Valmiuslaki poistettiin, mutta mitä tapahtuu ravintolarajoituksille? Oikeusoppineet: Rajoituksille on erittäin heikot oikeudelliset perusteet

Julkisoikeuden tutkija: Valmiuslaki on hallinnut yhteiskunnallista keskustelua. On ehkä syntynyt valmiuslakiharha.

valmiuslaki
Ihmisiä Karhupuiston lippakioskin terassilla Helsingissä 12. kesäkuuta 2020.
Terassien asiakasmääriä ei ole rajoitettu toisin kuin sisätilojen. Ravintoloiden toimia säätelee valmiuslain sijaan tartuntatautilaki. Ihmisiä Karhupuiston lippakioskin terassilla Helsingissä lämpimänä kesäiltapäivänä 12. kesäkuuta.Emmi Korhonen / Lehtikuva

Hallitus luopui valmiuslain käytöstä, mikä ei tuo suuria mullistuksia ihmisten arkeen. Valmiuslaista on ollut voimassa enää muutama pykälä kesäkuun loppuun asti.

Valmiuslain perusteella kunnat ovat voineet siirtää kiireetöntä hoitoa eli hoitotakuun määräajoista on voitu luistaa. Lisäksi lääkkeiden myyntiä on voitu rajoittaa hamstraamisen estämiseksi.

Muut säännöt ovat koskeneet kriittistä henkilökuntaa, viime aikoina käytännössä terveydenhuollon ydinhenkilöstön työtä. Heille on voitu määrätä normaaleista rajoituksista poikkeavia ylitöitä ja lomia on saatettu siirtää. Lisäksi irtisanomiaikoja on pidennetty.

Nyt nämä poikkeusvaltuudet loppuvat ensi yönä.

Valmiuslain mukana lakkaavat poikkeusolot, kun uusia valmiuslain mukaisia asetuksia ei määrätä. Pääministeri Sanna Marin (sd.) sanoi, että valmiuslain mukainen poikkeusolo todetaan nyt päättyneeksi.

Tampereen yliopiston julkisoikeuden apulaisprofessori Pauli Rautiainen huomauttaa, että valtaosa Suomessa toteutetuista rajoituksista on ollut alkujaan suosituksia. Lisäksi on ollut tavanomaisella lainsäädännöllä säädettyjä toimenpiteitä, joilla ei ole kytkentää poikkeusoloihin ja valmiuslakiin.

– On tehty erittäin vähän toimenpiteitä valmiuslain nojalla, vaikka valmiuslaki on hallinnut yhteiskunnallista keskustelua, on ehkä syntynyt valmiuslakiharha.

Järeimpiä ja tuntuvimpia valmiuslakiin nojaavia toimia olivat koulujen sulkeminen ja Uudenmaan eristäminen.

Ravintoloiden ja kokoontumisten rajoitukset voimassa

Ravintoloiden rajoituksia ja kokoontumisrajoituksia valmiuslaki ei koske, vaan niitä säätelee tartuntatautilaki. Rajaliikenteen rajoitukset on puolestaan säädetty rajavartiolaissa.

Ravintoloiden ja kokoontumisten rajoitukset eivät suoraan nojaa myöskään poikkeusoloihin. Rajoitusten perusteita voidaan kuitenkin joutua miettimään.

– Kaikkien perusoikeusrajoitusten pitää olla oikeasuhtaisia ja välttämättömiä – tehdään ne millä tahansa lailla. Jos olosouhteet muuttuvat, niin silloin ne ovat perustuslain vastaisia, sanoo julkisoikeuden professori Susanna Lindroos-Hovinheimo Helsingin yliopistosta.

Hänen mukaansa hallituksen täytyy olla valppaana siinä, täyttyvätkö rajoitusten edellytykset.

Ravintoloita koskevat nykyiset rajoitukset ovat voimassa heinäkuun loppuun saakka. Esimerkiksi ravintoloiden asiakkaiden enimmäismäärä on rajattu sisätiloissa puoleen normaalista. Alkoholijuomien anniskelu on sallittu kello 9–22.

Rajoituksia voidaan purkaa myös asteittain. Ravintoloiden toimintaa rajoittava tartuntatautilain väliaikainen muutos on voimassa lokakuun loppuun asti.

Rajoitusten välttämättömyyttä punnittava koko ajan

– Tämänpäiväinen tukee lähtökohtaa, että valtakunnallisille ravintoloiden rajoituksille on erittäin heikot oikeudelliset perusteet, Pauli Rautiainensanoo.

Hän muistuttaa, että oikeuskansleri Tuomas Pöysti liitti ravintoloiden rajoituksiin poikkeuksellisen lausuman, jonka mukaan rajoitusten välttämättömyyttä on arvioitava koko ajan.

– Kun poikkeusolot ovat koskeneet koko valtakuntaa ja ne ovat erityisesti pohjustaneet valtakunnallisia toimia, niin esimerkiksi ravintolarajoitusten ylläpitämisen välttämättömyys koko maassa tilanteessa, jossa tartuntatutiperusteisia poikkeusoloja ei ole, on hyvin kyseenalaista.

Päätös ravintoloiden sulkemisesta kytkeytyi aluksi poikkeusoloihin. Kun ravintolat saivat kesäkuun alussa rajatusti avata ovensa, eduskunnan perustuslakivaliokunta poisti kytkennän.

Kokoontumisrajoitukset ovat voimassa kuukauden kerrallaan, nyt niistä on sovittu heinäkuun loppuun saakka. Koolla saa olla korkeintaan 50 henkilöä, poikkeusjärjestelyin 50–500 henkilöä.

Korjaus klo 20.52 ravintoloita avattiin kesäkuun alussa, ei toukokuun lopussa

Lue myös:

Hallitus päätti luopua valmiuslain käytöstä, Suomi palaa normaalioloihin – pääministeri Marin: "Epidemian uhka ei ole ohi"

Oikeusministeri Henriksson: "Valmiuslakia ei saa käyttää varmuuden vuoksi"