Susien keskittyminen läntiseen Suomeen jatkuu – susilaumoja nyt 25 prosenttia enemmän

Suomen susikanta on kasvanut huomattavasti viime vuodesta.

susi
Varg.
Susikanta on kasvanut vuodesta 2017 asti. Maaliskuisen tilanteen arvioitiin olevan 216-246 sutta.Juha Laaksonen / Yle

Luonnonvarakeskuksen (Luke) kanta-arvion mukaan susia on nyt viime vuotta enemmän. Vuodenkierrossa susien määrä on pienimmillään maaliskuussa, ennen huhti–toukokuussa tapahtuvaa pentujen syntymistä.

Suomessa oli Luken mukaan maaliskuussa 2020 todennäköisimmin 30 susilaumaa, joista 24 kokonaan Suomen puolella. Suomen itäisen valtakunnanrajan molemmin puolin liikkui 6 laumaa. Laumojen kokonaismäärä kasvoi vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna noin 25 prosenttia.

Susien yksilömäärän arvioidaan maaliskuussa 2020 olleen 90 % todennäköisyydellä 216−246 yksilöä.

Susien reviirit kartalla maaliskuussa 2020.
Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan susilaumoja oli maaliskuussa 30 ja eläimiä 216-246Lasse Isokangas / Yle

Vuosi sitten maaliskuussa kannan suuruudeksi arvioitiin 185−205 yksilöä, vuonna 2018 arvioitiin olevan 165–190 sutta.

Nyt tilanne on jo toinen, kun pennut ovat syntyneet. Niitä kuolee kuitenkin tauteihin ensimmäisten elinviikkojen aikana. Vuosien aikana kertyneiden saalistilaston perusteella Suomen talvisessa susikannassa on edellisenä keväänä syntyneitä pentuja noin 40 %. Osuus on selvästi suurempi kuin muilla suomalaisilla suurpedoilla.

– Laumoja oli aiempaa enemmän erityisesti läntisessä Suomessa. Siellä oli todennäköisimmin 18 laumaa. Esimerkiksi Laitila-Mynämäki-Pöytyä -alueella oli kolme isoa laumaa, kertoo tutkimusprofessori Ilpo Kojola Lukesta.

– Sieltä löytyy susikannan populaatiotihein aluetta. Kolme isoa laumaa on noin 2000 neliökilometrin alueella.

Susipareja oli Suomessa todennäköisimmin 17 . Näistä Suomen puolella eläviä oli 15 ja kaksi sijaitsi Suomen itäisen valtakunnanrajan molemmin puolin. Todennäköisyysprosentti on näissä luvuissa 90 %.

Mikko Toivola, V-S riistapäällikkö
Varsinais-Suomen susikanta on tasaisesti kasvanut. Nyt riistapäällikkö Mikko Toivolan mukaan alueella on nyt kolme isoa perhelaumaa.Johanna Manu / Yle

Kanta-arvio ilmoitetaan uudella tavalla

Vuonna 2020 kanta-arviossa otettiin käyttöön uusi menetelmä. Kunkin susireviirin tila (yksittäinen susi, pari, perhelauma) arvioitiin uuden todennäköisyysmallin avulla.

Malli yhdisti kultakin tarkasteltavalta alueelta kirjatut havainnot, tunnetun kuolleisuuden sekä DNA–analyysit. Pannoitettujen susien paikannuksia käytettiin reviirien rajojen määrittämiseen.

Malli tuotti kullekin reviirialueelle todennäköisyysjakauman, joka kuvaa lauman tilasta vallitsevan tiedon tarkkuutta.

Jotta reviirikohtaiseen tietoon ja yksilömääräarvioon liittyvää epävarmuuden määrää voitaisiin läpinäkyvällä tavalla arvioida ja viestiä entistä paremmin, yksilömäärien arviontiin kehitettiin Luonnonvarakeskuksessa todennäköisyyslaskentaan perustuva matemaattinen malli.

Ilpo Kojola, susitutkija
Tutkimusprofessori Ilpo Kojolan mukaan DNA-näytteitä on tähän mennessä saatu 192 sudesta.Thomas Hagström / Yle

Malli tulkitsee Tassu-havaintoja ja DNA-näytteitä, ja yhdistää niiden sisältämän tiedon todennäköisyysjakaumaksi, joka kuvaa päätelmän tarkkuutta. Malli huomioi myös reviirikohtaisen tunnetun poistuman, eli kuolleisuuden ja reviiriltä vaeltamaan lähteneet sudet.

Tuloksena syntyvä todennäköisyysjakauma liittää jokaiseen mahdolliseen yksilömäärään todennäköisyyden, joka kuvaa, kuinka pontevasti kuhunkin yksilömäärään on syytä uskoa havaintoaineiston ja taustatietojen perusteella.

Jo aiemmin Luke on laatinut kannan koon ennustemallin.

Susilaumojen määräksi marraskuussa 2020 ennustetaan 29–41, 90 % todennäköisyydellä. Maaliskuun 2021 lopussa 90 prosentin todennäköisyysväli on 16–35 laumaa.

Susilauma tarkoittaa kolmen tai useamman suden ryhmää, jotka liikkuvat pääosin yhdessä ja jakavat saman reviirin. Pari tarkoittaa kahta yhdessä liikkuvaa ja saman reviirin jakavaa sutta. Susikannasta suurin osa elää talvisin laumoissa tai pareina.

Reviirien määrässä ei muutosta

Reviirien kokonaismäärässä ei tapahtunut selvää muutosta vuoden takaiseen. Muutos tapahtui siinä, että reviirejä asuttavan susikannan rakenne muuttui. Viime vuoteen verrattuna reviireillä elää enemmän laumoja ja vähemmän pareja.

− Kevään 2019 pentutuotto oli hyvä, ja näin parit muuttuivat pentujen syntymisen myötä laumoiksi, Kojola kertoo.

Lauma- ja parireviirien yhteenlaskettu määrä maaliskuussa 2020 oli 90 % todennäköisyydellä 43−49. Reviirien sijainti näkyy karttakuvasta.

Maaliskuun 2020 kanta-arvion aineistopohja perustuu eri aineistoihin. Suurpetotietoja keräävään Tassuun tallennettujen havaintojen määrä oli huomattavasti suurempi kuin vuosi sitten. Myös onnistuneita DNA-analyysejä oli noin 40 % viimevuotista enemmän.

Susi seisoo hirvenvasan jalka suussaan.
Tämä susi kuvattiin toukokuun lopulla Lappeenrannassa.Jani Relander

Susia ei pannoitettu viime talvena lainkaan, joten jatkossa susien liikeistä vastaavaa tietoa enää saada.

Kärjistynyt susikeskustelu jatkuu

Metsästäjien ja susien suojelijoiden käsitykset susien määrästä ja suojelun tarpeesta poikkeavat jyrkästi toisistaan. Metsästäjien mukaan koirien käyttö on nykyään mahdotonta susireviirien lähiseuduilla. Heidän mukaansa kannanhoidollinen metsästys pitäisi sallia.

Susien kannanhoitosuunnitelman (siirryt toiseen palveluun) (s. 14) mukaan pienin elinvoimainen susikanta on vähintään 25 lisääntyvää paria. Suomesta puuttuu kuitenkin määritelmä susikannan suotuisan suojelun tasosta, jossa ilmoitettaisiin se susien määrä , milloin tuolle tasolle päästään.

Korkein hallinto-oikeus pyysi EU-tuomioistuimen kantaa susien kannanhoidollisen metsästyksen lupaperusteista.

Luvat oli EU-tuomioistuimen mukaan myönnetty liian huterin perustein valituksen kohteena olleessa tapauksessa, niinpä KHO:n päätös oli samansuuntainen tämän vuoden maaliskuussa.

Jatkossa kannahoidollisen metsästyksen perusteet pitää määritellä tarkemmin kuin vuosiin 2015-2016 ajoittunut metsästys.

Susia ammuttu nyt eniten poronhoitoalueella

Susien tunnettu kuolleisuus elokuun 2019 ja maaliskuun 2020 välillä on peräisin Luonnonvarakeskuksen, Suomen riistakeskuksen ja Ruokaviraston ylläpitämistä tilastoista.

Sen mukaan tuona aikana kuoli 27 sutta. Riistakeskuksen vahinkoperusteisilla poikkeusluvilla kaadettiin 18 yksilöä ja poliisin päätöksellä neljä.

Liikenteessä kuoli yhteensä neljä sutta ja kaksi eläintä löydettiin kuolleena.

Läntisen Suomen kannanhoitoalueella tunnettu kuolleisuus oli kaksi sutta, itäisen Suomen kannanhoitoalueella 9 ja poronhoitoalueella 16 sutta.

Tilastoimatonta kuolleisuutta ei tässä yhteydessä erikseen arvioida. Susien salametsästyksen arvioidaan vaikuttavan susikantaan, mutta oikeuteen asti edenneitä tapauksia on vähän.

Suomen riistakeskuksen hallintotehtävien päällikkö Sauli Härkösen mukaan näyttöä näissä tapauksissa on hankala saada. Susien kanta-arvion hän toivoo hilttisevän keskustelua.

– Luonnonvarakeskus on julkaissut jälleen erittäin kattavan analyysin Suomen susikannan tilasta. Toivon osaltani, että mahdollisimman moni tutustuisi kanta-arviosta tehtyyn julkaisuun, jossa kuvataan perusteellisesti käytetyt aineistot ja ylipäänsä se, miten susikannan kanta-arvio syntyy. Näin vältyttäisiin monilta turhilta huhupuheilta aiheeseen liittyen, Härkönen sanoo.

– Susikanta on kasvusuunnassa, mikä on ollut myös kannanhoitosuunnitelman tavoitteena. Tämä korostaa osaltaan yhteistoimintaa ja luottamusta eri toimijoiden kesken, koska suteen liittyvä keskustelu ei tule ainakaan vähenemään.

Luonnonsuojeluliiton mukaan kannan kasvu on odotettua

Susilupia ei ole entiseen tapaan myönnetty ja eri tahojen tekemä suden laittoman tappamisen vastainen työ on vähentänyt salametsästystä. Luonnonsuojeluliiton mielestä susikannan kasvu on odotettua.

Sudet ovat pysyneet nyt hyvin metsän puolella eikä suuria kotieläinvahinkoja ole aiheutunut poronhoitoalueen eteläpuolella.

– Nyt kannattaa kehittää suden kanssa yhteiseloa esimerkiksi SusiLIFE-hankkeen (siirryt toiseen palveluun)avulla, Tapani Veistola sanoo.

Susiaitojen rakentaminen on tehokas keino vähentää suden aiheuttamia vahinkoja. Lisäksi ongelmayksilöitä voi poistaa poikkeusluvilla.

Metsästäjäliiton mukaan kannanhoidollinen metsästys on pian mahdollista

Koska Luken arvion mukaan susilaumojen määrä on kasvanut neljänneksellä, niin Metsästäjäliiton mukaan susikannan kehitys antanee pontta kannanhoidollisen metsästyksen valmisteluun.

– Luken arvio 30 laumasta ylittää nyt selkeästi kannanhoitosuunnitelmassa määritetyn pienimmän elinvoimaisen kannan tason, joksi on määritelty 25 laumaa tai lisääntyvää paria. Kannan kehitys antanee pontta kannanhoidollisen metsästyksen valmistelutyöhön, toteaa Metsästäjäliiton puheenjohtaja Tuomas Hallenberg.

Maa- ja metsätalousministeriön suden kannanhoidollisen metsästyksen suunnittelu ja määrittely -hankkeessa selvitetään parhaillaan suden kannanhoidollisen metsästyksen edellytyksiä ja tavoitteita.

Metsästäjäliiton mukaan konfliktien riski kasvaa. Liitto on asettanut akuuteimmaksi asiakseen koiran kanssa metsästämiseen liittyvien olosuhteiden parantamisen ja suomalaisen koirametsästyskulttuurin turvaamisen.

– Susikannan kasvu on havaittu kentältä tulleen runsaan palautteenkin kautta. Valitettavasti metsästäjillä ei ole enää käytettävissä susien seurantaan Luken pannoitukseen perustuvaa paikannustietoa. On riski, että susikonflikteja syntyy syksyn 2020 aikana, arvioi Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Jaakko Silpola.

Metsästäjien havainnot erittäin tärkeitä kanta-arvion tuottamisessa. Vapaaehtoiset, eli pääosin metsästäjät, tuottivat kanta-arvion tueksi vajaat 6 000 havaintoa Tassuun sekä suuren määrän DNA-näytteitä.

Onnistuneita DNA-analyysejä on saatu 40 prosenttia enemmän kuin viime vuonna, ja susien tunnistaminen DNA-menetelmällä nousee yhä tärkeämmäksi tulevaisuudessa. Metsästäjäliitto kannustaakin jäseniään ilmoittamaan susihavainnot myös jatkossa.

Lue myös

Poliisi tutkii epäiltyä törkeää metsästysrikosta Leppävirralla – lopetetun suden poikkeuksellinen käytös johtui todennäköisesti ampumisvammasta

Susi tappoi koiran Lappeenrannassa – samalla suunnalla liikkuvasta sudesta on tehty useita havaintoja

Susien salametsästykseen liittyvä vaikenemisen kulttuuri on murenemassa – riski jäädä kiinni on aiempaa suurempi

Lumijälkilaskenta tuotti 50 susihavaintoa pohjalaismaakunnissa ja Satakunnan pohjoisosissa

SusiLIFE-hanke haluaa parantaa susien mainetta Kainuussa

Susien pannoituksessa välivuosi – Luonnonvarakeskus keskittyy kehittämään pantaan liittyvää tietopalvelua

Sutta muistuttanut eläin jäi auton alle Kemiönsaarella

Kankaanpäässä vaaditaan alueen susille kaatolupia

Suden metsästyksen edellytykset selvitetään perusteellisesti