uudistus: hallituksen esitysluonnos lausuntokierrokselle
Sote-uudistus: hallituksen esitysluonnos lausuntokierrokselle

Suomalaisen politiikan ikiliikkuja käynnistyy jälleen toden teolla, kun Marinin hallituksen sote-uudistusta koskevat lakiluonnokset lähtevät lausuntokierrokselle.

Hallituksen 1201-sivuinen esitysluonnos esiteltiin maanantaina aamuyhdeksältä. Pääpiirteet uudesta sote-mallista kerrottiin jo pari viikkoa sitten, kun valmistelusta vastannut sote-ministeriryhmä esitteli linjauksensa.

Tänään lausuntokierrokselle lähtevässä esitysluonnoksessa selviävät tarkemmat yksityiskohdat siitä, miten sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistus aiotaan toteuttaa.

  • Sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastustoimi siirtyvät kunnilta 21 sote-maakunnalle ja Helsingin kaupungille.
  • Maakunnilla ei ole aluksi verotusoikeutta, vaan rahoitus tulee valtiolta. Kuntaveroa lasketaan, mutta valtion verotusta kiristetään vastaavasti.
  • Pelastustoimen henkilöstö sekä kuntien ja kuntayhtymien sosiaali- ja terveyspalveluiden työntekijät siirtyvät sote-maakuntien palvelukseen. Sosiaali- ja terveysministeriö arvioi kuntasektorin työntekijöiden määrän laskevan uudistuksen myötä.

Esitysluonnos on lausuntokierroksella syyskuun loppuun. Eduskunnan käsittelyyn paketti olisi tarkoitus tuoda joulukuussa.

Mihin uudistusta tarvitaan ja miltä se näyttää?

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurun (sd.) mukaan sote-uudistus pyrkii ennen kaikkea tuomaan sote-palveluita yhteen paikkaan. Tällä Kiuru tarkoittaa nimenomaan sote-maakuntia.

– Palvelut ovat saatavilla yhdestä paikasta matalalla kynnyksellä. Seitsemässä vuorokaudessa hoitoon, Kiuru julisti.

Sote-maakuntia on esityksessä 21. Tämän lisäksi on Helsingin kaupunki, jolla on erillisratkaisut palveluiden järjestämisessä. Sote-maakunnilla on yksi johto ja yksi rahoitus.

Sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioita on esityksessä 195.

Sote-maakuntien kontolla on järjestää niin sosiaali- ja terveyspalvelut, suun terveydenhoito, kotihoito, mielenterveys- ja päihdepavelut, avokuntoutus, ehkäisevät palvelut sekä neuvolapalvelut.

Uudistuksella tavoitellaan myös ennen kaikkea kasvavien kustannusten hillitsemistä. Sosiaali- ja terveyspalveluihin liittyvien menojen arvellaan kasvavan kansallisella tasolla 1,2 prosenttiyksikköä joka vuosi.

Mitkä palvelut ovat sote-maakunnan vastuulla?

Marinin hallituksen esittämässä mallissa on 21 sote-maakuntaa sekä Helsinki ja 5 yhteistoiminta-aluetta erityistason palveluita varten.

Perusajatuksena sosiaali- ja terveyspalveluiden ja pelastustoimen järjestäminen siirtyy kunnilta suurempien yksiköiden eli maakuntien harteille.

– Pelastustoimen siirtyminen kunnalta sote-maakunnalle ei tarkoita, että lähipalvelu lakkaa, kertoi sisäministeri Maria Ohisalo (vihr.)

Ohisalon mukaan pelastustoimen palveluita ei siis pyritä keskittämään.

– Osalla maakunnista rahoitus kasvaa ja toisilla pienenee. Rahoitus ei kuitenkaan romahda, vaan rahoitus varmistetaan palvelutarpeen mukaiseksi, Ohisalo sanoi.

Tämä on yksi iso ero Sipilän kauden sote-uudistukseen, jossa maakuntien hoidettavaksi oli siirtymässä soten lisäksi laaja kattaus muun muassa maataloushallinnon ja vesihuollon kaltaisia tehtäviä.

Sipilän kaudella ajettu valinnanvapauslainsäädäntö on tällä kierroksella haudattu. Päävastuu palveluiden järjestämisestä ja tuottamisesta on julkisella sektorilla. Samalla myös osa nykyisistä ulkoistussopimuksista voidaan mitätöidä.

Kuntaministeri Sirpa Paateron (sd.) mukaan selvityksen alla on myös esimerkiksi kouluterveydenhuolto.

Opetuksen järjestäminen on kuntien vastuulla myös tulevaisuudessa. Kaikki kouluterveydenhuollon ja opiskeluhuollon palvelut esitetään koottavaksi sote-maakuntien vastuulle. Palvelut toteutetaan edelleen lähipalveluina.

Sosiaali- ja terveysministeriön hallitusneuvos Auli Valli-Linnun mukaan kuntien ja sote-maakuntien yhteistyö on tulevaisuudessa erittäin tiivistä.

Millainen rooli yksityisillä yrityksillä on uudistuksessa?

Esityksen mukaan palveluita saa hankkia yksityisiltä sosiaali- ja terveysalan yrityksiltä.

Yksityiseltä palveluntuottajalta ei saa kuitenkaan hankkia paveluita, jotka sisältävät esimerkiksi julkisen vallan käyttöön liittyviä tehtäviä.

Yksityinen yritys ei saa myöskään olla mukana hoitamassa sosiaalipäivystystä, terveydenhuollon ympärivuorokautista yhteispäivystystä tai järjestämässä ensihoitoa.

Yksityisen vuokratyövoiman käyttö on kuitenkin mahdollista. Tällöin hankinnan luonteen tulee olla palvelutarvetta täydentävää. Tässä tapauksessa vuokratyöntekijä on työsuhteessa vuokrausyritykseen, mutta työn johtamisesta vastaa sote-maakunta.

Miten maakuntien rahoitus järjestetään?

Myös tulevien maakuntien rahoituksen riittävyyttä ja jakoperusteita tullaan käymään eduskunnassa tarkalla kammalla läpi.

Sote-maakuntien rahoitus tulee aluksi valtiolta. Tämä tapahtuu osittain alentamalla kunnallisveroprosenttia 12,63 prosenttiyksiköllä ja kiristämällä valtion verotusta vastaavasti.

Marinin hallituksen mallissa sote-maakuntien rahoitus perustuu suurelta osin valtion rahoitukseen, mutta myös maakuntien verotusoikeutta valmistellaan. Valmistelu tapahtuu parlamentaarisessa komiteassa, eli kaikkien eduskuntapuolueiden kesken.

Kuntaministeri Paateron mukaan komitean on määrä saada valmistelu päätökseen vuoden loppuun mennessä.

Millainen on Uudenmaan erillisratkaisu ja mikä on Itä-Savon asema?

Potentiaalisia sudenkuoppia riittää myös uudessa sote-mallissa.

Yksi väännön aihe on niin kutsuttu Uudenmaan erillisratkaisu, jossa sote-palvelut hoidetaan muusta maasta poikkeavalla mallilla. Uudenmaan sote-maakunnat ja Helsingin kaupungin erillisratkaisu perustettaisiin aikaisintaan vuonna 2022.

Lisäksi hallituksen sisällä on poliittista erimielisyyttä siitä, kuuluuko Itä-Savo jatkossa Etelä-Savon vai Pohjois-Savon maakuntaan. Lopullinen maakuntajako ratkaistaan vasta lausuntokierroksen jälkeen.

Ministeri Kiurun mukaan erityisesti Savonlinna haluaisi liittyä Etelä-Savon sijaan Pohjois-Savon sairaanhoitopiiriin ja tukeutua Kuopion yliopistolliseen sairaalaan.

Edellisillä hallituskausilla sote-uudistuksen lento on päättynyt perustuslaillisiin ongelmiin.

Myös nyt lausunnolle lähtevä laskiesitys menee eduskunnan perustuslakivaliokunnan käsittelyyn. Esitykseen on myös listattu tarkasteltavia teemoja, joita tulisi arvioida perustuslaillisesta näkökulmasta.

Näitä ovat mm. kielelliset oikeudet, rahoitus, saamelaisten oikeudet, Helsingin ja Ahvenanmaan asema ja henkilötietojen suoja.

Millä aikataululla uudistuksen on määrä tulla voimaan?

Hallituksen esittely on lausuntokierroksella syyskuun loppuun, minkä jälkeen esitys siirtyy käsiteltäväksi eduskuntaan.

– Eduskuntakäsittely kestää, niin kauan kuin eduskuntakäsittely kestää, ministeri Kiuru totesi.

Hallituksen aikataulun mukaan sote-lait tulisivat voimaan loppukeväästä 2021.

Maakuntavaaleja kaavaillaan alkuvuodelle 2022. Mikäli hallituksen toivoma aikataulu pitää, maakunnat aloittaisivat toimintansa vuoden 2023 alussa.

Aiemmista yrityksistä tiedetään, että sote-uudistuksen tapauksessa aikatauluihin kannattaa suhtautua varauksella.

Juttua muutettu 16.6 2020 klo 18.00. Koulu- ja opiskelujuoltoa koskevat tiedot on täsmennetty seuraavaan muotoon: Opetuksen järjestäminen on kuntien vastuulla myös tulevaisuudessa. Kaikki kouluterveydenhuollon ja opiskeluhuollon palvelut esitetään koottavaksi sote-maakuntien vastuulle. Palvelut toteutetaan edelleen lähipalveluina.

Lisää aiheesta:

Tuntuuko, että sote-uudistus on laittanut aivot solmuun? 6 kysymystä ja vastausta, mistä pitkään vatvotussa sote-uudistuksessa on kyse

Analyysi: Uusi sote-malli ei murehdi säästöistä, mutta rahasta revennee vielä riitoja

21 maakuntaa ja Helsinki sote-palveluiden ja pelastustoimen järjestäjiksi, tulossa oma verotusoikeus – Kiuru: "Nyt päätetty isot suuntaviivat"