Mökkitontin lupiinimeri muutettiin ruohonleikkurin avulla nurmeksi – tutkija kehottaa kaikkia ihmisiä viikatehommiin

Monenlaiset keinot ovat käytössä taistelussa lupiineja vastaan. Leena Laari hoitaa homman ruohonleikkurilla.

Lupiini
Leena Laari
Leena Laari kertoo, miksi hän kerää lupiineja jätesäkkiin.

Leena Laari leikkaa saksilla lupiinin oksia pihamaaltaan. Nämä kukat eivät suinkaan päädy maljakkoon, vaan jätesäkkiin mätänemään.

– Pitää huolehtia, ettei nämä vahingossakaan joudu takaisin luontoon. Kukinnoissa ovat siemenet valmistumassa, joten niitä ei voi laittaa esimerkiksi kompostiin, kertoo Laari.

Laarilla on vuosien kokemus siitä, miten lupiinia voi hävittää sekä rajata sen leviämistä. Tämän kesän osalta työ on vasta alussa.

– Tavoitteenani on tänä kesänä saada vaikeutettua lupiinin leviämistä kesäpaikkamme tontin viereiseen metsään.

Kimalainen Lupiinissa
Lupiini kasvaa jo lähes koko Suomessa. Kare Lehtonen / Yle

Etelä-Karjalan Allergia- ja Ympäristöinstituutin tutkimusjohtaja Kimmo Saarinen pitää Laarin sisukasta taistelua lupiineja vastaan esimerkillisenä toimintana.

– Kannustan ihmisiä kaikkiin sellaisiin toimiin, jotka tähtäävät tämän vieraslajin vähentämiseen. Kasvin hävittäminen tietyltä alueelta vaatii muutaman vuoden työn, mutta kyllä lupiinilta voimat loppuvat aiemmin kuin ihmiseltä, toteaa Saarinen.

Hävitys vaatii lihasvoimaa ja kärsivällisyyttä

Kimmo Saarisella on itselläänkin konkreettista kokemusta siitä, miten lupiinista pääsee eroon. Hän on poikansa kanssa neljässä vuodessa saanut poistettua lupiinin Kuutostien laidalta Lappeenrannasta noin neljän kilometrin pätkältä.

– Akuuttihoito on niittäminen. Meillä konsteina on ollut niittämistä ja repimistä. Paras keino on poistaa lupiini maasta juurineen, se käy helpoimmin hiekkamaasta, kertoo Saarinen.

Saarisen vinkki on valita hallittavan kokoinen alue, jolta jaksaa poistaa lupiineja pitkän aikaa. Yhden kerran talkoilu ei riitä.

Komealupiini
Perinteiset piennarkasvit joutuvat väistymään lupiinin tieltä.Kare Lehtonen / Yle

Leena Laari on hävittänyt lupiinia kesäpaikan vanhoilta peltopohjilta työnnettävän ruohonleikkurin avulla. Aiemmin piha oli kokonaan lupiinin peitossa. Niittotyö on tuottanut kuitenkin hyvää tulosta, eikä lupiini enää kasva kuin rajatuilla alueilla.

Violetit ja vaaleanpunaiset suuret kukinnot koristavat edelleen pihaa halkovan ojan reunuksia. Siihen kohtaan ei ruohonleikkurilla pääse. Ojassa lupiinin vieressä kasvaa myös suomalaisia perinteisiä piennarkasveja, joille lupiinin katkominen takaa parempia mahdollisuuksia menestyä.

Hankalista maastoista lupiinin leviämistä voi rajata katkomalla sen kukinnot irti ennen kuin siemenet valmistuvat.

– Juuri nyt on oikea aika lupiinin vastaiseen taisteluun, kun palkoja ei vielä ole kehittymässä. Sekaan vaan viikatemiehenä touhuamaan, kannustaa tutkimusjohtaja Kimmo Saarinen.

Mansikkamaan tuho käänsi takin

Helsinkiläinen Leena Laari osti kesäpaikan Luumäeltä 1990-luvulla. Silloin talon pihapiiri oli täynnä lupiineja.

– Olin haltioissani! Ihastelin kauniita kukkia, enkä tiennyt millainen tuholainen lupiini on muille kasveille.

Lupiini valtasi lopulta pihassa olleen mansikkamaan, ja se sai Laarin tajuamaan kasvin voiman.

– Se hävittää kaiken. Esimerkiksi kissankellot, niittyleinikit ja kaikki. Lupiini on niin tuhoisa kasvi Suomen luonnolle, siksi minusta tuli sen vihollinen.

Leena Laari
Leena Laarin mielestä lupiini on niin vaarallinen Suomen luonnolle, että sen leviämistä täytyy yrittää rajata. Kare Lehtonen / Yle

Kimmo Saarinen suhtautuu lupiiniin ja sen hävittämiseen vähintään yhtä intohimoisesti kuin Laari. Syynä on sen aiheuttama lajikato.

– Tutkimustemme mukaan ainoastaan jättiputki pärjää sille, eli ojasta allikkoon, naurahtaa Saarinen.

Armenianjättiputki, kaukasianjättiputki ja persianjättiputki ovat kaikki luokiteltu myös haitallisiksi vieraslajeiksi Suomessa ja koko EU:n alueella. (siirryt toiseen palveluun)

Lupiini jyrää levitessään perinteiset piennarkasvit ja samalla monimuotoinen hyönteislajisto joutuu väistymään.

Komealupiini eli lupiini on peräisin Pohjois-Amerikasta ja se on tuotu Eurooppaan koriste- ja rehukasviksi (siirryt toiseen palveluun)1800-luvulla. Se on luokiteltu Suomessa kansallisesti haitalliseksi vieraslajiksi.

Lupiini kasvaa jo lähes koko Suomessa. Vain Lappi on siltä säästynyt.