Kosovolainen Bleta Hyseni, 20, oppi suomen kielen koronakeväänä ja haaveilee lähihoitajan urasta: "Kielen piti olla suurin haaste, mutta korona veikin voiton"

Seinäjoen koulutuskuntayhtymä Sedun pitkään valmisteltu pilottihanke lähihoitajien kouluttamiseksi sattui pahimpaan mahdolliseen aikaan.

työperäinen maahanmuutto
Bleta Hyseni
Bleta Hyseni on kiitollinen saamastaan mahdollisuudesta Suomessa.Pasi Takkunen / Yle

Kun Bleta Hyseni, 20, saapui tammikuussa Suomeen ja Seinäjoelle, häntä jännitti suunnattomasti. Irtautuminen Kosovosta, perheestä ja ystävistä lähihoitajaopintojen takia sai palan kurkkuun.

Silti Hyseni tiesi, että valinta oli täysin oikea.

– Tämä on elämälleni ja työuralleni upea mahdollisuus. Kosovossa työt ovat nuorille usein tiukassa, joten tuntui järkevältä lähteä Seinäjoelle kouluttautumaan – vieläpä alalle, jossa työntekijöistä oli kertoman mukaan pulaa, Hyseni avaa motiivejaan.

Kosovossa jo aiemmin hoiva-avustajaksi kouluttautunut Hyseni osallistui elokuussa Sedun lähihoitajien soveltuvuus- ja pääsykokeisiin. Lopulta Hyseni oli yksi 14 kosovolaisnuoresta, joka täytti Sedun tarkat vaatimukset.

– Suomeen muutossa jännitti vieraan kulttuurin lisäksi etenkin kieli. Saimme onneksi Sedun kautta verkossa alustavia suomen opintoja jo syksyllä. Niillä pääsi alkuun.

Vaikka Hyseni on asunut Seinäjoella vain reilun viisi kuukautta, sujuu suomi jo varsin mainiosti. Toki virallisemmat tilanteet, kuten haastattelut ja erilaiset neuvottelut, saattavat yhä ajoittain saada kielenkannat kankeiksi silkasta jännityksestä.

Työarjessa ja vapaa-ajalla Hyseni sen sijaan tulee jo toimeen suomella lähes ongelmitta. Lähihoitajan ammatissa kieli onkin avainasemassa, ilman sitä ei oikein voi töistään suoriutua.

– Pidän suomen opiskelusta, se on kivaa. Mutta onhan suomi vielä välillä aika vaikeaa, Hyseni myöntää.

Erion Gashi ja Bleta Hyseni
Kosovolaiset Erion Gashi (vas.) ja Bleta Hyseni saapuivat tammikuussa Seinäjoelle lähihoitajaopintojen takia.

Korona sotki suunnitelmia

Ennen Suomeen tuloa juuri kieli tuntui olevan kosovolaisnuorten keskuudessa suurin huolta aiheuttava tekijä. Korona sai kuitenkin kielihuolet näyttämään suorastaan vähäpätöisiltä.

– Kyllähän kielen piti olla suurin haaste, mutta korona veikin voiton. Korona on vaikeuttanut meidän elämää täällä monella tapaa, Hyseni harmittelee.

Korona sotki ensinnäkin opintojen järjestämistä. Osa opinnoista oli pakko toteuttaa täysin etänä. Sekään ei ollut millään määrin täysin yksinkertaista.

Nyt on jopa vaarana, ettei kosovolaisopiskelijoilla ole enää varaa asua ja elää Seinäjoella. Näin opinnot keskeytyisivät ja Etelä-Pohjanmaa jäisi vaille kaipaamiansa uusia lähihoitajia.

Hysenin tilanne on moneen muuhun nähden hyvä. Hän on löytänyt Sedun avustuksella alan kesätöitä Seinäjoelta.

Etäopiskelua vieraalla kielellä

Myös 19-vuotias Erion Gashi on päässyt työskentelemään opintojensa ohella.

– Olen tehnyt jonkun verran töitä Seinäjoen keskusairaalassa potilaskuljetuksessa. Ilman niitä töitä olisi ollut vaikea jäädä Suomeen. Kiitän Sedua, he ovat auttaneet meitä kovasti tämän vaikean tilanteen yli.

Gashi on nähnyt läheltä, miten koville osa kosovolaisopiskelijoista on muuttuneen tilanteen takia joutunut. Eläminen alkaa muistuttaa väkisinkin kamppailua, vaikka kuinka keskittäisi ajatuksensa opintoihin.

Ilman taloudellista turvaa yhtälö ei yksinkertaisesti toimi.

Erion Gashi
Erion Gashi on päässyt opintojen ohella työskentelemään potilaskuljetuksessa. Gashille suomen kielen oppiminen on ollut haastavaa, mutta työ alkaa tuottaa tulosta. Pasi Takkunen / Yle

– Valitettavasti kaikki eivät ole olleet töiden suhteen yhtä onnekkaita kuin minä. Se on aiheuttanut suurta huolta. Onneksi olemme saaneet opiskella nyt suunniteltua hieman enemmän, mutta ei opiskelu ole vieraalla kielellä etänä ihan samantasoista kuin se olisi normaalisti lähiopetuksessa, Gashi toteaa koronan aiheuttamista erikoisjärjestelyistä.

Sedun vararehtori Hellevi Lassilan mukaan alkuperäisenä ajatuksena oli, että kaikki kosovolaiset pääsisivät opiskelujen ohella työnsyrjään kiinni esimerkiksi viikonloppuisin.

Korona kuitenkin mullisti työmarkkinat siihen malliin, ettei kaikille 14 kosovolaisnuorelle ole millään löytynyt töitä.

– Opinnothan ovat sinänsä heille ilmaisia, mutta elinkustannusten kattamiseksi heidän oli tarkoitus tehdä myös jonkin verran töitä. Kun töitä ei ole tarjolla, on tilanne hankaloitunut erittäin paljon, Lassila summaa.

Kaikesta huolimatta Sedussa on tehty paljon kosovolaisten opintojen ja myös sopeutumisen eteen. Korona oli kuitenkin jotain, mihin ei voinut juuri varautua.

– Kannustan nyt työnantajia antamaan näille nuorille töitä. Se olisi palvelus tulevaisuudelle, sillä tarkoitus on, että täällä opiskelevat myös jäävät alueelle töihin, Lassila alleviivaa.

Hellevi Lassila ja Kirsi Vuorenmaa
Sedun vararehtori Hellevi Lassila (vas.) ja koulutuspäällikkö Kirsi Vuorenmaa kertovat, että kosovolaisnuoret ovat sopeutuneet vaikeassa tilanteessa Seinäjoelle jopa hämmästyttävän hyvin. Pasi Takkunen / Yle

Jatkossa yhteistyö lisääntyy?

Vararehtori Lassilan mukaan Sedulla oli jo keskusteluja Kosovon suuntaan yhteistyön laajentamisestakin. Muun muassa kone- ja tuotantotekniikka kaipaa Seinäjoen seudulla kipeästi opiskelijoita ja sitä kautta lisää käsiä työelämään.

Korona keskeytti kuitenkin prosessit, ainakin toistaiseksi.

– Mutta kyllä työperäinen maahanmuutto on jatkossakin varteenotettava tekijä. Teemme Sedussa varmasti töitä sen edistämiseksi myös tulevaisuudessa, Lassila linjaa.

Haaveena pitkä työura Suomessa

Bleta Hyseni kaipaa päivittäin Kosovoon perheensä luo. Hän on kuitenkin päättänyt, ettei aio luovuttaa, vaikka tilanne onkin etenkin taloudellisesti haastava.

– Tästä on vain päästävä yli. Onneksi meitä on tässä samassa tilanteessa useampi. Yhdessä autamme toisiamme eteenpäin.

Hysenin suunnitelmat ja haaveet ovat jo pitkälle tulevassa. Hänen tavoitteenaan on luoda uraa Suomessa ja näin samalla auttaa lähimmäisiään taloudellisesti Kosovossa.

Hysenin mukaan samansuuntaisia haaveita on jokaisella Seinäjoelle saapuneella kosovolaisopiskelijalla.

– Haluaisin kovasti valmistua ensin lähihoitajaksi, kenties jatkokouluttautuakin vielä ja päästä ennen kaikkea työelämään. Se olisi tapani kiittää perhettäni, Suomea ja Sedun henkilökuntaa saamastani mahdollisuudesta, Hyseni huokaisee aivan kuin liikuttuen huolesta.