1. yle.fi
  2. Uutiset

Miksi pörssit romahtivat yhtäkkiä ja oliko koronan nousubuumi vain pelkkä kupla? Asiantuntijat vastaavat viiteen kysymykseen pörssitilanteesta

Torstaina pörsseissä nähtiin voimakkaita laskuja. Mitä pörssimaailmassa oikein tapahtuu?

pörssit
Swedpankin pääekonomisti Heidi Schauman ja Nordean pääanalyytikko Jan von Gerichiltä
Swedbankin pääekonomisti Heidi Schauman ja Nordean pääanalyytikko Jan von Gerich kertovat, mitä pörsseissä tapahtuu. Matti Myller / Yle, Antti Hacklin / Yle

Pörsseissä ympäri maailman on viime aikoina nähty heilahduksia. New Yorkin pörssi laski torstaina voimakkaimmin sitten maaliskuun, jolloin koronaviruskriisi sai kurssit syöksymään.

Euroopan pääpörssit laskivat torstaina noin neljä prosenttia, Helsingin pörssin yleisindeksi myöskin huimat 3,8 prosenttia. Perjantaina kurssit taas näyttivät lähteneen nousuun.

Mitä pörssimaailmassa oikein tapahtuu? Kysyimme viisi ajankohtaista aiheeseen liittyvää kysymystä Nordean pääanalyytikko Jan von Gerichiltä ja Swedbankin pääekonomisti Heidi Schaumanilta.

Miksi pörssit heikkenivät torstaina?

Jan von Gerich: Iso tausta oli se, että kurssit olivat tulleet vähän liiankin nopeasti ylös verrattuna tähän edelleen epävarmaan näkymään. Toki sieltä löydettiin sitten yksittäisiä selityksiä taustalta, kuten se että Yhdysvalloissa useassa osavaltiossa lähtivät koronatapaukset uudelleen nousuun.

Heidi Schauman: Tähänhän löytyy monta syytä, mutta päällimmäisenä oli ehkä se, että Yhdysvaltojen keskuspankki piti kokouksen, jossa pääjohtaja Jerome Powell oli todella varovainen omassa arviossaan Yhdysvaltojen talouden suunnasta ja siitä, miten Yhdysvallat palaa takaisin tästä korona-aallosta.

Samaan aikaan saatiin viestejä monista osavaltioista, että koronatapausten määrä on taas kasvussa. Se oli asia, joka sai markkinat vähän panikoimaan ja reagoimaan tähän “että ehkä se pahinkaan ei ole takana”.

Kertooko tämä koronaviruksen mahdollisen toisen aallon aiheuttamasta huolesta?

Von Gerich: On liian aikaista sanoa, onko toinen aalto tulossa. Mutta kyllä reaktiot kertovat, että markkinoilla on varmasti herkkyyttä tällaiselle. Ehkä melkein yhtäjaksoisesti jatkunut nousu kertoo siitä, että odotetaan nopeaa toipumista. Tällaisiin odotuksiin mahdollinen toinen aalto ei oikein mahdu.

Schauman: Joo – ja markkinoillahan ollaan jotenkin ajateltu, että tämä menee nyt pois aika itsestään tämä koko tauti. Ei olla pelätty sitä mitä reaalitaloudessa pelätään, että teollisuus kokee vaikean syksyn ja työllisyysluvut eivät nyt palaa niihin normaaleihin, vaan markkinoilla on ollut tällainen aika ruusuinen kuva.

Varmasti nyt tulevan vuoden aikana tulee aika paljon pettymyksiäkin, kun huomataan, että työttömyys ei palaa ihan niihin vanhoille tasoilleen nopeasti. Ehkä myös juuri teollisuuteen tulee vielä suuria haasteita, jos ei investoida globaalisti.

Onko nousussa ollut kyse kuplasta?

Von Gerich: Kupla-sanalle löytyy monta määritelmää, mutta se mitä tästä voidaan sanoa on, että se mikä tätä nousua on avittanut, ovat keskuspankkien ennennäkemättömät tukitoimet ja myös valtioiden tukitoimet. Keskuspankit eivät ole elvyttämällä saaneet sitä perinteistä inflaatiota aikaa, mutta omaisuuslajien arvostuksen nousua on kyllä saatu aikaan.

Schauman: Ei ehkä voi sanoa että kyse on kuplasta, mutta se laskukin oli todella raju eli kaikki liikkeet ovat isoja. Ensin tultiin todella paljon alas, sitten mentiin todella voimakkaasti ylöspäin.

Tämä on nyt tätä maailmaa, että näin se menee – mutta totta kai nämä valtavat elvytyspaketit sekä keskuspankeilta että julkisen talouden puolella ruokkivat pörssejä. Joillekin sen rahan pitää virrata.

Pörssit ovat nyt se todennäköisin paikka minne raha virtaa. Sinänsä tässä vaikuttavat siis sekä mahdollisesti ylisuuri optimismi että nämä tukipaketit.

Millaista aikaa viime kuukaudet ovat olleet sijoittajille?

Von Gerich: Ne ovat olleet hermoja koettelevaa aikaa. Varmaan moni sijoittaja on taas saanut ajoituksensa täysin väärin. Eli hyvä muistutus siitä, että pidempiaikaisen sijoittajan ei kannata liikaa hötkyillä lyhyen aikavälin markkinatunnelmissa.

Maaliskuuhan oli monelle ihan painajaismaista aikaa: kursseissa nähtiin niin vahvoja liikkeitä, että ei ollut nähty ehkä koskaan aikaisemmin.

Sitten taas kävi niin kuin on käynyt monta kertaa uudelleenkin: kun se markkina kääntyi, se käänne tuli aikaisemmin kuin useimmat odottivat. Nousu taas on ollut vahvempaa kuin useimmat odottivat. Mukaan lukien minä itse.

Schauman: Varmasti on ollut todella rankkaa ja vaikeata, koska on ollut vaikeaa ymmärtää mitkä ne ajurit ovat. Ensin oli iso lasku ja silloin piti toimia ja jos on pitkä sijoitussuunnitelma, niin pysyi siinä

Mutta tämä valtava nousu on herättänyt kysymyksiä: mistä tämä tulee ja miten kauan tämä voi jatkua, eikä kenelläkään ole mitään hyviä vastauksia. Pitää vain odottaa ja katsoa.

Miten koronakriisi muuttaa sijoittamista?

Von Gerich: Sanoisin että tämä on osa kokonaisuutta. Ehkä se uusi maailma on se, että ainakaan nimellisesti korkotuottoja ei ole. Olimme tässä maailmassa jo ennen koronaa, mutta korona on vahvistanut sitä kehitystä.

Keskuspankit tulevat olemaan entistä suurempia tekijöitä ja vaikuttavat omaisuuslajien hintoihin suoraan. Sanoisin, että tämäkin kriisi muuttaa sijoittamista, mutta se on osa sellaista jatkumoa joka oli käynnissä jo ennen korona-aikaa.

Schauman: Yksi asia joka jo nyt on tapahtunut on se, että vielä ennen koronaa Yhdysvaltain pitkät valtionlainat olivat toimiva sijoitusmuoto. Niistä sai tuottoa.

Nyt sielläkin korot ovat tulleet niin paljon alas, että se vaihtoehto ja turvasatama on poistunut monen sijoittajan korista.

Se muuttaa tätä käytöstapaa vieläkin enemmän pörssien suuntaan. Totta kai koko ajan etsitään niitä vaihtoehtoisia sijoituksia. Se on varmasti aalto, jota nähdään tästä eteenpäin.

Lue seuraavaksi