Poikkeustila päättyi, tässä ovat koronakevään kuvat, vieläkö muistat?

Korona tuli Suomeen tammikuun lopussa. Sitä seurasivat etätyö, etäkoulu ja Uudenmaan eristys.

poikkeusolot
Betoniesteitä poistetaan Uudenmaan rajalta.
Betoniesteitä poistetaan Uudenmaan rajalta 15. huhtikuuta.Petteri Juuti / Yle

Suomen ensimmäinen koronavirustapaus todettiin tammikuun lopussa Rovaniemellä. Sairastunut oli Kiinan Wuhanista kotoisin oleva turisti. 32-vuotias nainen alkoi oireilla Saariselällä. Taudin leviämisen riskiä pidettiin vielä hyvin pienenä.

Suomen toinen koronatapaus vahvistettiin suomalaisella henkilöllä Helsingissä 26.2. Tartunta todettiin Italian Milanosta palanneella naisella.

Lapin keskussairaala Rovaniemellä 29. tammikuuta 2020.
Suomen ensimmäistä koronapotilasta hoidettiin Lapin keskussairaalassa Rovaniemellä.Kaisa Siren / Lehtikuva

Kaupoissa koronaepidemia alkoi näkyä vessapaperin hamstrauksena maaliskuussa. Aalto-yliopiston tohtorikoulutettava Mikko Hänninen arvioi silloin, että hamstraus keskittyy asioihin, joita on vaikea korvata.

– Vessapaperi sattuu olemaan sellainen tuote, mihin ei löydy korvaavia tuotteita. Toinen syy on kysyntäpiikki. Vessapaperia menee tasaisesti läpi viikkojen ja kuukausien, mutta nyt on selkeä kysyntäpiikki koronavirusuutisoinnin takia.

Hännisen mukaan hamstraus kestää päiviä tai viikkoja, minkä jälkeen kauppa osaa myös paremmin varautua kysyntäpiikkiin.

Paperitehtaissa painettiin ylitöitä.

Hyllyt tyhjenivät vessapaperin lisäksi ainakin pastasta, säilykkeistä ja näkkileivästä.

Tyhjät wc-paperihyllyt Nikkilän S-marketissa, Sipoossa perjantaina 13.3.2020.
Markettien hyllyt tyhjenivät vessapaperista maaliskuussa.Eleni Paspatis / Yle

Huoltovarmuuskeskus tilasi kasvomaskeja pikavippiyhtiöitä pyörittäneeltä, ulosottovelkaiselta yrittäjältä Onni Sarmasteelta. Suojamaskeja tilattiin myös kauneusalan yrittäjältä Tiina Jylhältä, jolla on talousrikoshistoriaa.

Sarmasteen maskit olivat sairaalakäyttöön sopimattomia, ja tapaus meni poliisitutkintaan, Tiina Jylhän kanssa tehdyt kaupat peruttiin.

Jupakka johti nopeasti Huoltovarmuuskeskuksen toimitusjohtajan Tomi Louneman eroon. Väliaikaisena toimitusjohtajana aloitti Janne Känkänen. Huolimattomasti hoidetut kaupat nakersivat Huoltovarmuuskeskuksen uskottavuutta.

Suojaimilla oli ennennäkemättömän kova kysyntä, ja kaikki maat pyrkivät hankkimaan suojaimia nopeasti mahdollisimman paljon. Kiire ajoi siihen, ettei suojavälineitä kauppaavien taustoja tarkistettu.

Huoltovarmuuskeskuksen välittämä kuva Etelä-Suomessa sijaitsevasta varmuusvarastosta.
Arkistokuva Huoltovarmuuskeskuksesta.Huoltovarmuuskeskus

Ravintolat suljettiin asiakkailta lauantaina 4.4. Jo aiemmin hallitus suositteli, ettei ravintoloihin mentäisi koronan leviämisen estämiseksi. Ravintolat saivat myydä ruokaa ulos. Myös hotellit hiljenivät. Varsinkin palvelualojen työntekijöitä lomautettiin nopeutetun menettelyn turvin ennätystahtiin.

Kauppakeskuksissa oli autiota. Erikoisliikkeet kärsivät, mutta ruokakauppojen myynti kasvoi. Etätöihin siirtynyt kansa kokkasi kotona.

Suljettu ravintola-alue Espoon Tapiolassa.
Huhtikuun alkupuolelta asti vain noutoannosten myynti oli ravintoloissa mahdollista.Henrietta Hassinen / Yle

16. maaliskuuta hallitus julisti Suomeen poikkeustilan koronaepidemian vuoksi. Samalla otettiin käyttöön valmiuslaki.

Valmiuslain nojalla suljettiin myöhemmin koulut ja eristettiin Uusimaa. Valmiuslain soveltamisella oli merkitystä lääkkeiden ja terveydenhuollon tarvikkeiden jakelussa sekä sosiaali- ja terveydenhuollon varautumisessa. Esimerkiksi kiireettömiä hoitoaikoja voitiin siirtää. Terveydenhuollossa ja muissa kriittisissä tehtävissä työskennelleitä henkilöitä voitiin määrätä ylitöihin ja heidän lomiaan voitiin siirtää.

Hallituksen tiedotustilaisuus valmiuslain käyttöönotosta ja rajavalvonnasta 17. maaliskuuta 2020. Kuvassa Maria Ohisalo, Sanna Marin ja Timo Harakka.
Hallituksen tiedotustilaisuus valmiuslain käyttöönotosta ja rajavalvonnasta 17. maaliskuuta 2020.Lauri Heikkinen / valtioneuvoston kanslia

Koululaiset siirtyivät etäopetukseen 18.3. Lähiopetus järjestettiin niille 1.–3.-luokkalaisille, joiden vanhemmat työskentelivät yhteiskunnan kannalta kriittisillä aloilla.

Pikahälytyksellä kehitetyt etäopetuskäytännöt toimivat yllättävän hyvin. Kokemukset etäopetuksesta olivat sen verran hyviä, että sen jatkamista normaaliaikana kaavaillaan. Etäkoululaisten pärjäämisessä oli eroja, kaikille se ei sopinut. Etäkoulu toi esiin perheiden eriarvoisuutta.

Koulusta koronaviruksen vuoksi kotiin jäänyt lapsi opiskelee kotona Helsingissä maaliskuussa 2020.
Etäkoulusta saatiin hyviä kokemuksia.Antti Aimo-Koivisto / Lehtikuva

Työntekijät siirtyivät hallituksen suosituksesta sankoin joukoin etätöihin. Työterveyslaitoksen mukaan miljoona suomalaista (siirryt toiseen palveluun) loikkasi etätöihin koronakriisin seurauksena. Suomi on EU-maiden kärjessä etätyön tekemisessä, seuraavina Benelux-maat ja muut Pohjoismaat

Suomalaisista 40 prosenttia työskenteli edelleen touko–kesäkuun vaihteessa etätöissä koronatilanteen vuoksi, kertoo EK:n ja Enter 2020 -yritysryhmän teettämä kyselytutkimus (siirryt toiseen palveluun). Valtaosa kyselyyn vastanneista koki, että pystyy tekemään työnsä yhtä laadukkaasti ja tehokkaasti kuin ennen koronaepidemiaa.

Konttoreihin paluuta hillitsee hiukan se, että hallitus suosittelee yhä etätöitä.

Kuvassa on on kotiin kuljetettu ruoka-annos.
Monet etätyöntekijät suosivat ruokalähettien palveluita.Silja Viitala / Yle

Hoivakodeista alkoi paljastua tragedioita. Kallionsydämen hoivakodissa Kiuruvedellä 26 asukkaasta 12 kuoli koronaviruksen aiheuttamaan tautiin.

Hoivakodin toiminnasta vastasi pääsiäiseen saakka Attendo, jolta Ylä-Savon sote-kuntayhtymä osti hoivakotipalvelut. Sen jälkeen palveluista vastasi sote-kuntayhtymä.

Kiuruveden lisäksi hoivakotikuolemista on uutisoitu esimerkiksi pääkaupunkiseudulla Kontulan seniorikeskuksessa, Mehiläisen hoivakodissa Espoossa, Diakonissalaitoksen Sanerva-kodissa sekä Töölön seniorikeskuksessa.

Kallionsydämen hoivakoti Kiuruvedellä
Kallionsydämen hoivakodissa Kiuruvedellä 26 asukkaasta 12 kuoli koronaviruksen aiheuttamaan tautiin.Marianne Mattila / Yle

Uudenmaan rajat menivät kiinni keskiyöllä 28.3. Tarpeeton matkustaminen Uudellemaalle ja sieltä pois oli kielletty.

Poliisi valvoi Uudenmaan eristystä 30 kiinteällä tarkastuspisteellä maakunnan raja-alueella. Pienemmillä teillä oli liikkuvaa valvontaa. Valvonnassa oli mukana 750 varusmiestä.

Uudenmaan asukkaiden piti pysyä maakunnan alueella, eivätkä muiden maakuntien asukkaat voineet käydä Uudellamaalla. Työn takia rajan sai ylittää, mutta vapaa-ajan matkustus ei ollut sallittua. Tarkastuspisteille syntyi jonoja.

Uudenmaan eristys päättyi 15.4. Rajoitusten tarkoituksena oli hidastaa viruksen leviämistä Uudeltamaalta muualle Suomeen, koska Uusimaa oli selvästi muita alueita suurempi tautikeskus. Perusteita rajan kiinni pitämiselle ei ollut, kun virus oli levinnyt laajemmin myös muihin maakuntiin.

Kuvassa on öinen moottoritie.
Uudenmaan rajat suljettiin 27.-28. maaliskuuta keskiyöllä. Kuvassa poliisi valmistelee tarkistuspistettä Helsinki-Turku-moottoritielle lähellä Lohjaa.Silja Viitala / Yle

Hallitus on jakamassa ennenkuulumattoman summan koronatukia yrityksille. Alussa tuki kanavoitiin Business Finlandin kautta. Syntyi kohu, kun selvisi, että suurimpien tuensaajien joukossa oli liikkeenjohdon konsultteja ja it-firmoja.

Tuen saaminen edellytti yritykseltä kehityshanketta, koska Business Finland voi lain mukaan jakaa vain kehitystukia – ei toiminnan ylläpitämisen tukia, joita suljetut ravintolat ja muut koronan takia liikevaihtoaan menettäneet yritykset kaipasivat.

Ravintoloille päätettiin myöhemmin jakaa erillistä tukea ja muille myyntiään paljon menettäneille yrityksille kustannustukea. Monien mielestä tukien jakamisen järjestys olisi pitänyt olla toinen. Kehittämisen aika olisi vasta nyt.

Muun muassa yritystukien takia Suomi ottaa tuntuvasti velkaa.

Kuvassa on Mika Lintilä.
Elinkeinoministeri Mika Lintilän (kesk.) mukaan yritystukia piti saada nopeasti jakoon, ja siksi käytetttiin ensin Business Finlandin valmista mallia.Silja Viitala / Yle

Tautitilanne alkoi hellittää toukokuussa. Tuli päiviä, jolloin Suomessa ei kuollut yksikään henkilö koronaan. Tehohoidossa olevien ja sairastuneiden määrät vähenivät.

Kouluissa palattiin lähiopetukseen toukokuun puolivälissä. Suomen ja Viron hyvän tautitilanteen takia Viron-liikenne sallittiin. Matkailu avautui kesäkuussa myös Norjaan, Tanskaan, Islantiin, Latviaan ja Liettuaan.

Rajavartiolaitos tarkistaa matkustajia Helsingin Länsisatamassa 15. toukokuuta.
Rajavartiolaitos tarkistaa matkustajia Helsingin Länsisatamassa 15. toukokuuta.Katriina Laine / Yle

Hallitus luopui valmiuslain käytöstä kolmen kuukauden voimassaolon jälkeen. Samalla päättyi poikkeustila. Hallituksen mukaan epidemiologisen ja oikeudellisen arvion perusteella riittäviä edellytyksiä valmiuslain mukaisille toimivaltuuksille ei enää ollut. Pääministeri Sanna Marin (sd.) korosti, ettei epidemian uhka ole ohi, vaan jokaisen on hyvä noudattaa huolellisuutta ja varovaisuutta arkielämässään.

Esimerkiksi ravintoloiden rajoitukset ja kokoontumisrajoitukset pysyvät voimassa, sillä niitä ei säädellä valmiuslailla vaan tartuntatautilailla.

Pääministeri Sanna Marin ja oikeusministeri Anna-Maja Henriksson hallituksen tiedotustilaisuudessa Helsingissä 15. kesäkuuta.
"Keskiyön lyödessä poikkeusolot päättyvät", pääministeri Sanna Marin (sd.) dramatisoi poikkeusolojen päätöstä tiedotustilaisuudessa vierellään Anna-Maja Henriksson.Vesa Moilanen / Lehtikuva