Analyysi: Poikkeusolot päättyvät – poikkeukselliset ajat jatkuvat

Hallitus ei toitottanut voittoa koronaviruksesta. Vielä ei ole aika antaa otteen herpaantua, kirjoittaa Ari Hakahuhta.

koronavirus
Pääministeri Sanna Marin ja oikeusministeri Anna-Maja Henriksson hallituksen tiedotustilaisuudessa Helsingissä 15. kesäkuuta.
"Keskiyön lyödessä poikkeusolot päättyvät". Näillä sanoilla pääministeri Sanna Marin (oik.) julisti valmiuslain sallimien keinojen käytön päättyneeksi. Historiallista päätöstä oli tekemässä myös oikeusministeri Anna-Maja Henriksson.Vesa Moilanen / Lehtikuva

"Keskiyön lyödessä poikkeusolot päättyvät", pääministeri Sanna Marin (sd.) dramatisoi poikkeusolojen päätöstä tiedotustilaisuudessa.

Sen enempää historiallisten, kolme kuukautta kestäneiden poikkeusolojen päättymistä ei juhlistettu. Karusti, käytännönläheisesti ja suomalaisittain. Välttämätöntä syytä järeän valmiuslain keinojen käyttöön ei enää ole.

Takana on kokonaisen maakunnan, Uudenmaan eristys, etäkoulun käynti ja kehoitus vanhuksille välttää muita ihmisiä.

Fanfaareihin ei ehkä ole syytäkään. Poikkeusolot päättyvät, mutta poikkeukselliset ajat jatkuvat. Uhka viruksesta ei ole ohitse.

Juhlien jälkeen olisi ikävä sanoa syksyllä: palataan poikkeusoloihin

Jos hallitus oli juhlistanut poikkeusaikojen päättymistä rumpua paukuttaen, olisi viesti voitu tulkita väärin.

Hallitus ei halunnut antaa kansalaisille kesälaitumille viestiä, että tämä oli tässä. Pelkona ehkä oli, että ihmiset ryntäisivät täysin rinnoin ja estoitta juhannuksen viettoon, vaikka viruspeikko vielä lymyää jossakin päin Suomea.

Laissa ei säädetä mitään, miten poikkeusolot todetaan väistyneeksi.

Pääministeri on kyllä ollut asiasta yhteydessä presidentti Sauli Niinistöön, viimeksi maanantaina. Kun hallitus julisti maaliskuun puolivälissä poikkeusolot, kerrottiin, että poikkeusolot on todettu yhteistoiminnassa presidentin kanssa.

Ylin valtiojohto, siis pääministeri ja presidentti, lienevät sopineet, että päätös todetaan koruttomasti ilman päätösjuhlia. Virus ei ole minnekään kadonnut, vaikka sen leviäminen on toistaiseksi hiipumassa.

Jos asiaa olisi juhlien toitotettu, valtiojohdon ei olisi hauska ilmoittaa kahden kuukauden kuluttua, että palataanpa taas poikkeusoloihin.

Tavallisia lakeja terästetty väliaikaisesti koronaviruksen varalta

Tarkoitus on, että poikkeusoloihin ei kuitenkaan enää koronaviruksen takia tarvitsisi palata. Viimeiset valmiuslain nojalla annetut asetukset kumotaan ja siirrytään normaalilakien käyttöön viruksentorjunnassa.

Tosin: tässä välissä normaalilakeja on terästetty ja terästetään edelleen koronaviruksen torjunnassa tarvittaviin keinoihin. Rajoitukset eivät ole päättyneet, vaikka poikkeusolot ovat.

Esimerkiksi elämän kiihkeyttä ravintoloissa säädellään väliaikaisesti muutetulla tartuntatautilailla.

Yli 500 ihmisen yleisötilaisuudet ovat kiellettyjä ainakin heinäkuun loppuun asti. Lähinnä urheilukilpailuille on luvattu poikkeus: enemmän yleisöä sallitaan, jos järjestäjä pystyy karsinoimaan katsomoihin 500 ihmisen ryhmät turvallisesti, kohtaamiset välttäen.

Eduskunta käsittelee parhaillaan toista tartuntatautilain väliaikaista muuttamista. Suomi ottaa käyttöön kännyköiden paikantamiseen perustuvan järjestelmän tartunnan mahdollisesti saaneiden ihmisten jäljittämiseen ja tavoittamiseen. Kännykkäsovellus olisi maksuton ja sen käyttäminen vapaaehtoista.

Kouluille valmistellaan mahdollisuutta alueellisesti siirtyä lähiopetuksesta etäopetukseen tautitilanteen mukaan, nuorimpia koululaisia lukuun ottamatta.

Keinoja siis löytyy, vaikka järeimmistä, valmiuslain mukaisista toimista luovutaan. Hallituksen toive on, että historiallinen tapahtuma – jää historiaan.

Lasku: valtiolle koronavelkaa liki 20 miljardia euroa, jos riittääkään

Poikkeusolojen päättymisestä huolimatta juhlaan on syytä kovin vähän. Jotkut ovat maksaneet keväästä kovan hinnan – ja maksavat edelleen.

Joku on menettänyt työpaikkansa pysyvästi. Joku on edelleen lomautettuna. Loven paikkaaminen yrittäjän tilipussissa voi viedä kuukausien tai jopa vuosien ajan.

Valtio on varautunut kevään aikana koronaviruksesta johtuvaan uuteen velanottoon liki 20 miljardin euron edestä. Ja vasta puolet vuodesta on kulunut. Varma ei voi olla, riittääkö tuo velanotto vuoden loppuun.

Viime syksynä oletus oli, että valtio ottaisi budjetin menojen katteeksi uutta velkaa tänä vuonna noin kaksi miljardia euroa. Nyt arvio on kerrottu kymmenellä.

Koronaviruksen iskemää Suomen taloutta ja yrityksiä on elvytetty niin, että ranteet notkuvat. Lähes kaikki uusi valtion velka on koronavelkaa.

Romahtaneet verotulot ja räjähdysmäisesti lisääntyneet valtion menot ovat huono yhdistelmä.

Syksyn hallituksen budjettiriihestä on lupa odottaa ensimmäisiä ajatuksia: Miten tilanne klaarataan kuluvan vuosikymmenen loppuun mennessä? Kuka maksaa koronavelan?

Sitä odotellessa: muistakaa edelleen pestä kätenne!

Voit keskustella jutun aiheesta tiistaihin 16.6.2020 kello 23 asti, klikkaa jutun alla keskustele-painiketta.

Lue lisää:

Hallitus päätti luopua valmiuslain käytöstä, Suomi palaa normaalioloihin – pääministeri Marin: "Epidemian uhka ei ole ohi"

Valmiuslaki poistettiin, mutta mitä tapahtuu ravintolarajoituksille? Oikeusoppineet: Rajoituksille on erittäin heikot oikeudelliset perusteet

Tilaa uutiset koronaviruksesta

Saat Ylen tärkeimmät koronavirusuutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Siirry tilaamaan

Luotettavia koronauutisia nopeasti suoraan puhelimeesi

Lataa Yle.fi-sovellus