Ruotsista tuli maailman maalitaulu, mutta monelta unohtuu, että myös ruotsalaiset surevat kuolleitaan

Arkea maailmalta: Maailma janoaa Ruotsilta tunnustusta, että sen koronastrategia on ollut väärä, kirjoittaa Pohjoismaiden kirjeenvaihtaja Kirsi Heikel

Ruotsi
Kirsi Heikel
Kirsi HeikelAntti Haanpää / Yle

Tukholma“Ruotsalaisia havaittu saaristossa”, luki Turun Sanomien (siirryt toiseen palveluun) otsikossa toukokuun lopulla

Ruotsalaisissa rekisterikilvissä olevia autoja oli nähty seudulla, vaikka mökkeily ei ole sallittu syy matkustaa Ruotsista Suomeen. Rannikkovartiosto oli saanut lukuisia ilmoituksia paikallisilta.

Maan suurin sanomalehti Dagens Nyheter (siirryt toiseen palveluun)tarttui uutiseen. Päätoimittaja Peter Wolodarski hätkähti sitä, että nyt ruotsalaisten vierailuja ilmiannetaan Suomessa kuin kytättäisiin venäläisiä.

Uutista siteerattiin useissa studiokeskusteluissa niin televisiossa kuin radiossa.

Kesäkuun puolella iltapäivälehti Aftonbladet (siirryt toiseen palveluun) raportoi Tornionjokilaaksosta, että suomalaisten pelko, tai jopa viha Ruotsia kohtaan kasvaa. Paikalliset olivat kertoneet, että Ruotsiin ei suhtauduta enää kuin vastakkain olisivat Leijonat ja Tre Kronor, vaan suomalaisten sävystä on tullut epämiellyttävä ja torjuva.

Sekä rajaseutu pohjoisessa että Turun saaristo ovat alueita, joissa on oltu ruotsalaisten kanssa tekemisissä iät ja ajat.

Ruotsin radio haastatteli Helsingissä Esplanadin puistossa suomalaisia. Moni kertoi, että heidän käsityksensä Ruotsista on muuttunut koronakevään aikana. Enää ei ole aihetta olla kateellinen naapurille.

Ruotsi-instituutti raportoi viikoittain siitä, miten maailman mediat kertovat Ruotsista.

Valtaosin neutraali tai lievästi kriittinen uutisointi muuttui erittäin kriittiseksi toukokuussa, kun Ruotsin kuolleisuusluvut asukaslukuun suhteutettuna olivat nousseet jopa maailman korkeimmiksi.

Koko kriisin ajan Ruotsia on verrattu eri maissa oman maan strategiaan. Ruotsia on pidetty esimerkkinä siitä, miten meille olisi käynyt, jos olisimme tehneet kuten ruotsalaiset.

Kaikki Pohjoismaat ovat olleet Ruotsia kohtaan kriittisiä, mutta Suomi erottuu. Instituutin mukaan suomalaismedia on muita Pohjoismaita suorasanaisempi kritiikissään. Norjassa ja Tanskassa ollaan hienovaraisempia.

Tilannetta on kuvattu instituutin mukaan Suomessa sanoilla “ itsepetos” ja “katastrofi” ja valtionepidemiologi Anders Tegnellistä käytetään halventavia ilmaisuja.

Näitä sanoja ei tarvitse kirjoittaa ruotsalaisia varten. Täällä ymmärretään hyvin itsekin, että tilanne on vakava.

Pari viikkoa sitten valtionepidemiologi Anders Tegnell pohti haastattelussa Ruotsin linjaa. Hän sanoi, että jos hän voisi aloittaa alusta koronavirustyön tietäen viruksesta kaiken sen, mitä nyt tietää, olisi hän ottanut linjakseen Ruotsin ja muiden maiden välimaastossa olevan tien.

Lausuntoa seurasi valtava maailmanlaajuinen mediahuomio. Tiedotusvälineet tarttuivat heti orastavaan itsekritiikkiin ja ryntäsivät Tegnellin puheille. Monien pettymykseksi Tegnell sanoikin, että Ruotsin linja on ollut hänestä pääosin oikea.

Muut maat janoavat selväsanaista tunnustusta Ruotsilta siitä, että se valitsi väärän koronalinjan.

Juttelin vähän aikaa sitten nuoren ruotsalaisen naisen kanssa, joka menetti isänsä.

Isä oli toipumassa toisesta sairaudesta, kun sairastui koronavirukseen. Hän kuoli hyvin nopeasti, vain parissa päivässä. Nainen joutui sanomaan hänelle hyvästit puhelimessa. Hoitaja piti puhelinta isän korvalla viimeisten sanojen ajan.

Jokainen voi miettiä, miltä tuntuisi jättää omille vanhemmilleen hyvästit puhelimessa. Ilman, että saa silittää tai katsoa silmiin. Minulle nousee kyyneleet joka kerta silmiin pelkästä ajatuksesta.

Isänsä menettänyt nainen oli hyvin surullinen tapahtuneesta, mutta hän ei syyttänyt tilanteesta Ruotsin strategiaa, hallitusta, ruotsalaisten kriisitietoisuuden puutetta tai Anders Tegnelliä.

Hän katsoi, ettei syyttäminen auta ketään. Hän halusi surra rauhassa.

Voit keskustella aiheesta tiistaihin kello 23:een asti.

Tilaa uutiset koronaviruksesta

Saat Ylen tärkeimmät koronavirusuutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Siirry tilaamaan

Luotettavia koronauutisia nopeasti suoraan puhelimeesi

Lataa Yle.fi-sovellus