Kun Tiina Hangas ja Jonne Leivo ostivat veneen, he ajoivat aluksi ihan väärään suuntaan – nuoret perheet innostuvat nyt veneilystä

Uusi veneilijäpolvi viipyy vesillä viikon tai kaksi ja arvostaa hyviä satamapalveluita. Suomen suurimmalla järvellä Saimaalla palvelut paranevat askel askeleelta.

veneily
Tiina Hangas ja Jonne Leivo matkaveneensä kannella.
Petri Vironen / Yle

Juvalaiset Tiina Hangas ja Jonne Leivo pakkaavat venettään perjantaina illansuussa Puumalan Sahanlahdessa. Heti töiden jälkeen on kova kiire vesille. Veneily on pariskunnalle vasta kaksi kuukautta vanha harrastus.

– Kaikki viikonloput on oltu veneellä huhtikuusta lähtien, kun vene ajettiin Lappeenrannasta tänne Puumalaan, Tiina Hangas kertoo.

Tällä kertaa pariskunta viettää aurinkoista viikonloppua kahdestaan, mutta usein matkassa ovat myös 8- ja 10-vuotiaat lapset. Laivakoira Harri on toki mukana.

Hangas ja Leivo eivät ole ainoita ikäluokkansa edustajia Saimaan satamissa.

Sitkeänä elävä käsitys veneilyn ukkoutumisesta joutaa romukoppaan. Saimaalla veneilee kasvava joukko nuoria perheitä.

– Viidessä vuodessa tilanne on muuttunut. Uudet veneilijät liikkuvat nykyaikaisilla, hyvin varustetuilla daycruisereilla. He viipyvät muutamasta päivästä kahteen viikkoon, Suomen Purjehdus ja Veneilyn Saimaan aluetoiminnan johtaja Antti Kaipainen sanoo.

Daycruiser on nopeasti liikkuva vene, josta löytyy makuutilat pienelle perheelle.

Kaipaisen sanomaa tukee myös uusien veneiden rekisteröintitilasto. Vuonna 2019 ensirekisteröitiin 11 prosenttia edellisvuotta enemmän veneitä.

– Eläkeikää lähestyvä polvi viettää vesillä pitkiä aikoja, jopa koko kesän, mutta nuoret haluavat tehdä lomallaan muutakin, Kaipainen muistuttaa.

.

Kapteenin sukat - punainen ja vihreä - muistutavat väylämerkeistä.
Kapteenin sukat ovat muistilappuna.Petri Vironen / Yle

Veneilytaidot opeteltava alusta pitäen

Veneen käsittelyä ja navigointitaitoja perheen on pitänyt opetella alusta lähtien.

– Jo venettä hakiessa meinasi käydä hassusti. Ehdimme ajaa kymmenisen minuuttia, kun veneen myyjä soitti, että kääntykää takaisin 180 astetta, ajatte Lappeenrannan suuntaan, Leivo muistelee.

Lopulta ensimmäinen matka sujui hyvin, mutta samalla se oli viimeinen etappi ilman paperisia merikortteja.

Kartat löytyvät nykyisin myös karttaplottereista tai kännykkäsovelluksista, mutta niiden näytöt ovat liian pieniä vierailla vesillä suunnistamiseen.

Perhe on ensimmäisten kuukausien perusteella äärimmäisen tyytyväinen hankintaansa. Myös kotisataman valinta osui nappiin. Aliina-veneen kotisatama on Puumalassa Sahanlahti Resortin laiturissa.

– Tässä on kaikki palvelut aivan käden ulottuvilla. Lapsille leikkipaikkoja, ruokaravintola ja kavereita koko ajan. Välillä sitten teemme retkiä eri puolille ja etsimme myös niitä hiljaisia sopukoita, Tiina Hangas suunnittelee.

Odotukset alkavan kesän suhteen ovat korkealla. Muutaman retket Puumalan ympäristöön ovat tehneet syvän vaikutuksen.

– Aivan mielettömiä paikkoja. Oikein odotan sitä hetkeä, kun menemme Savonlinnan torille aamukahville. Omalla veneellä.

Reissutöitä tekevälle Jonne Leivolle vene on jo ehtinyt osoittautua kelpo levähdyspaikaksi.

– Töissä kun mennään viikot pää kolmantena jalkana pinna tiukalla, täällä se mieli lepää. Kaikki on uutta.

Tiina Hangas ja Jonne Leivo sekä laivakoira Harri.
Jonne Leivo, Tiina Hangas ja laivakoira Harri.Petri Vironen / Yle

Luonto kestää lisäkuormituksen

Saimaalla uuden sukupolven vesille tulo näkyy muun muassa vuokraveneiden ja satamapalveluiden kysynnässä. Suosion kasvu näkyy myös pitkin Saimaata olevissa retkisatamissa

– Saimaan herkkä luonto kestää hyvin kasvavan veneilijämäärän. Pistekuormitus voi joinakin suosittuina viikonloppuina nousta, kun kymmenen tai kaksikymmentä venettä osuu samaan retkisatamaan, mutta Saimaan veden laatuhan on parantunut hurjasti sitten 1970-luvun, Kaipainen muistuttaa.

Saimaalta löytyy nykyisin lähes 200 retkisatamaa, jotka ovat säätiöiden, yhdistysten ja metsähallituksen omistamia. Verkosto on rakennettu pääosin 1990-luvulla ja alkaa pikkuhiljaa rapistua. Satamia päästään jo peruskorjaamaan lähivuosina.

– Tämä hyvä uutinen tuli viime hetkellä. Laiturit ja kaikki muukin infra kaipaa kunnostusta.

Antti Kaipainen toivoo, että uusia retkisatamia saataisiin lähelle kaupunkien ja kuntien keskustoja. Näin tarjonta paranisi nimenomaan nuorelle polvelle, joka käyttää vesillä vähemmän aikaansa.

– Olisihan se ympäristön kannalta hyvä, ettei olisi pakko ajaa pitkiä matkoja, jotta voi löytää elämyksiä, joita perheet hakevat. Paikkoja Saimaalla varmasti riittää.

Veneitä retkisatamassa Saimaalla.
Saimaalta löytyy lähes 200 retkisatamaa.Esa Huuhko / Yle

Verkkosivu kokoaa kaikki tiedot yhteiseen pakettiin

Juhannusviikolla avautuva nettisivusto veneilysaimaa.com-sivusto (siirryt toiseen palveluun) avaa ainutlaatuisen Saimaan vesistön veneilijöiden, vesistömatkailijoiden ja myös maakrapujen silmien eteen.

Antti Kaipainen on veneillyt Saimaalla lähes neljä vuosikymmentä ja tuntee vesistön kuin omat taskunsa. Kaipainen on ylläpitänyt sivustoa vuodesta 1995 lähtien. Niille on koottu lähes kaikki Vuoksen vesistöalueen retkisatamat ja muut veneilijöiden palvelut.

Juhannusviikolla sivustosta julkaistaan uusi versio. It-alan ammattilaisena Kaipainen on tehnyt lähes kaiken työn itse.

– Kolme vuotta on mennyt uuden materiaalin keräämiseen ja kuvaamiseen. Korona-aikana löytyi riittävästä aikaa viedä työ loppuun, kun harrastusmahdollisuudet olivat olemattomat.

Kaipainen on muun muassa kuvannut sata retkisatamaa droonilla, joten virtuaalimatkoja Saimaan hulppeisiin maisemiin voi tehdä jopa nojatuolista käsin.

– Oli oikea aika uudistaa sivusto. Ottaa käyttöön uudet teknologiat, ja toimintamallit, mitä sähköinen maailma, digitalisaatio ja sosiaalinen media pystyy tarjoamaan.

Vuoksen vesistö ulottuu kanavan kautta Suomenlahdelta Nilsiään ja Pielisen pohjoisrannoille. Vesi ulottuu neljän maakunnan alueelle ja sen vaikutuspiirissä asuu lähes miljoonaa suomalaista.

Saimaan alueesta on vuosikymmeniä haaveiltu Lapin ja Kainuun kaltaista matkailubrändiä. Aivan viime vuosina seudun yhteistyö on lisääntynyt ja uusia, korkeatasoisia palveluita on syntynyt järven rannoille. Myös veneilysaimaa.com tuo yhden lisämausteen asiaan.

– Täältä on puuttunut koko Saimaan kattava satamakirjatyyppinen opas, joka palvelisi veneilijöiden lisäksi muitakin matkailijoita. Täällä voi kulkea muullakin kuin veneellä, muistuttaa Antti Kaipainen.

Mies on polttanut tuhansia litroja polttoainetta ja työntunteja rakkaan harrastuksensa parissa. Sivuston ylläpito syö euroja jatkossakin.

– Sen verran on tarkoitus myydä mainoksia, että saan ne ylläpitokulut pois.

Ilmakuva veneestä Saimaalla.

Pariskunta päätyi rauhalliseen matkavauhtiin

Tiina Hangaksen ja Jonne Leivon 8-metrinen Bella ei tosin ole daycruiser, vaan puoliliukuva matkavene, jonka huippunopeus on 15 solmua, reilut 25 kilometriä tunnissa. Matkavauhti on selvästi maltillisempi.

– Sellaista kahdeksaa solmua mennään. Siinä ehtii rauhassa katsoa maisemia, Jonne Leivo kertoo.

Vene löytyi helmikuussa etsintöjen jälkeen Lappeenrannasta suoraan entiseltä omistajalta. Asetetut kriteerit täyttävä vene löytyi lopulta helposti.

– Tärkeintä oli, että veneestä löytyy kaksi makuutilaa ja vessa. Tässä tila on tosi fiksusti järjestetty, Tiina Hangas kertoo.

Jonne Leivo myöntää, että hänen lapsuudenperheessään haaveiltiin juuri samantyyppisestä veneestä.

– Samalla rahalla olisi saanut nopean jenkkiveneenkin, mutta sillä ei olisi ollut sitten varaa ajaa. Tämä on älyttömän halpa ajaa, viisi litraa dieseliä tunnissa.

Pariskunnasta Tiina Hangaksella ei ole aiempaa veneilykokemusta, Jonne Leivo on liikuskellut nuoruudessaan kavereiden kanssa perinteisellä perämoottoriveneellä.

– Jonne se sai minutkin houkuteltua mukaan. On tärkeää, että perheellä on yhteistä tekemistä, Tiina Hangas sanoo.

Myös perheen lapset viihtyvät veneellä mainiosti. Erityisesti heitä varten on hankittu pieni, 2,5 hevosvoiman perämoottorilla varustettu kumivene.

– Itse olen haaveillut tällaisesta pitkään, mutta mitäpä poikamies olisi tällaisella tehnyt. Pari kesää vedettiin asuntovaunua ja tykättiin. Tässä on samaa ja lisäksi vielä vesielementti. Lasten kannaltakin on tärkeää, että he oppivat olemaan poissa kännyköiden tai tietokoneen ääreltä, Jonne Leivo pohtii. .

Laivarakoira Harri seuraa matkan etenemistä.
Laivakoira Harri on tarkkana.Petri Vironen / Yle