Ihosyöpien määrä kasvaa ja ainoa syy on aurinko – silti moni ei suojaa itseään säteilyltä lainkaan

UV-säteily jättää jälkensä ihoon joka kerta.

helle
Helle laittaa suojaamaan ihon kunnolla - tai ei ollenkaan
Helle laittaa suojaamaan ihon kunnolla - tai ei ollenkaan

Hikipisara lähtee norumaan niskasta ja valuu kutittamaan selkää paidan alla. Aurinko porottaa pilvettömältä taivaalta.

Ihmisiä kerääntyy pikkuhiljaa helteisenä aamupäivänä Jyväskylän satamaan. Jotkut treenaavat kuntoilualueella, toiset ovat piknikillä ja osa tekee töitä.

Victoria Tuhu-Sarpo toteaa, että pyöräillessä kypärä onneksi suojaa päätä auringolta.

– Iho on suojattu voiteella, jonka suojakerroin on 50, samaa laitan aina lapsille.

Hellekelillä suoja on tarpeen.

Auringon ultraviolettisäteilyn ikävimpiä vaikutuksia on ihosyöpä, eli melanooma, jonka määrät ovat jopa viisinkertaistuneet 70 vuodessa.

Säteilyturvakeskuksen mukaan (siirryt toiseen palveluun) muuta syytä ihosyövän yleistymiselle ei tiedetä kuin muutos auringonottotavoissa ja pukeutumisessa.

UV-säteily on kovimmillaan keskipäivän molemmin puolin usean tunnin ajan, jos taivalla ei ole pilviä.

Kun UV-indeksi (siirryt toiseen palveluun)(Ilmatieteen laitos) nousee kolmeen tai yli, säteilyltä olisi syytä suojautua.

Edes suojakertoimia sisältävät voiteet eivät riitä, kun oleilee pitkään auringossa.

Jos ei voi hakeutua varjoon, on parasta varustautua leveälierisellä päähineellä ja peittävillä vaaleilla vaatteilla. Lisäksi on syytä käyttää aurinkolaseja, sillä säteily vaikuttaa myös silmiin.

Lue myös:

"Kysyntä on hurjaa ja markkina kuin villi länsi", sanoo myyntipäällikkö viilenninkaupasta – helleviikonloppu ja ennusteet räjäyttivät kysynnän

"Tämän päivän puna on huomisen bruna" – Säteilyn asiantuntija tyrmää viisi yleistä auringonpalvontaa koskevaa uskomusta